Itsehoidon roolin vahvistaminen terveydenhuollossa voi säästää miljoonia

Suomalainen terveydenhuolto on suurten haasteiden edessä. Väestö ikääntyy nopeasti, mikä lisää sairauksia ja kasvattaa hoidon tarvetta. Samalla sote-alalle on yhä vaikeampi löytää riittävästi uusia työntekijöitä, kun kokeneet ammattilaiset jäävät joukoittain eläkkeelle lähivuosina.

Kuluttajaterveyteen erikoistuneen Haleonin tilaama sekä Victri Advicen ja Rud Pedersen Public Affairsin tuottama raportti tarjoaa yhden ratkaisun terveydenhuollon resurssipulaan: itsehoitoa uudistamalla voitaisiin tuottaa turvallisesti lisäterveyttä ja parempaa elämänlaatua sekä samalla vapauttaa rajallisia julkisen terveydenhuollon resursseja muihin tarpeisiin.

Itsehoidolla tarkoitetaan sitä, että ihmiset saavat osaamista ja työkaluja lievien oireiden hoitamiseen itse, esimerkiksi apteekista saatavien reseptivapaiden lääkkeiden avulla. Tällaisia vaivoja voivat olla esimerkiksi päänsärky tai kausiallergia.

Raportissa todetaan, että jos kaikki Suomen hyvinvointialueet hyödyntäisivät itsehoitoa yhtä laajasti kuin eniten itsehoitoa hyödyntänein alue vuonna 2024, voitaisiin vuosittain välttää jopa 375 000 lääkärikäyntiä. Tämä tarkoittaisi huomattavaa säästöä terveydenhuollon kustannuksissa – maltillisestikin arvioiden noin 29 miljoonaa euroa vuositasolla.

Muutoksen aikaansaaminen edellyttää kuitenkin kansallisia aloitteita. Raportissa tuodaan esiin kolme konkreettista toimenpide-ehdotusta itsehoitouudistuksessa arvioitaviksi ja tarkennettaviksi:

1. Perustetaan kansallinen asiantuntijaryhmä, joka kehittää itsehoitoa pitkäjänteisesti ja valmistelee ehdotuksia sen laajentamiseksi uusiin sairauksiin. Ryhmä voisi myös  laatia aloitteen siitä, että apteekeissa työskentelevät  terveydenhuollon ammattilaiset saisivat antaa rajattua mutta nykyistä laajempaa terveysneuvontaa tietyissä itsehoitoon soveltuvissa sairauksissa ja oireissa.
   
   
2. Lisätään kansalaisten terveystietoisuutta ja itsehoitovalmiuksia. Kansalaisten korkea koulutustaso ja digiosaaminen tarjoavat erinomaisen pohjan edistää omatoimista terveyden ylläpitoa. Edellä mainitun asiantuntijaryhmän tulisi asettaa selkeät tavoitteet väestön itsehoitovalmiuksien ja -aktiivisuuden lisäämiseksi viestinnän ja potilasohjauksen keinoin.
   
   
3. Kannustetaan reseptilääkkeiden uudelleenluokitteluun itsehoitolääkkeiksi, kuten Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa on tehty. Tämä mahdollistaisi lääkkeiden saatavuuden ilman reseptiä.
   
   

”Haluamme käynnistää keskustelun itsehoidon vahvemmasta roolista suomalaisessa terveydenhuollossa, sillä hyödyt ovat kiistattomat ja erittäin tarpeelliset tilanteessa, jossa terveydenhuoltojärjestelmämme painii säästötavoitteiden ristitulessa. Itsehoidon suurin arvo ei kuitenkaan ole taloudellinen, vaan se, että ihmisillä on paremmat valmiudet ja mahdollisuudet ottaa vastuuta omasta terveydestään. Terve ja hyvinvoiva väestö on hyvinvointiyhteiskunnan tärkein menestystekijä”, sanoo Carlos Oropeza, Haleonin maajohtaja Suomessa.