Etla: Suomessa on heikko tuottavuuskehitys ja muita maita heikompi vaihtosuhdekehitys – ”Yhdistelmä on huolestuttava”
Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky paranee tänä vuonna prosentin verran, mutta heikkenee ensi vuonna puoli prosenttia, käy ilmi tuoreesta Etlan kilpailukykyennusteesta. Kilpailukyvyn taso on historiallisesti ottaen korkea, mutta jos laskelmassa huomioidaan vaihtosuhteen eli vienti- ja tuontihintojen kehitys, muuttuu tilannekuva heikommaksi. Nyt Suomessa on paitsi heikko tuottavuuskehitys, myös muihin maihin verrattuna heikompi vaihtosuhdekehitys. Yhdistelmä on huolestuttava, toteaa tutkija.
Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky vahvistui viime vuonna ja pysyy suhteellisen vakaana jatkossakin. Ennusteen mukaan kustannuskilpailukyky vahvistuu edelleen tänä vuonna prosentin, ja heikkenee ensi vuonna puolisen prosenttia. Jos laskelmaan lisätään vaihtosuhdekorjaus, joka ottaa huomioon vienti- ja tuontihintojen kehityksen, molemmat luvut ovat kuitenkin melkein yhden prosenttiyksikön heikompia.
Tuoreet luvut ilmenevät Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen laatimasta kustannuskilpailukykyennusteesta. Etlan erikoisartikkelisarjassa julkaistu ”Kustannuskilpailukyky suhteellisen vakaa – vaihtosuhteen kehitys huonoa” (Etla Erikoisartikkeli 13) perustuu Suomen osalta Etlan maaliskuussa julkaistuun laajaan suhdanne-ennusteeseen ja muiden maiden osalta EU-komission toukokuun lukuihin.
Ennusteen on laatinut Etlan ennusteryhmän tutkija, VTL Ville Kaitila. Hänen mukaansa Suomen tuottavuuskehitys on ennustevuosina samassa tahdissa kuin kilpailijamaissa ja kilpailukyvyn taso on historiallisesti ottaen korkea. Tilannekuva muuttuu kuitenkin Kaitilan mukaan paljon heikommaksi, jos laskelmassa huomioidaan vaihtosuhteen eli vienti- ja tuontihintojen kehitys.
— Kun Nokia aikoinaan valmisti matkapuhelimia, Suomen vaihtosuhde heikkeni trendinomaisesti, mutta tällöin tuottavuuskehitys oli suhteellisen vahvaa. Nyt Suomessa on heikko tuottavuuskehitys ja lisäksi muihin maihin verrattuna heikompi vaihtosuhdekehitys. Tämä yhdistelmä on huolestuttava, Kaitila toteaa.
Vaihtosuhteen kehitykseen pitääkin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, varoittaa Kaitila. Jos vaihtosuhde heikkenee, on kehityksellä myös aineellista elintasoa haastava vaikutus.
— Suomen vaihtosuhdekehitys kääntyi viime vuonna selvästi 2010-luvun tasoa huonommaksi muihin maihin verrattuna. Ennusteiden mukaan aleneva suhteellinen kehitys vain jatkuu. Vaihtosuhteen kehitys on molempina ennustevuosina melkein yhden prosenttiyksikön heikompaa kuin kilpailijamaiden ryhmässä.
Vaihtosuhteen heikkeneminen on myös kustannus välituotteita hankkiville yrityksille, Kaitila muistuttaa. Ongelma on pitkälti rakenteellinen.
Kaitila, Ville: ”Kustannuskilpailukyky suhteellisen vakaa – vaihtosuhteen kehitys huonoa” (Erikoisartikkeli 13, Muut Julkaisut)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Tukea mutta mihin? Energiankäyttöön ja ympäristöön liittyvät yritystuet Etla-vertailussa1.9.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Ympäristöön ja energiankäyttöön liittyvät yritystuet painottuvat Suomessa verohelpotuksiin ja säilyttäviin tukimuotoihin. Pienemmän osuuden kokonaisuudesta muodostavat investointi- ja innovaatiotuet, joilla vihreää siirtymää voisi vauhdittaa. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomi erottuu kansainvälisesti korkealla tukitasollaan, mutta tukien vaikuttavuudesta ei ole näyttöä. Analyysi viittaa siihen, että tukien kohdentaminen verohelpotuksista kohti ehdollisia ja vaikuttavuuteen sidottuja tukimuotoja voisi paremmin tukea pysyviä päästövähennyksiä, teknologian kehitystä ja talouden uudistumista.
Viennin kysynnän äkillinen kasvu nostaa vientiyritysten energiankulutusta, mutta energiatehokkuutta vientipomppu ei kohenna25.8.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan viennin kasvua lisäävät kysyntäsokit nostavat suomalaisten teollisuusyritysten energiankulutusta, mutta eivät johda kokonaisvaltaisiin parannuksiin yritysten energiatehokkuudessa. Yrityskohtaiset erot – erityisesti taloudellinen asema – vaikuttavat siihen, millaisia ympäristövaikutuksia kasvava vienti synnyttää.
Aki Kangasharju: Elintasomme kasvu perustuu vain kahteen alaan, kasvu on liian kapeilla harteilla18.8.2025 00:02:00 EEST | Tiedote
Suomen talouskasvu on ollut keskimäärin plussalla 10 viime vuotta, mutta kasvu on perustunut vain kahteen alaan. Tietotekniikka- ja muiden tietointensiivisten palvelujen vaikutus Suomen elintasoon on ollut ylivoimaisesti merkittävin. Vaikka sote-sektorikin on tuonut kasvua, on sen kasvu perustunut julkiseen rahoitukseen. Aki Kangasharjun tänään julkaistussa Etla Muistiossa osoitetaan, että kasvu on liian kapeilla harteilla. Tehdasteollisuus kokonaisuutena on alentanut Suomen elintasoa ja talouskasvun kannalta vielä heikoimmin ovat menestyneet rakentaminen, kuljetus ja kauppa.
Etla: Tiukka tietosuojasääntely leikkaa rajusti lääke- ja biotekniikkayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja11.8.2025 11:32:28 EEST | Tiedote
Henkilötietojen suojaa koskeva tiukka sääntely, kuten EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR, on vähentänyt merkittävästi lääke- ja bioteknologiayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan erityisen tuntuvasti t&k-investoinnit ovat vähentyneet pienissä ja keskisuurissa, kotimarkkinoille keskittyneissä yrityksissä. Riskinä onkin, että tiukka sääntely ohjaa lääke- ja bioteknologiayritysten t&k-toimintoja kevyemmin säänneltyihin maihin.
Etla: EU:n puolustusteollisuuden keskittäminen ja yhteishankinnat voivat olla haitallisia alan pienemmille toimijoille, kuten suomalaisyrityksille4.8.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Euroopan unioni pyrkii vahvistamaan yhteistä puolustusta uuden SAFE-rahoitusvälineen avulla, mutta sen taloudelliset hyödyt jakautuvat epätasaisesti eri jäsenmaiden kesken. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan EU:n puolustusteollisuuden tuotannon keskittämisen riskinä on, että pienempien puolustusalan yritysten tuotanto voi jopa supistua. Alan suuret toimijat pystyvät nopeasti kasvattamaan tuotantoaan, mikä vahvistaa niiden asemaa yhteishankinnoissa. Suomessa valtaosa puolustusalan yrityksistä on kuitenkin pieniä tai keskisuuria.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme