Väitös: Tekoäly haastaa oikeudenmukaisen demokratian tekoälysäädöksestä huolimatta
Tekoäly haastaa oikeudenmukaista demokratiaa sääntelystä huolimatta. Salla Westerstrandin väitöstutkimus korostaa eettisen keskustelun ja aidon yhteistyön tärkeyttä oikeudenmukaisen digiyhteiskunnan rakentamisessa.

YTM, FM Salla Westerstrand tutkii väitöskirjassaan tämän hetken tekoälykehityksen suuntaa ja sen vaikutuksia demokraattisiin yhteiskuntiin.
Mihin suuntaan teknologia vie yhteiskuntaamme, ja onko suunta eettisesti kestävä?
Westerstrandin tutkimus osoittaa, että nykyinen kehitys vie meitä kauemmas oikeudenmukaisesta digiyhteiskunnasta ja heikentää demokratian kantokykyä.
Tutkimuksessa tarkastellaan tekoälyn vaikutuksia erityisesti oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Westerstrand analysoi muun muassa EU:n tekoälysäädöstä, jonka tavoitteena on vähentää tekoälyn aiheuttamia haittoja ihmisten terveydelle, turvallisuudelle ja perusoikeuksille.
Tekoälysäädös ehkäisee osittain esimerkiksi tekoälylle tyypillistä syrjintää ja massavalvontaa. Säädös jättää kuitenkin merkittäviä aukkoja, eikä se yksin takaa eettistä ja yhteiskunnallisesti kestävää tekoälyä, Westerstrand toteaa.
– Esimerkiksi tekoälyjärjestelmien sisältämiä vinoumia on mahdotonta poistaa täysin, minkä vuoksi tekoälyn käyttö sisältää aina riskin syrjinnän vahvistamisesta.
Tekoäly on tehokas työkalu manipulointiin ja mielipidevaikuttamiseen. Algoritmeilla ohjattu ja tekoälyn tuottamilla sisällöillä kyllästetty nettikeskustelu kaventavatkin yksilön vapautta. Tekoälysäädöksen vaatimukset läpinäkyvyydestä eivät tarjoa ratkaisua näihin haasteisiin.
– Tekoälysäädös pyrkii lähinnä estämään epäoikeudenmukaisuuden lisääntymistä, vaikka tarve olisi nykytilan parantamiselle. Näin ylläpidämme olemassa olevia epäoikeudenmukaisuuksia, vaikka tekoälyä voitaisiin käyttää myös oikeudenmukaisuuden vahvistamiseen ja epäkohtien korjaamiseen, Westerstrand sanoo.
Konkreettisia työkaluja ja yhteistyötä
Westerstrand on kehittänyt väitöskirjassaan työkaluja, joiden avulla organisaatiot voivat ottaa askeleen lainsäädäntöä pidemmälle ja tunnistaa oman roolinsa oikeudenmukaisen digiyhteiskunnan rakentamisessa.
Työkalut helpottavat eettisen harkinnan ottamista osaksi normaalia tekoälykehitystä.
Monille kehittäjille on tullut yllätyksenä, ettei etiikka olekaan vain kieltoja ja rajoituksia, kertoo IT-alalla työskentelevä Westerstrand.
– Etiikka kannustaa katsomaan ennen kaikkea sitä, millaisessa maailmassa haluamme elää ja millainen kehitys vie meitä lähemmäs sellaista maailmaa. Se auttaa vähentämään teknologiaan liittyvää epävarmuutta, mikä puolestaan vahvistaa myös innovaatiota.
Vastuu tekoälykehityksen suunnasta ei ole vain lainsäätäjillä, tutkija sanoo. Tekoälyä tulisi rakentaa eettisesti kestävälle pohjalle, mikä vaatii eettisiä periaatteita ja jatkuvaa harkintaa.
Tekoälyn kehittäjien, lainsäätäjien, kansalaisten ja teknologiaa hyödyntävien organisaatioiden olisi yhdessä rakennettava oikeudenmukaista yhteiskuntaa.
– Digitaalisten yhteiskuntien oikeudenmukaisuus vaatii aitoa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Se vaatii eettisesti perusteltuja päätöksiä myös teknologiayrityksiltä. Nykyinen tekoälyn hallinta perustuu kuitenkin pitkälti lainsäädäntöön ja sen noudattamiseen, ja dialogi instituutioiden välillä on heikkoa.
Kohti oikeudenmukaista tekoäly-yhteiskuntaa
Tutkimus uudistaa tapoja arvioida tekoälyn vaikutuksia. Tutkimuksen tuloksena syntyneet työkalut ohjaavat miettimään teknologiakehityksen vaikutuksia oikeudenmukaisuuteen ja yhteiskunnan rakenteisiin, joilla on vaikutuksia meidän kaikkien elämään.
Tutkimus peräänkuuluttaakin mahdollisuuksia muuttaa kehityksen suuntaa kohti vahvempaa oikeudenmukaisuutta.
– Moni kokee, ettei teknologiakehitykseen voi vaikuttaa, sillä sitä ohjaava markkinatalous ei anna oikeudenmukaisuudelle yhtä suurta arvoa kuin taloudellisille voitoille. Järjestelmä on kuitenkin meidän itsemme rakentama, joten voimme sitä itse myös muuttaa. Väitöskirja tarjoaa tutkimustietoa, jonka pohjalta lähteä liikkeelle.
Westerstrand muistuttaa, että oikeudenmukaisuus on vain yksi näkökulma tekoälyn kestävyyteen.
– Tämä tutkimus keskittyy instituutioihin ja oikeudenmukaisuuteen, mutta myös esimerkiksi kansalaisosallistumisella ja ympäristöllä on teknologian kestävyydessä merkittävä rooli.
YTM, FM Salla Westerstrand esittää väitöskirjansa ”Ethics and Democratic Resilience in the Age of Pervasive Digital Systems” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 6.6.2025 klo 12 (Turun kauppakorkeakoulu, LähiTapiola-sali). Vastaväittäjänä toimii professori Katina Michael (Arizona State University) ja kustoksena Jani Koskinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on tietojärjestelmätiede.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Salla WesterstrandVäitöskirjatutkija
Puh:+358503450118salla.k.westerstrand@utu.fiTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleTurun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Turun immunologinen tutkimus vahvistuu entisestään, alalle miljoonien EU-rahoitus4.6.2025 12:01:00 EEST | Tiedote
Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat saaneet 3,72 miljoonan euron EU-rahoituksen immunologian tutkijatohtoriohjelmalle. Ohjelmaan, jonka kokonaisbudjetti on 7,66 miljoonaa euroa, palkataan kolmeksi vuodeksi 22 kansainvälistä tutkijaa. Heistä koulutetaan sekä immunologisen tutkimuksen huippuja että yritysmaailmaa ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta ymmärtäviä osaajia.
Kosteikkojen suojelu voi auttaa vesilintuja sopeutumaan ilmaston lämpenemiseen4.6.2025 09:44:41 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että vesilintujen elinympäristöihin kohdistuvat EU:n suojelutoimet auttavat vesilintuja sopeutumaan ilmaston lämpenemiseen.
Kaura peittoaa riisin kuidun lähteenä vähägluteenisessa ruokavaliossa4.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
OAT-GUT-BRAIN-tutkimuskokonaisuuden juuri julkaistussa, ensimmäisessä osatyössä verrattiin kaura- ja riisipitoisen vähägluteenisen ruokavalion vaikutuksia metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin, kuten veren kolesterolipitoisuuteen ja vyötärönympärykseen. Lisäksi tutkijat tarkastelivat ruokavalion laatua, koettuja vatsaoireita ja yleistä terveyttä.
Arvostettu Novo Nordiskin rahoitus ensimmäistä kertaa Turun yliopistoon – tutkija Laura Wey etsii ratkaisuja elävien energiajärjestelmien kehittämiseen3.6.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijatohtori Laura Wey on saanut 1,5 miljoonan euron rahoituksen tutkimukseen, jonka tavoitteena on hyödyntää yhteyttäviä bakteereja vihreän sähkön tuotannossa.
Uudessa tutkimushankkeessa tarkastellaan kerrostaloasumisen yhteisöllisyyttä Turun uusilla ja vanhoilla alueilla3.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää monin tavoin kaupunkisuunnittelussa, toteaa dosentti Maija Mäki.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme