Yhä useampi pahoinpitelyrikos tehdään päiväsaikaan
Päiväsaikaan tehtyjen pahoinpitelyjen osuus jatkoi kasvuaan vuonna 2024. Puolenpäivän ja iltapäiväkolmen välillä tapahtuneiden pahoinpitelyjen osuus oli viime vuonna jo 14 %. Tämä oli viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2009.
”Samalla yöaikaan tehtyjen pahoinpitelyjen osuus on laskenut. Vuonna 2009 neljäsosa pahoinpitelyrikoksista tehtiin puolenyön ja aamukolmen välillä. Viime vuonna osuus oli enää 15 prosenttia”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakangas kertoo.
Kaikkiaan 37 % pahoinpitelyistä tapahtui viime vuonna päivän ja iltapäivän aikana eli klo 9–18. Vuonna 2009 vastaava osuus oli noin 24 % eli 13 prosenttiyksikköä pienempi. Tiedot selviävät rikos- ja pakkokeinotilaston katsauksesta.
Haapakankaan mukaan pahoinpitelyrikosten aikaistuminen alkuyöltä yhä enemmän päiväsaikaan on yhteydessä tekijäprofiileissa tapahtuneisiin muutoksiin: yhä useampi pahoinpitelystä epäilty on nuori.
”Alle 15-vuotiaiden määrä ja osuus ovat kasvaneet jo useamman vuoden ajan. Sekä viime että sitä edeltävänä vuonna pahoinpitelystä epäilty oli kaikkein yleisimmin 14-vuotias.”
Epäiltyjen nuorentuminen selittää myös eri viikonpäivien osuuksissa tapahtuneita muutoksia. Viikonlopun osuus on pienentynyt vuosi vuodelta, ja alkuviikon osuus on vastaavasti kasvanut.
Viime vuonna noin 37 prosenttia kaikista pahoinpitelyistä tehtiin maanantain ja keskiviikon välisenä aikana. Vuonna 2009 näiden alkuviikon päivien osuus oli 26 %. Viikonlopun muutos on ollut päinvastainen.
”Lauantaina ja sunnuntaina puolenyön ja aamukuuden välisenä aikana tapahtuneet pahoinpitelyt kattoivat vuonna 2009 noin 16 prosenttia koko viikon pahoinpitelyistä. Vuonna 2024 näiden viikonloppuöiden pahoinpitelyjen osuus vähentyi puoleen aiemmasta eli kahdeksaan prosenttiin”, Haapakangas sanoo.
Vastaavanlainen muutos on tapahtunut myös ryöstörikoksissa. Yhä isompi osa ryöstöistä tehdään arkipäivinä.
”Myös ryöstöissä on nähtävissä siirtymä alkuyön tunneista yhä enemmän iltapäivään ja alkuiltaan.”
Pahoinpitelyjen uhrit aiempaa useammin alaikäisiä
Pahoinpitelyistä epäiltyjen nuorentuminen heijastuu myös pahoinpitelyjen uhrien ikään.
”Nuoret tekijät kohdistavat väkivallan yleensä toisiin nuoriin, mikä näkyy alaikäisten uhrien määrän kasvuna. Vuoteen 2009 verrattuna 7–12-vuotiaiden uhrien määrä on kasvanut peräti 304 prosenttia ja 13–17-vuotiaiden uhrien määrä 66 prosenttia”, Haapakangas toteaa.
Viime vuonna reilut 22 % pahoinpitelyjen 7–17-vuotiaista uhreista oli ulkomaalaistaustaisia.
”Vuonna 2009 ulkomaalaistaustaisten uhrien osuus oli tässä ikäluokassa kahdeksan prosenttia.”
Vuonna 2024 ulkomaalaistaustaisten väestöosuus 7–17-vuotiaista oli 12,8 %. Vuonna 2009 vastaava osuus oli 3,9 %.
“Pahoinpitelyistä epäiltyjen ja pahoinpitelyjen uhrien ikärakenteessa tapahtuneet muutokset selittynevät osaltaan ilmoittamiskynnyksen madaltumisella. Esimerkiksi kouluista otetaan todennäköisesti aiempaa herkemmin yhteys poliisiin”, Haapakangas arvioi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kimmo HaapakangasYliaktuaari
Puh:029 551 3252kimmo.haapakangas@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Kunta- ja aluevaaleissa äänestivät ahkerimmin hyvätuloiset, koulutetut ja eläkeläiset6.6.2025 08:03:27 EEST | Tiedote
Kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli korkein 71-vuotiaiden ikäryhmässä. Kaikkein vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta matalin äänestysaktiivisuus oli 21-vuotiailla miehillä, 25,2 %.
Suomen talouden kasvukäänne antaa vielä odottaa30.5.2025 08:02:38 EEST | Tiedote
Bruttokansantuotteen volyymi pysyi tammi-maaliskuussa edellisen vuosineljänneksen tasolla. Työpäiväkorjattuna BKT kasvoi 0,8 % vuotta aiemmasta. Samalla kun Suomessa talouskasvu junnasi paikoillaan, Eurostatin ennakkotietojen mukaan EU-alueen BKT kasvoi 0,3 % edellisestä neljänneksestä.
Terveys- ja hyvinvointialojen ammatteihin opiskelevien määrä kasvanut selvästi28.5.2025 08:03:29 EEST | Tiedote
Terveys- ja hyvinvointialojen opiskelijamäärä on kasvanut viidessä vuodessa 12 000 opiskelijalla, kun samaan aikaan kaikkien opiskelijoiden lukumäärä on kasvanut 32 600 opiskelijalla. Tiedot ilmenevät opiskelijat ja tutkinnot -tilaston ammatillista koulutusta käsittelevästä osiosta.
Suhdanteet koettelevat ulkomaalaistaustaisten työllisyyttä – silti heidän osuutensa työllisistä kasvaa yhä27.5.2025 08:02:42 EEST | Tiedote
Vaikka ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on parin viime vuoden aikana hieman laskenut, ulkomaalaistaustaisten työllisten määrä ja osuus kaikista työllisistä kasvoivat myös vuonna 2024. Jo joka kymmenes työllinen on ulkomaista syntyperää.
Kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2024 – maankäyttösektori merkittävä päästölähde22.5.2025 08:01:42 EEST | Tiedote
Suomen kasvihuonekaasupäästöt ilman maankäyttösektoria (LULUCF) olivat pikaennakkotiedon mukaan 38,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2024. Tämä oli 6 % edellisvuotista vähemmän. Maankäyttösektori pysyi edeltävien vuosien tapaan nettopäästölähteenä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme