Käytön jäljet kertovat elämästä – puulattioiden kuluminen saa näkyä myös moderneissa suomalaisissa kirkoissa
Voiko kulunut lattia olla kaunis? Arkkitehti ja diplomi-insinööri Jonna Silvon uusi väitöstutkimus osoittaa, että 2000-luvun modernien kirkkorakennusten puulattioissa kulumisen jäljet eivät ole virheitä, vaan osa arkkitehtuuria ja jopa toivottu tunnelman tekijä.

Silvo selvitti väitöstutkimuksessaan, ovatko käytön jäljet hyväksyttävissä 2000-luvulla rakennettujen kirkkojen puulattioissa, ja mitä seuraa, kun valitaan moderneihin kirkkorakennuksiin luonnollisen näköinen, mutta kulutukselle altis massiiviipuulattia.
Väitöstyön päätuloksena selvisi, että kirkon kävijät ja suunnittelijat hyväksyvät käytön jäljet myös modernien kirkkorakennusten puulattioissa. ”Naarmut, painaumat, kuluminen, tahrat ja vaikkapa nastakenkien jäljet nähdään osana rakennuksen luonnetta ja käyttöä”, kuvailee väitöskirjatutkija Jonna Silvo Oulun yliopistosta. ”Puulattian patina koostuu elämisen, materiaalin, ajan ja valon tuomasta kulumasta. Patina kertoo ajasta ja yhteisöstä, ja sen merkityksen havaitsemiseen ja kokemiseen tarvitaan myös omaksumaamme kulttuurista patinaa.”
Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä modernit 2000-luvun puukirkot Suomessa ovat nyt siirtymässä uutuuden vaiheesta pitkään ajanjaksoon, jolloin niitä käytetään, korjataan ja siivotaan. Samaan aikaan kestävien, ekologisten ja uusiutuvien materiaalien käyttö on yhä tärkeämpää.
Tutkimuksen pääaineisto koostui Helsingin Laajasalon ja Viikin kirkkojen, Turun Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin ja Jyväskylän Kuokkalan kirkon kävijöille tehdyistä lomakekyselyistä sekä kirkkorakennusten tilaajien ja arkkitehtien haastatteluista. Kyselyt analysoitiin määrällisesti ja puolistrukturoidut haastattelut laadullisesti.
Väitöstutkimuksesta selvisi käyttäjien haluavan säilyttää nykyiset puulattiat kirkoissa, sillä puulattiat sopivat kirkkoihin, niiden toivotaan patinoituvan ja puulattian kuluminen kertoo kirkkorakennuksen aktiivisesta käytöstä.
Arkkitehdit ovat tietoisesti halunneet, että ajan ja kulumisen jäljet saavat näkyä. Käyttäessään vanhoja puukirkkoja esikuvinaan arkkitehdit ovat siirtäneet moderneihin puukirkkoihin kulttuurista patinaa käyttäen luonnonvaloa ja aikaa arkkitehtuurin aineettomina osina.
Väitöstyössä arvioitiin myös ratkaisujen vastaanottoa ja onnistumista, ja tulosten perusteella laadun arviointia tulisi kehittää etenkin arkkitehtuuriltaan poikkeavissa kohteissa. Tilaajien ja arkkitehtien haastatteluissa nousivat esille myös lattian kunto ja huollettavuus, ja puulattioiden ylläpidosta tarvitaan lisätutkimusta.
Arkkitehti ja diplomi-insinööri Jonna Silvo väittelee Oulun yliopistossa pe 13.6.2025. Arkkitehtuurin alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Ajan kertomaa — käytön jäljet massiivipuulattioissa 2000-luvun suomalaisessa kirkkoarkkitehtuurissa (Told by time — Signs of use in massive wood flooring in 21st century Finnish church architecture). Vastaväittäjänä toimii professori Kimmo Lylykangas (Tallinn University of Technology) ja kustoksena professori Janne Pihlajaniemi Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla salissa L10 klo 12. Väitöstä voi seurata etäyhteyksin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jonna Silvo: 040 836 8080 , jonna.silvo@student.oulu.fi, väitöskirjatutkija, Oulun yliopisto
Kaisu Koivumäki: 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi, viestintäasiantuntija, Oulun yliopisto
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Sydänterveys ei ole vain vanhojen huoli – riskit alkavat jo nuorena5.6.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Yli puolet sydänperäisistä äkkikuolemista tapahtuu työikäisille, muistuttaa Oulun yliopiston professori Juhani Junttila. Taustalla on usein sepelvaltimotauti – sairaus, joka voi kehittyä jo nuorena ja on pitkälti ennaltaehkäistävissä.
Työelämän murros näkyy toimistojen suunnittelussa – erilaisten tilojen tarve ja tunnelma korostuvat5.6.2025 06:36:00 EEST | Tiedote
Työntekijät tarvitsevat entistä monipuolisempia ja tunnelmaltaan vaihtelevia työympäristöjä, jotka tukevat keskittymistä, yhteistyötä ja palautumista. Tutkimuksen mukaan osallistava suunnittelu lisää työtyytyväisyyttä ja parantaa tilojen toimivuutta.
Palsasoiden tarvitsemat olosuhteet katoamassa vuosisadan loppuun mennessä5.6.2025 05:01:00 EEST | Tiedote
Palsasuot ovat vaarassa kadota kuluvan vuosisadan aikana, sillä niissä esiintyvä ikirouta sulaa ilmastonmuutoksen seurauksena pohjoisilla alueilla.
Laaja mittauskampanja Oulun edustalla ja Perämerellä selvittää jokivesien vaikutusta rannikkoympäristöön4.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Mittauskampanjassa 2.–6.6.2025 mitataan samanaikaisesti Oulujoen, Kiiminkijoen, rannikkovesien ja meren vedenlaatua laajalla alueella. Mukana ovat esimerkiksi sukeltava robotti ja tutkimusalus Aranda. Näytteitä otetaan ulkomereltä Nallikarin rantavesiin, ja niitä verrataan muihin Perämereen laskeviin jokiin. Pyrkimyksenä on myös perustaa pysyvä ympäristönseurannan alueellinen verkosto.
Mikroyritysten liikevaihto ja henkilöstö on vähentynyt, mutta palveluvienti jatkaa kasvuaan3.6.2025 10:41:43 EEST | Tiedote
Mikroyritysten palveluvienti on kasvanut tasaisesti koronavuosien notkahdusta lukuun ottamatta viimeiset kymmenen vuotta, ja on tavaravientiä suurempaa. Henkilöstö on vähentynyt rakentamisen ja kaupan aloilla, mutta palvelu- ja sote-aloilla kasvanut. Tämä ilmenee Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin julkaisemasta MY Tilastot -tilastokatsauksesta, joka on nyt päivitetty vuoden 2023 tiedoilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme