42 % ennätyskasvun IT-alan laskusuhdanteessa tehneen suomalaisyhtiön uusi nimi on Norrin

Vuonna 2012 perustettu Cloud1 Oy vaihtaa nimensä Norriniksi.

Nimenvaihdoksen taustalla on IT-konsultoinnin muutos. Muutos ratkaisee myös yhtiön kansainvälistymiseen ja erottautumiseen liittyviä käytännön haasteita.

”Maailmalla ja meillä Suomessa on runsaasti erilaisia ”Cloud”-sanaan perustuvia toiminimiä. Tästä seurasi kaikenlaisia arkisia ongelmia. Emme esimerkiksi saaneet rekisteröityä verkkosivujemme domainiksi käyttökelpoista kansainvälistä tunnusta”, Norrinin toimitusjohtaja Seppo Kuula kertoo.

Uuden nimen myötä Norrin asemoituu tekoälyteknologian soveltamisen mahdollistajaksi.

”Tekoälyn aikakaudella IT-alan yhtiöiden arvonluonnin kyky perustuu
entistäkin vahvemmin asiakkaiden kyvykkyyksien kehittämiseen. Tämä tulee ulottaa nyt entistä laajemmin läpi organisaation ylimmästä johdosta koko henkilöstöön. Teknologinen osaamisemme ei tietenkään katoa minnekään nimenvaihdoksessa, päinvastoin, se on arvonluontimme mahdollistaja.”

”Tekoäly ei kuitenkaan ole digitalisaation tasokorotus, vaan koko organisaation tuottavuusloikan mahdollistaja. Tuottavuuslisä syntyy  tietotyöläisten kyvykkyyksien avustuksesta ja pitkään kaivatusta aidosta automaatiosta tiedonkäsittelyssä. Tuottavuus on aina koko yhtiötä läpileikkaava kysymys, jonka käsittely on poikkitieteellistä”, Kuula sanoo.

Ennätyskasvu keskellä IT-alan murrosta

Norrin kiihdytti 42 prosentin kannattavaan kasvuun viime vuonna.

Yhtiön liikevaihto nousi 19,2 miljoonaan euroon. Pro Forma. luvuissa on mukana koko konserni, joka kahden yritysoston jälkeen muodostuu Cloud1:sta, Devisioonasta ja Smartbi:stä.

Norrinin viime vuoden kasvu osoittaa, että tekoälymurros vaatii myös IT-konsulteilta uutta näkökulmaa asiakkaiden liiketoimintaan, tuottavuuteen ja organisaatioiden kehittämiseen.

”Teimme oikeita valintoja asiakkaidemme datalähtöisten tekoälyvalmiuksien kehittämiseksi. Lisäksi onnistuneiden yrityskauppojen myötä saimme Smartbi:n syvän tekoälyosaamisen ja Devisioonan tekoälytuetun käyttöliittymäosaamisen osaksi konserniamme.”

Pohjoismainen tekoälyn käyttöönotto varovaista

Tekoälyagenttien tai syvällisempien liiketoimintauudistusten kangertelun juurisyyt löytyvät Kuulan mukaan ylimmän johdon ja IT-osaston väliltä.

”Se, mitä yritykset Suomessa ja Pohjoismassa tekoälykonsultilta kaipaavat, on nimenomaan tekoälyvetoisen liiketoiminnan muotoilua, vähemmän perinteistä teknistä tekemistä.”

Kuula viittaa muun muassa tuoreeseen Microsoftin Work Trend Index -tutkimukseen, jonka mukaan suomalaisyhtiöt ovat jääneet jälkeen AI-agenttien käyttöönotossa.

Hänen mukaansa generatiivisen tekoälyn murtautuminen yleiseen tietouteen pelon kautta aiheutti yritysjohtajissa valtavan tarpeen luoda nopeita kokeiluja ja pilotteja. Tähän IT-konsultit ovat pyrkineet parhaansa mukaan toimittamaan ideoita ja ratkaisuja.

”Ylimmän johdon ylimitoitetut tulosodotukset langetetaan tietohallintojohtajan kautta IT-yksikölle, joka hankkii teknistä konsultaatiota ja toteuttaa pilotin. Tulokset ovat pettymys ja seuraava kokeilu jää tekemättä, tai jäädään odottamaan teknistä hopealuotia”, Kuula kuvailee tekoälyn kehittämisen ongelmien juurisyitä.

”Tämä vanhan maailman prosessi ei toimi tuloksellisesti tekoälyagenttien aikakaudella. Sen aika meni jo digisovelluksien käytettävyysparannuksissa. Tekoälyagentti ei ole sovellus muiden joukossa."

Myös IT-konsultoinnissa on peiliin katsomisen paikka. Suomessa ja laajemmin Euroopassa tekoäly nähdään edelleen teknisenä tasokorotuksena, mikä ei mahdollista tekoälystä syntyvää tuottavuusloikkaa.

”Tekoälyn vaatimaa muutosta ei voi tehdä tuloksellisesti vain IT:tä kehittämällä. Liiketoiminnan on aidosti otettava muutos vastuulleen. Tuottavuuden lisääminen on liiketoimintajohdon olennaisimpia tehtäviä”, Kuula sanoo.

”Oppivien agenttien aika vaatii kokonaisuudessaan organisaation sitoutumisen muutosmatkalle, missä ei enää erotella analytiikkaa, sovellusta tai automaatiota toisistaan. Kehitystyön on lähdettävä työn tekemisen optimoinnista tekoälyaikaan sopivaksi. Teknologia tuolle matkalle on nyt valmis", Kuula sanoo.

Yritysälykkyys mahdollistaa muutoksen

Tulosten aikaansaaminen tekoälykehityksessä vaatii uudenlaista näkökulmaa, johon Norrin tarjoaa ratkaisuksi yritysälykkyyttä.

Yritysälykkyys rakentuu neljästä elementistä: liiketoiminta- ja prosessimuotoilusta, datan hyödynnettävyydestä, tekoälyratkaisujen kehityksestä sekä jatkuvan muutoksen mahdollistavasta teknologia-arkkitehtuurista ja hallintomallista.

”Yritysälykkyyden kehittämisellä organisaatiot nousevat tekoälyssä uudelle tasolle ja mukaan kiihtyvään kilpailuun. Todistimme viime vuonna, minkälainen merkitys tällä on työmme vaikuttavuuteen ja asiakkaidemme kykyyn omaksua tekoäly syvällisenä organisaation ja liiketoiminnan uudistamisen mahdollisuutena.”