Kunta- ja aluevaaleissa äänestivät ahkerimmin hyvätuloiset, koulutetut ja eläkeläiset

Kuntavaaleissa äänestysalueilla, joilta saatiin kaikki äänestystiedot, äänesti 52,9 % äänioikeutetuista. Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin. Naisista äänesti 55,6 % ja miehistä 50,1 %. Tiedot perustuvat Kuntavaalit-tilastoon.

“Nuoret äänestävät yleensä muita ikäryhmiä vähemmän. Nämä vaalit eivät tehneet poikkeusta”, yliaktuaari Sami Fredriksson kertoo.

Aluevaaleissa äänestysaktiivisuus eri väestöryhmissä oli vastaava kuin kuntavaaleissa. Äänestysalueilla, joilta saatiin kaikki äänestystiedot, äänesti 51,3 % äänioikeutetuista. Naisista äänesti 54,2 %. Alle 93-vuotiaista äänestysaktiivisuus oli puolestaan matalin 21-vuotiailla miehillä, 23,9 %. Tiedot perustuvat Aluevaalit-tilastoon.

Parhaiten ansaitsevat äänestivät aktiivisimmin

Kuntavaaleissa ylimpään tuloviidennekseen kuuluneista äänioikeutetuista lähes 68 % äänesti. Alimmassa ryhmässä äänestysaktiivisuus jäi alle 40 %:n.

”Tulojen vaikutus äänestysaktiivisuuteen oli selvä kaikkien äänestäneiden kohdalla niin kunta- kuin aluevaaleissa. Ylemmissä tuloluokissa äänestäminen oli säännönmukaisesti pienituloisempia yleisempää. Ero äänestysaktiivisuudessa pienituloisimman ja suurituloisimman viidenneksen välillä oli kuntavaaleissa yli 28 prosenttiyksikköä ja aluevaaleissa jopa 29 prosenttiyksikköä”, Fredriksson kertoo.

Aluevaaleissa ylimpään tuloryhmään kuuluneista äänesti lähes 67 %. Alimmassa tuloryhmässä äänestysaktiivisuus jäi alle 38 %:n.

Korkeasti koulutetut ja eläkeläiset aktiivisia äänestäjiä

Korkeakoulututkinnon suorittaneet äänestivät näissäkin vaaleissa keskimääräistä aktiivisemmin. Kuntavaaleissa ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti oli 26 prosenttiyksikköä keskiarvoa suurempi.

”Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla äänestysprosentti oli 42,7 prosenttia korkeampi kuin pelkän perusasteen suorittaneilla Tämä on iso ero. Aluevaaleissa eroa oli peräti 44 prosenttiyksikköä. Jos äänestysaktiivisuus olisi ollut suurempi, ero olisi saattanut olla pienempi”, Fredriksson kertoo.

Ennakkoon äänestäminen oli yleisintä eläkeläisten joukossa. Kuntavaaleissa kaikista eläkeläisistä äänesti ennakkoon 41,6 %.

Ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuus matala

Suomen- ja saamenkielisistä kuntavaaleissa äänesti 54,8 %. Tarkastelluista kieliryhmistä korkein äänestysprosentti oli ruotsinkielisillä, yli 65 %. Vieraskielisten äänestysaktiivisuus oli puolestaan matala, 22,4 %.

Aluevaaleissa suomen- ja saamenkielisistä äänesti 53,1 %. Tarkastelluista kieliryhmistä korkein äänestysaktiivisuus oli ruotsinkielisillä, yli 63,9 %. Vieraskielisten äänestysprosentti jäi 21 %:iin.

Esitetyt tiedot äänestämisestä perustuvat kahteen ryhmään: kaikki ennakkoon äänestäneet koko maassa sekä vaalipäivänä äänestäneet niillä erikokoisilla alueilla, joilla on sähköinen rekisteri käytössä. Helsingin vaalipiirissä vaalipäivänä äänestäneistä ei ole tietoa, koska sähköinen äänestysrekisteri ei ole käytössä Helsingissä.