Avomerialueilla laajojen sinileväkukintojen riski yhä huomattava
Avomeren sinileväkukintojen esiintymisen riski jatkuu suurena Suomenlahdella, Saaristomerellä ja myös Selkämeren etelä- ja keskiosissa.
Laajoja sinileväkukintoja esiintyy todennäköisesti kesän kuluessa Suomen läheisillä avomerialueilla, sillä Itämeren ravinnetila on pitkälti ennallaan. Sinilevälauttojen muodostumisriski on suuri Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, Suomenlahdella, Saaristomerellä ja suuressa osassa Selkämerta. Perämerellä riski on edelleen vähäinen.
Pintalevälauttojen esiintymisen laajuuteen ja sinileväkukinnan kestoon vaikuttavat kesän lämpö- ja tuuliolosuhteet. Itämeren pääaltaan ravinnetilan paraneminen vähentäisi merkittävästi sinilevien massaesiintymisiä, sillä pääaltaan tila heijastuu pohjoisten avomerialueiden tilaan. Rannikolla ja saaristossa sinilevätilanne voi vaihdella hyvinkin paikallisesti ja myös nopeammin kuin avomerellä. Paikallisia sinileväkukintoja on esiintynyt vuosittain myös Perämeren rannikolla.
Ravinnetilanne luo edelleen otolliset olosuhteet sinilevien massaesiintymiselle
Itämeren ravinnetilanne luo edelleen otolliset olosuhteet sinileväkukinnoille Suomen läheisillä avomerialueilla Perämerta lukuun ottamatta. Viime talvena vallinneet lännenpuoleiset voimakkaat tuulet suosivat Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden vesikerrosten sekoittumista. Suomenlahdella happitilanne parani huomattavasti, mutta valitettavasti sekoittuminen nosti pintakerroksiin runsaasti fosforia. Selkämeren fosforipitoisuus on kasvanut 2000-luvulla, ja sinileväkukintojen esiintymisen riski vaikuttaa siellä muuttuneen pitkäkestoiseksi.
Tänäkin keväänä kasviplanktonin kevätkukinta kulutti pintakerroksesta lähes kaiken käyttökelpoisen typen, kun taas fosforia jäi pintaveteen runsaasti. Nämä olosuhteet luovat edelleen hyvät lähtökohdat sinileväkukinnoille, sillä juuri merialueilla laajoja sinileväkukintoja muodostavat lajit kykenevät hyödyntämään ilmasta veteen liuennutta typpeä. Tämä antaa näille sinilevälajeille kilpailuedun muihin lajeihin verrattuna.
Laajoja sinileväkukintoja aletaan yleensä tavata avomerialueella juhannuksen jälkeen. Sinilevälautat muodostuvat avomerelle parin viikon lämpimän ja aurinkoisen sääjakson jälkeen, etenkin jos säässä on muutamien päivien vähätuulinen jakso. Kesällä pohjoisenpuoleiset voimakkaat tuulet voivat aiheuttaa fosforipitoisen syväveden kumpuamisen pintakerrokseen, mikä osaltaan voi suosia sinilevien kasvua.
Meren tilaseurantoja tarvitaan myös sinileväriskin ennustamisessa
Sinilevien esiintymisriskin arvioimisessa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen sekä Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen (SMHI) avomeren seuranta-aineistoja sekä ELY-keskusten rannikkoseurantatietoja. Lisäksi hyödynnettiin kaupallisilla aluksilla tehtävän Alg@line-seurannan aineistoja, satelliittikuvia ja EU:n Copernicus-palvelun sääaineistoja. Sinilevälauttojen muodostumisennuste on tehty näiden aineistojen avulla tilastomatemaattista ja koneoppimistyyppistä ennustemallinnusta yhdistäen.
Sinilevätiedotus alkaa juhannusviikolla
Suomen ympäristökeskus tiedottaa tänä kesänä yleisestä sinilevätilanteesta viikoittain 19.6.–7.8.2025. Tiedote julkaistaan torstaisin klo 13. Sinilevätilanteen seurantaa toteutetaan kuitenkin kesäkuun alusta aina syyskuun loppuun asti. Sinilevähavainnot ovat nähtävissä JärviMeriwikin valtakunnallisella kartalla.
Sinilevät voivat muodostaa erilaisia myrkkyjä sekä muun muassa ihoa ja silmiä ärsyttäviä aineita. Runsaisiin sinileväkukintoihin on aina syytä suhtautua varoen. Yleisten uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijat tavoitettavissa arkisin klo 9-16.
Sinileväkukintojen riskinarvio Suomen merialueella:
Erikoistutkija Jouni Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 363
Sinilevien ekologia Itämerellä:
Erikoistutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 353
Mallinnus:
Erikoistutkija Heikki Peltonen, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 504
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 242
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 1.–5.9.202528.8.2025 11:48:49 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Long-term monitoring indicates clear changes in Baltic Sea ecosystem28.8.2025 10:30:00 EEST | Press release
Oxygen situation in the depths of Finland's southern sea areas has deteriorated. While nutrient loading has been curbed, phosphate phosphorus concentrations have increased over the long term. These changes have also shaped the benthos and zooplankton communities.
Långtidsövervakning pekar på tydliga förändringar i Östersjöns ekosystem28.8.2025 10:30:00 EEST | Pressmeddelande
Syreläget på de djupa bottnarna har försämrats i de södra delarna av Finlands havsområde. Trots att näringsbelastningen har minskat, har halterna av fosfatfosfor ökat på lång sikt. Också djurplankton- och bottendjursamhällena har påverkats av förändringarna.
Pitkäaikaisseurannat kertovat selvistä muutoksista Itämeren ekosysteemissä28.8.2025 10:30:00 EEST | Tiedote
Syvien pohjien happitilanne on heikentynyt Suomen eteläisillä merialueilla. Fosfaattifosforin pitoisuudet ovat pitkällä aikavälillä kasvaneet, vaikka ravinnekuormitusta on hillitty. Muutokset ovat muokanneet myös eläinplankton- ja pohjaeläinyhteisöjä.
Summary of national blue-green algae monitoring in June-August 2025: Unexceptional blue-green algae situation in many places despite hot weather28.8.2025 10:30:00 EEST | Press release
Cool and unstable weather conditions in early summer kept blue-green algae blooms at bay, and the number of observations was below the long-term average. A heat wave in July boosted the occurrence of blue-green algae and raised observation numbers to a relatively normal level for the period in many places. While regional variations occurred in all water areas, as a whole the blue-green algae situation was close to the usual long-term average in many places. During the past summer, citizens took part in observations with unprecedented diligence.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme