Etla: Suomessa on heikko tuottavuuskehitys ja muita maita heikompi vaihtosuhdekehitys – ”Yhdistelmä on huolestuttava”
30.5.2025 00:01:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky paranee tänä vuonna prosentin verran, mutta heikkenee ensi vuonna puoli prosenttia, käy ilmi tuoreesta Etlan kilpailukykyennusteesta. Kilpailukyvyn taso on historiallisesti ottaen korkea, mutta jos laskelmassa huomioidaan vaihtosuhteen eli vienti- ja tuontihintojen kehitys, muuttuu tilannekuva heikommaksi. Nyt Suomessa on paitsi heikko tuottavuuskehitys, myös muihin maihin verrattuna heikompi vaihtosuhdekehitys. Yhdistelmä on huolestuttava, toteaa tutkija.
Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky vahvistui viime vuonna ja pysyy suhteellisen vakaana jatkossakin. Ennusteen mukaan kustannuskilpailukyky vahvistuu edelleen tänä vuonna prosentin, ja heikkenee ensi vuonna puolisen prosenttia. Jos laskelmaan lisätään vaihtosuhdekorjaus, joka ottaa huomioon vienti- ja tuontihintojen kehityksen, molemmat luvut ovat kuitenkin melkein yhden prosenttiyksikön heikompia.
Tuoreet luvut ilmenevät Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen laatimasta kustannuskilpailukykyennusteesta. Etlan erikoisartikkelisarjassa julkaistu ”Kustannuskilpailukyky suhteellisen vakaa – vaihtosuhteen kehitys huonoa” (Etla Erikoisartikkeli 13) perustuu Suomen osalta Etlan maaliskuussa julkaistuun laajaan suhdanne-ennusteeseen ja muiden maiden osalta EU-komission toukokuun lukuihin.
Ennusteen on laatinut Etlan ennusteryhmän tutkija, VTL Ville Kaitila. Hänen mukaansa Suomen tuottavuuskehitys on ennustevuosina samassa tahdissa kuin kilpailijamaissa ja kilpailukyvyn taso on historiallisesti ottaen korkea. Tilannekuva muuttuu kuitenkin Kaitilan mukaan paljon heikommaksi, jos laskelmassa huomioidaan vaihtosuhteen eli vienti- ja tuontihintojen kehitys.
— Kun Nokia aikoinaan valmisti matkapuhelimia, Suomen vaihtosuhde heikkeni trendinomaisesti, mutta tällöin tuottavuuskehitys oli suhteellisen vahvaa. Nyt Suomessa on heikko tuottavuuskehitys ja lisäksi muihin maihin verrattuna heikompi vaihtosuhdekehitys. Tämä yhdistelmä on huolestuttava, Kaitila toteaa.
Vaihtosuhteen kehitykseen pitääkin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, varoittaa Kaitila. Jos vaihtosuhde heikkenee, on kehityksellä myös aineellista elintasoa haastava vaikutus.
— Suomen vaihtosuhdekehitys kääntyi viime vuonna selvästi 2010-luvun tasoa huonommaksi muihin maihin verrattuna. Ennusteiden mukaan aleneva suhteellinen kehitys vain jatkuu. Vaihtosuhteen kehitys on molempina ennustevuosina melkein yhden prosenttiyksikön heikompaa kuin kilpailijamaiden ryhmässä.
Vaihtosuhteen heikkeneminen on myös kustannus välituotteita hankkiville yrityksille, Kaitila muistuttaa. Ongelma on pitkälti rakenteellinen.
Kaitila, Ville: ”Kustannuskilpailukyky suhteellisen vakaa – vaihtosuhteen kehitys huonoa” (Erikoisartikkeli 13, Muut Julkaisut)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Yritysrahoituksen saatavuus kiristynyt – erityisen ahtaalla ovat innovaatio- ja kasvuhakuiset yritykset6.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Suomalaisyritysten rahoituksen saanti on selvästi heikentynyt – niin absoluuttisesti kuin suhteessa muihin Pohjoismaihin, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Erityisen kovaa yritysrahoituksen kiristyminen osuu kasvuhakuisiin ja innovatiivisiin yrityksiin, jotka ovat talouden uudistumisen keskeisiä moottoreita. Suomen yritysrahoitusjärjestelmä on eurooppalaisessa vertailussa edelleen poikkeuksellisen pankkikeskeinen. Käytäntö soveltuu huonosti sellaisen tulevaisuuden kasvun rahoittamiseen, joka perustuu aineettomaan pääomaan, korkeaan riskiin ja aktiiviseen omistajuuteen.
Etla: Tiedon ja teknologian leviäminen yritysten välillä yhteydessä teollisuuden päästökehitykseen23.2.2026 08:59:00 EET | Tiedote
Yrityksistä toisiin leviävällä tiedolla, teknologioilla ja innovaatioilla on keskeinen rooli teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä, ilmenee Etlan tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Tiedon ja innovaatioiden leviäminen yrityksestä toiseen eli ns. heijastevaikutus on jopa voimakkaammin yhteydessä päästöjen kehitykseen kuin yrityksen oma t&k-toiminta. Tiedon leviäminen ei kuitenkaan automaattisesti vähennä päästöjä, vaan lopputulos riippuu siitä, kuinka aktiivisesti toimiala sekä yritys itse investoivat t&k-toimintaan. Teollisuuden tekemät päästövähennykset ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitteensa.
Etla: Eläkeuudistus vahvistaa julkista taloutta sijoitustuottojen kautta, mutta jättää merkittävän päätösvallan työmarkkinajärjestöille18.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Etlan tuoreen arvion mukaan viime vuonna saavutettu neuvottelutulos työeläkeuudistuksesta pienentää kestävyysvajetta ja laskee pitkän aikavälin maksupaineita. Uudistus kasvattaa yksityisalojen eläkkeiden rahastointia ja eläkelaitosten mahdollisuuksia ottaa riskejä sijoitustoiminnassaan. Samalla uudistus kuitenkin lisää eläkemaksujen alttiutta sijoitusmarkkinoiden heilahteluille eikä lakiehdotuksessa ole mainittu, miten menetellään, jos riskit realisoituvat. Merkittäväksi kysymykseksi nousee myös finanssipoliittinen päätösvalta: koska sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä jäi toteuttamatta, valta päättää eläkemaksuista ja seuraavista uudistuksista säilyvät edelleen työmarkkinajärjestöillä.
Etla: Suomi EU:n kärkijoukoissa vihreän siirtymän yritystuissa – tukirakenteemme kuitenkin poikkeaa muista ja vaikuttavuus jää epäselväksi9.2.2026 09:01:00 EET | Tiedote
Suomi käyttää vihreään siirtymään liittyviin yritystukiin suhteessa talouden kokoon enemmän kuin suurin osa muista EU-maista, mutta tukien vaikutukset jäävät vaatimattomiksi. Suomen tukijärjestelmä nojaa vahvasti verohelpotuksiin ja kustannusten kompensointiin, kun taas investointeihin ja teknologiseen uudistumiseen tähtäävät suorat tuet ovat selvästi pienemmässä roolissa. Tutkijoiden mukaan tukipolitiikan suurimmat haasteet liittyvät tukien rakenteeseen ja vaikuttavuuden arviointiin – eivät tukien määrään.
Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme