Kiusaaminen ja poissaolot kuriin: Miltä arki kouluissa näyttäisi, jos koulupsykologeja olisi riittävästi?

Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta samaan aikaan viimeisimmän Kouluterveyskyselyn (2023) perusteella esimerkiksi ahdistus, sairaspoissaolot ja kiusaaminen ovat yleistyneet. Panostaminen ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen ovat kannattavia investointeja niin lasten ja nuorten hyvinvoinnin kuin myös talouden näkökulmasta:

– Jos ongelmat pääsevät syvenemään, tarvitaan usein kalliimpia palveluita, kuten erikoissairaanhoitoa, johon pääsy voi olla hidasta. Opiskeluhuollon psykologeilla on keskeinen rooli oppimista ja hyvinvointia edistävässä työssä, joten on todella huolestuttavaa, etteivät lakisääteiset mitoitukset ja määräajat monilla hyvinvointialueilla toteudu, toteaa Suomen Psykologiliiton ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vera Gergov.

Mehiläinen välittää koulupsykologeja kouluille osana julkisten terveyspalveluiden liiketoimintaa. Mehiläisen asiantuntijapsykologi Heini Järvisen mukaan tilanne on kriittinen.

– Koulupsykologin yksi tärkeimmistä tehtävistä on tukea koko yhteisöä. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien syyt ovat usein yksilöä laaja-alaisempia, siksi myös ratkaisujen tulisi olla kokonaisvaltaisia. Koulut ovat oivia paikkoja vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin, sillä koulussa on mahdollista tavoittaa tehokkaasti koko ikäluokka. Nyt tilanne on kuitenkin se, että monesti yhteisötyölle ei jää arjessa aikaa, Järvinen kertoo.

Miltä arki koulussa näyttäisi, jos koulupsykologeja olisi riittävästi?

1. Soiton päässä sparrauskaveri opettajalle

Koulupsykologin yksi päätehtävistä on edistää mielenterveyttä kouluyhteisössä. Lapsuuden ja nuoruuden kehitysvaiheiden myllerrykset koskettavat useimpia ikäluokasta, jolloin psykologin asiantuntemusta voidaan hyödyntää monien oppilaiden kohdalla:

– Koulupsykologit voivat auttaa opettajia esimerkiksi ymmärtämään, miten murrosikä vaikuttaa nuoren aivoihin ja miten teini-ikäisiä motivoidaan. Tai miten ekaluokkalaisille varmistetaan riittävästi lepoa ja leikkiä, jotka ovat pienille koululaisille tarpeen. Psykologit voivat myös auttaa esimerkiksi luokkien muodostamisessa, jotta oppilaiden erityistarpeet tulevat huomioiduksi, Järvinen toteaa.

2. Keinoja levottomuuden hallintaan ja kiusaamisen kitkentään

Levottomuutta, kiusaamista ja kaiken huomion varastavia älylaitteita. Usein epätoivottu käytös saattaa koskettaa isompaa joukkoa oppilaita. Koulupsykologi toimii opettajan ja koko ryhmän tukena, jos opettajasta tuntuu, että kaikki keinot on käytetty.

– Jos epätoivottua käytöstä ilmenee isommassa ryhmässä, koulupsykologi voi auttaa järjestämään opetusympäristön sellaiseksi, että mahdollisimman moni jaksaa työskennellä keskittyneesti luokassa. Psykologit ovat motivaation rakentumisen syväosaajia ja sillä, miten oppilaita motivoidaan kohti toivottua toimintaa, on valtava merkitys koulupäivän sujuvuuden kannalta. Tätä asiantuntemusta voisi hyödyntää entistäkin paremmin haastavissa ryhmissä, Järvinen kertoo.

3. Tutkimustiedon avulla poissaolot kuriin

Koululla on lain mukaan velvoite ennaltaehkäistä, seurata ja puuttua poissaoloihin. Tutkimusten perusteella tiedetään, että esimerkiksi kaverisuhteet ja murrosikä vaikuttavat kouluun kiinnittymiseen. Koulupsykologit tuovat yhteisöön uusinta tutkimustietoa ja ymmärrystä siitä, miten esimerkiksi taide- ja taitoaineita lisäämällä voidaan parantaa sitoutumista koulussa käyntiin.

4. Vinkkejä lieviin oppimisen pulmiin ja ohjaaminen tarvittaessa tutkimuksiin

Jos oppilaalla on pulmia oppimisen kanssa, hänet ohjataan herkästi tutkimuksiin, jotka monesti ovatkin tarpeellisia. Lievempiä oppimisen haasteita, kuten lievää lukivaikeutta tai tarkkavaisuuden pulmia, voidaan kuitenkin helpottaa myös oikeanlaisella ohjauksella.

– Opettajan, psykologin ja erityisopettajan yhteistyön avulla voidaan auttaa oppilasta löytämään hänelle sopivia oppimisstrategioita. Tulevana syksynä astuu voimaan oppimisen tuen uudistus, jonka myötä oppilaat saavat tukea ensisijaisesti ryhmämuotoisena. Tärkeä kysymys onkin, miten kunkin yksilöllistä oppimista pystytään tukemaan myös jatkossa ja siinä psykologit voivat auttaa opettajia, Järvinen sanoo.

5. Yksilöllistä tukea mielenterveyden haasteissa

Lasten ja nuorten terapiatakuun myötä alle 23-vuotiaiden tulee saada esimerkiksi opiskeluhuollosta apua mielenterveyden ongelmiin kuukauden sisällä tarpeen toteamisesta. Takuu sisältää lyhyitä hoitoja kohtalaisen lieviin ja tarkkarajaisiin mielenterveysongelmiin.

– Psykologien asiantuntemusta tarvitaan kouluissa arvioimaan lasten ja nuorten tuen tarvetta, sopivaa hoitoa sekä auttamaan myös heitä, jotka oireilevat monin tavoin tai elävät haastavissa olosuhteissa. Tämä on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa terapiatakuu ei tarjoa riittäviä ratkaisuja, Gergov kiteyttää.

Kutsu medialle
Mehiläinen ja MIELI ry järjestävät SuomiAreenan yhteydessä torstaina 26.6. klo 8.30–10.30 tilaisuuden, jossa keskustellaan ratkaisuista lasten ja nuorten mielenterveyskriisiin. Medialle on varattu tilaisuuteen rajattu määrä paikkoja. Lisätietoja ja ilmoittautumiset tilaisuuteen: noora.hostikka@mehilainen.fi  

Lisätietoja:

Mehiläinen, Heini Järvinen, palvelujohtaja ja psykologi. Yhteydenotot Mehiläisen viestinnän Noora Hostikan kautta: noora.hostikka@mehilainen.fi ja 050 5666 101

Suomen Psykologiliitto ry, Vera Gergov, Ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, PsT, p. 040 809 8028, vera.gergov@psyli.fi