Avomerialueilla laajojen sinileväkukintojen riski yhä huomattava
9.6.2025 07:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Avomeren sinileväkukintojen esiintymisen riski jatkuu suurena Suomenlahdella, Saaristomerellä ja myös Selkämeren etelä- ja keskiosissa.
Laajoja sinileväkukintoja esiintyy todennäköisesti kesän kuluessa Suomen läheisillä avomerialueilla, sillä Itämeren ravinnetila on pitkälti ennallaan. Sinilevälauttojen muodostumisriski on suuri Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, Suomenlahdella, Saaristomerellä ja suuressa osassa Selkämerta. Perämerellä riski on edelleen vähäinen.
Pintalevälauttojen esiintymisen laajuuteen ja sinileväkukinnan kestoon vaikuttavat kesän lämpö- ja tuuliolosuhteet. Itämeren pääaltaan ravinnetilan paraneminen vähentäisi merkittävästi sinilevien massaesiintymisiä, sillä pääaltaan tila heijastuu pohjoisten avomerialueiden tilaan. Rannikolla ja saaristossa sinilevätilanne voi vaihdella hyvinkin paikallisesti ja myös nopeammin kuin avomerellä. Paikallisia sinileväkukintoja on esiintynyt vuosittain myös Perämeren rannikolla.
Ravinnetilanne luo edelleen otolliset olosuhteet sinilevien massaesiintymiselle
Itämeren ravinnetilanne luo edelleen otolliset olosuhteet sinileväkukinnoille Suomen läheisillä avomerialueilla Perämerta lukuun ottamatta. Viime talvena vallinneet lännenpuoleiset voimakkaat tuulet suosivat Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden vesikerrosten sekoittumista. Suomenlahdella happitilanne parani huomattavasti, mutta valitettavasti sekoittuminen nosti pintakerroksiin runsaasti fosforia. Selkämeren fosforipitoisuus on kasvanut 2000-luvulla, ja sinileväkukintojen esiintymisen riski vaikuttaa siellä muuttuneen pitkäkestoiseksi.
Tänäkin keväänä kasviplanktonin kevätkukinta kulutti pintakerroksesta lähes kaiken käyttökelpoisen typen, kun taas fosforia jäi pintaveteen runsaasti. Nämä olosuhteet luovat edelleen hyvät lähtökohdat sinileväkukinnoille, sillä juuri merialueilla laajoja sinileväkukintoja muodostavat lajit kykenevät hyödyntämään ilmasta veteen liuennutta typpeä. Tämä antaa näille sinilevälajeille kilpailuedun muihin lajeihin verrattuna.
Laajoja sinileväkukintoja aletaan yleensä tavata avomerialueella juhannuksen jälkeen. Sinilevälautat muodostuvat avomerelle parin viikon lämpimän ja aurinkoisen sääjakson jälkeen, etenkin jos säässä on muutamien päivien vähätuulinen jakso. Kesällä pohjoisenpuoleiset voimakkaat tuulet voivat aiheuttaa fosforipitoisen syväveden kumpuamisen pintakerrokseen, mikä osaltaan voi suosia sinilevien kasvua.
Meren tilaseurantoja tarvitaan myös sinileväriskin ennustamisessa
Sinilevien esiintymisriskin arvioimisessa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen sekä Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen (SMHI) avomeren seuranta-aineistoja sekä ELY-keskusten rannikkoseurantatietoja. Lisäksi hyödynnettiin kaupallisilla aluksilla tehtävän Alg@line-seurannan aineistoja, satelliittikuvia ja EU:n Copernicus-palvelun sääaineistoja. Sinilevälauttojen muodostumisennuste on tehty näiden aineistojen avulla tilastomatemaattista ja koneoppimistyyppistä ennustemallinnusta yhdistäen.
Sinilevätiedotus alkaa juhannusviikolla
Suomen ympäristökeskus tiedottaa tänä kesänä yleisestä sinilevätilanteesta viikoittain 19.6.–7.8.2025. Tiedote julkaistaan torstaisin klo 13. Sinilevätilanteen seurantaa toteutetaan kuitenkin kesäkuun alusta aina syyskuun loppuun asti. Sinilevähavainnot ovat nähtävissä JärviMeriwikin valtakunnallisella kartalla.
Sinilevät voivat muodostaa erilaisia myrkkyjä sekä muun muassa ihoa ja silmiä ärsyttäviä aineita. Runsaisiin sinileväkukintoihin on aina syytä suhtautua varoen. Yleisten uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijat tavoitettavissa arkisin klo 9-16.
Sinileväkukintojen riskinarvio Suomen merialueella:
Erikoistutkija Jouni Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 363
Sinilevien ekologia Itämerellä:
Erikoistutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 353
Mallinnus:
Erikoistutkija Heikki Peltonen, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 504
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 242
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Torkan fortsätter vara utmanande – många sjöar och grundvattennivåer är låga26.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Grundvattennivåerna ligger under det normala i stora delar av landet, med undantag för Lappland. Situationen har förvärrats av en ovanligt snöfattig vinter, långa köldperioder, en tidig vår samt en långvarig torka särskilt i östra Finland. Enligt prognosen kommer de stora sjöarna i östra Finland att förbli låga även i år. Vårens och sommarens torka kan påverka tillgången på vatten, jordbrukets skördar, risken för skogsbränder, vattentransport, rekreationsanvändningen av vattendrag samt energiproduktion. Nederbörden under våren avgör vilka effekter torkan slutligen kommer att ha.
Kuivuustilanne jatkuu haastavana – monet järvet ja pohjavedet matalalla26.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla useilla alueilla Lappia lukuun ottamatta. Tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi, pitkät pakkasjaksot, aikainen kevät sekä erityisesti Itä-Suomessa pitkään jatkunut kuivuustilanne. Ennusteen mukaan Itä-Suomen suuret järvet pysyvät tänäkin vuonna matalalla. Kevään ja kesän kuivuus voi vaikuttaa talousveden riittävyyteen, maatalouden satoihin, maastopaloihin, vesiliikenteeseen, vesistöjen virkistyskäyttöön ja energiantuotantoon. Kevään sademäärät vaikuttavat lopullisen kuivuustilanteen kehittymiseen.
Muovi ei kuulu maaperään vaan kiertoon – puutarhurin muovivalinnat näkyvät maaperässä pitkään24.3.2026 07:30:00 EET | Tiedote
Muovi on vakiinnuttanut paikkansa paitsi kodeissa myös kotipuutarhoissa: ruukuissa, katteissa, sidontanaruissa ja multapusseissa. Oikein käytettynä se kestää ja kiertää. Maaperään päätyessään muovi ei kuitenkaan katoa, vaan pilkkoutuu mikromuoviksi, joka voi säilyä ympäristössä pitkään.
Tutkijat: Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä23.3.2026 07:03:50 EET | Tiedote
Suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia. Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan energiaköyhyys liittyy muun muassa lämmitysmuotoon, asuinpaikkaan, työmarkkinatilanteeseen, perhekokoon ja sukupuoleen.
Viikkokatsaus 23.–27.3.202619.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme