Yli 600 000 euron rahoitus Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen tekoälyhankkeelle teknostressin vähentämiseksi ja työn tuottavuuden parantamiseksi
9.6.2025 07:59:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Business Finland rahoittaa merkittävällä summalla Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa tehtävää hanketta, jossa kehitetään ratkaisuja työn merkityksellisyyden lisäämiseen tekoälyn aikakaudella. Hankkeessa pyritään löytämään keinoja sujuvoittaa työprosesseja, vähentää työn pirstaleisuutta ja teknostressiä sekä lisätä työn merkityksellisyyttä ja tuottavuutta teknologia-alalla.

Hankkeessa ovat mukana Jyväskylän yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimusryhmät, viisi teknologia-alan yritystä sekä kaksi teknisen viestinnän järjestöä. Rahoitus myönnettiin Meaningful Digital Evolution (MDE) -hankkeelle Co-Research-rahoituksen ajalle 1.8.2025–31.7.2027.
Tavoitteena vähentää työn pirstaleisuutta ja lisätä työn merkityksellisyyttä
Hankeen tavoitteena on ymmärtää, miten tekoäly muuttaa työelämää, millaisia uusia työprosesseja ja ammatteja sen myötä syntyy, ja miten esimerkiksi laajennetun todellisuuden (XR) teknologiat yhdistyvät tekoälyyn työympäristöissä. Lisäksi hanke syventää ymmärrystä teknostressin ja työn pirstaleisuuden vaikutuksista asiantuntijatyöhön sekä kehittää ratkaisuja hyvinvoinnin tukemiseksi ja työn sirpaleisuuden vähentämiseksi.
“Idea hankkeelle syntyi havainnosta, että merkittävä osa työajasta kuluu erilaisten tietojärjestelmien hallintaan, mikä vähentää mahdollisuuksia keskittyä ydintehtäviin ja työn merkityksellisyyteen. Teknostressi ja työn pirstaleisuus ovat tutkitustikin yleisiä haasteita asiantuntijatyössä. Lisäksi virheriski kasvaa erityisesti tarkkuutta vaativissa, rutiininomaisissa tehtävissä, jotka voitaisiin siirtää tekoälyn hoidettavaksi. Harva meistä aidosti rakastaa esimerkiksi tietojen kopioimista järjestelmästä toiseen!”, kommentoi hankkeen toinen johtaja, Jyväskylän yliopiston teknisen viestinnän dosentti Jenni Virtaluoto hanketta.
“Tekoäly on tulossa vahvasti osaksi työprosesseja, mutta miten sitä voitaisiin hyödyntää niin, ettei siitä tulisi taas yksi järjestelmä, jonka kanssa joutuu päivittäin kamppailemaan? Näitä ajatuksia lähdemme hankkeessa edistämään. Pyrimme kohti parempaa digitaalista työelämää, jossa asiantuntijat voivat keskittyä ydintehtäviinsä. Oletuksemme on, että näin sekä työhyvinvointi että työn tuottavuus kasvavat”, Virtaluoto jatkaa.
MDE-hanketta johtaa Virtaluodon lisäksi Tampereen yliopistossa vuorovaikutteisen teknologian professori Markku Turunen.
”Uskomme hankkeella olevan merkittävä vaikutus ihmisten jokapäiväiseen työhön sen osalta, kuinka tekoäly voidaan ottaa aidosti tuottavaan ja heille sopivaan käyttöön. On tullut selväksi useaa kautta, että naivisti sovellettuna etuja ei ulosmitata, ja osa ihmisitä kokee tekoälyn käytön hyvinkin uhkaavaksi ja se lisää heidän stressiään. MDE-hankkeessa lähestymme asiaa ihmislähtöisesti: olennaista on huomioida ihmisten odotukset, asenteet, käyttökokemukset sekä saavutettavuus. Erityisesti saavutettavuuden osalta tekoäly voi mahdollistaa monille henkilöille jopa täysin uudenlaiset työnkuvat.
Yksilön roolin lisäksi erittäin tärkeää on ymmärtää organisaatioiden toimintatavat ja prosessit. Usein teknologiaratkaisuja tehdään pistemäisesti ilman, että kokonaisprosessit on otettu huomioon. Tällöin vipuvaikutus on usein todella pieni ja monissa tapauksissa myös tulee eteen pullonkauloja, jotka estävät teknologian käyttöönoton. MDE-hankkeessa panostamme erityisesti organisaatioiden prosessien ymmärtämiseen. Kolikon toinen kääntöpuoli on se, että suurimmat kulmakertoimet tuottavuuteen saadaan prosesseja muuttamalla siten, että ne ottavat uuden teknologian täysimittaisesti huomioon. Molempia lähestymistapoja tarkastellaan MDE-hankkeessa”, Turunen kertoo.
Hankkeen ydinryhmään kuuluvat lisäksi Digital Content Lead Hanna Heinonen KONEelta sekä Head of Techncial Communications Tiia Suomivuori Kempowerilta.
Päätyönsä ohella Heinonen on post-doc-tutkija Tampereen yliopistossa. Suomivuori on päätyöstään tutkimusvapaalla hankkeen ajan, ja toimii väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopiston Kieli- ja viestintätieteiden laitoksessa. Molemmat kuuluvat Jenni Virtaluodon johtamaan Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmään Re-imagining the Futures of Minimalism.
Tampereen yliopistolta mukana on Pervasive Interaction Research Group, jota johtaa professori Turunen. Ryhmä kuuluu TAUCHI – Tampere Unit for Computer-Human Interaction - ja TACCU – Tampere Accessibility Unit-keskuksiin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJenni VirtaluotoDosenttiJyväskylän yliopisto
Puh:+358407687282jenni.e.virtaluoto@jyu.fiKuvat


Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme