Avomerialueilla laajojen sinileväkukintojen riski yhä huomattava
9.6.2025 07:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Avomeren sinileväkukintojen esiintymisen riski jatkuu suurena Suomenlahdella, Saaristomerellä ja myös Selkämeren etelä- ja keskiosissa.
Laajoja sinileväkukintoja esiintyy todennäköisesti kesän kuluessa Suomen läheisillä avomerialueilla, sillä Itämeren ravinnetila on pitkälti ennallaan. Sinilevälauttojen muodostumisriski on suuri Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, Suomenlahdella, Saaristomerellä ja suuressa osassa Selkämerta. Perämerellä riski on edelleen vähäinen.
Pintalevälauttojen esiintymisen laajuuteen ja sinileväkukinnan kestoon vaikuttavat kesän lämpö- ja tuuliolosuhteet. Itämeren pääaltaan ravinnetilan paraneminen vähentäisi merkittävästi sinilevien massaesiintymisiä, sillä pääaltaan tila heijastuu pohjoisten avomerialueiden tilaan. Rannikolla ja saaristossa sinilevätilanne voi vaihdella hyvinkin paikallisesti ja myös nopeammin kuin avomerellä. Paikallisia sinileväkukintoja on esiintynyt vuosittain myös Perämeren rannikolla.
Ravinnetilanne luo edelleen otolliset olosuhteet sinilevien massaesiintymiselle
Itämeren ravinnetilanne luo edelleen otolliset olosuhteet sinileväkukinnoille Suomen läheisillä avomerialueilla Perämerta lukuun ottamatta. Viime talvena vallinneet lännenpuoleiset voimakkaat tuulet suosivat Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden vesikerrosten sekoittumista. Suomenlahdella happitilanne parani huomattavasti, mutta valitettavasti sekoittuminen nosti pintakerroksiin runsaasti fosforia. Selkämeren fosforipitoisuus on kasvanut 2000-luvulla, ja sinileväkukintojen esiintymisen riski vaikuttaa siellä muuttuneen pitkäkestoiseksi.
Tänäkin keväänä kasviplanktonin kevätkukinta kulutti pintakerroksesta lähes kaiken käyttökelpoisen typen, kun taas fosforia jäi pintaveteen runsaasti. Nämä olosuhteet luovat edelleen hyvät lähtökohdat sinileväkukinnoille, sillä juuri merialueilla laajoja sinileväkukintoja muodostavat lajit kykenevät hyödyntämään ilmasta veteen liuennutta typpeä. Tämä antaa näille sinilevälajeille kilpailuedun muihin lajeihin verrattuna.
Laajoja sinileväkukintoja aletaan yleensä tavata avomerialueella juhannuksen jälkeen. Sinilevälautat muodostuvat avomerelle parin viikon lämpimän ja aurinkoisen sääjakson jälkeen, etenkin jos säässä on muutamien päivien vähätuulinen jakso. Kesällä pohjoisenpuoleiset voimakkaat tuulet voivat aiheuttaa fosforipitoisen syväveden kumpuamisen pintakerrokseen, mikä osaltaan voi suosia sinilevien kasvua.
Meren tilaseurantoja tarvitaan myös sinileväriskin ennustamisessa
Sinilevien esiintymisriskin arvioimisessa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen sekä Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen (SMHI) avomeren seuranta-aineistoja sekä ELY-keskusten rannikkoseurantatietoja. Lisäksi hyödynnettiin kaupallisilla aluksilla tehtävän Alg@line-seurannan aineistoja, satelliittikuvia ja EU:n Copernicus-palvelun sääaineistoja. Sinilevälauttojen muodostumisennuste on tehty näiden aineistojen avulla tilastomatemaattista ja koneoppimistyyppistä ennustemallinnusta yhdistäen.
Sinilevätiedotus alkaa juhannusviikolla
Suomen ympäristökeskus tiedottaa tänä kesänä yleisestä sinilevätilanteesta viikoittain 19.6.–7.8.2025. Tiedote julkaistaan torstaisin klo 13. Sinilevätilanteen seurantaa toteutetaan kuitenkin kesäkuun alusta aina syyskuun loppuun asti. Sinilevähavainnot ovat nähtävissä JärviMeriwikin valtakunnallisella kartalla.
Sinilevät voivat muodostaa erilaisia myrkkyjä sekä muun muassa ihoa ja silmiä ärsyttäviä aineita. Runsaisiin sinileväkukintoihin on aina syytä suhtautua varoen. Yleisten uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijat tavoitettavissa arkisin klo 9-16.
Sinileväkukintojen riskinarvio Suomen merialueella:
Erikoistutkija Jouni Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 363
Sinilevien ekologia Itämerellä:
Erikoistutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 353
Mallinnus:
Erikoistutkija Heikki Peltonen, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 504
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 242
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Public defence: Just transformative conservation requires challenging existing structures and strengthening local agency25.9.2026 08:56:00 EEST | Press release
In her doctoral dissertation, Liisa Varumo, M.Sc.Admin, a researcher at the Finnish Environment Institute (Syke), examines questions of environmental justice in diverse nature conservation instruments and their potential to contribute to just transformative conservation. The public defence will take place at the University of Eastern Finland on Friday 2 October 2026 at 12.00.
Väitös: Reilu kestävyysmurros luonnonsuojelussa vaatii rakenteiden haastamista ja toimijuuden vahvistamista25.9.2026 08:55:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen tutkija, HTM Liisa Varumo tarkastelee väitöskirjassaan erilaisten luonnonsuojelukeinojen oikeudenmukaisuutta ja niiden mahdollisuuksia edistää reilua kestävyysmurrosta. Väitöstilaisuus pidetään Itä-Suomen yliopistossa perjantaina 2.10.2026 klo 12.00.
Nostot medialle 24.9.–2.10.202624.9.2026 15:57:23 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa pian ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.
The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release
In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme