Avomerialueilla laajojen sinileväkukintojen riski yhä huomattava
Avomeren sinileväkukintojen esiintymisen riski jatkuu suurena Suomenlahdella, Saaristomerellä ja myös Selkämeren etelä- ja keskiosissa.
Laajoja sinileväkukintoja esiintyy todennäköisesti kesän kuluessa Suomen läheisillä avomerialueilla, sillä Itämeren ravinnetila on pitkälti ennallaan. Sinilevälauttojen muodostumisriski on suuri Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, Suomenlahdella, Saaristomerellä ja suuressa osassa Selkämerta. Perämerellä riski on edelleen vähäinen.
Pintalevälauttojen esiintymisen laajuuteen ja sinileväkukinnan kestoon vaikuttavat kesän lämpö- ja tuuliolosuhteet. Itämeren pääaltaan ravinnetilan paraneminen vähentäisi merkittävästi sinilevien massaesiintymisiä, sillä pääaltaan tila heijastuu pohjoisten avomerialueiden tilaan. Rannikolla ja saaristossa sinilevätilanne voi vaihdella hyvinkin paikallisesti ja myös nopeammin kuin avomerellä. Paikallisia sinileväkukintoja on esiintynyt vuosittain myös Perämeren rannikolla.
Ravinnetilanne luo edelleen otolliset olosuhteet sinilevien massaesiintymiselle
Itämeren ravinnetilanne luo edelleen otolliset olosuhteet sinileväkukinnoille Suomen läheisillä avomerialueilla Perämerta lukuun ottamatta. Viime talvena vallinneet lännenpuoleiset voimakkaat tuulet suosivat Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden vesikerrosten sekoittumista. Suomenlahdella happitilanne parani huomattavasti, mutta valitettavasti sekoittuminen nosti pintakerroksiin runsaasti fosforia. Selkämeren fosforipitoisuus on kasvanut 2000-luvulla, ja sinileväkukintojen esiintymisen riski vaikuttaa siellä muuttuneen pitkäkestoiseksi.
Tänäkin keväänä kasviplanktonin kevätkukinta kulutti pintakerroksesta lähes kaiken käyttökelpoisen typen, kun taas fosforia jäi pintaveteen runsaasti. Nämä olosuhteet luovat edelleen hyvät lähtökohdat sinileväkukinnoille, sillä juuri merialueilla laajoja sinileväkukintoja muodostavat lajit kykenevät hyödyntämään ilmasta veteen liuennutta typpeä. Tämä antaa näille sinilevälajeille kilpailuedun muihin lajeihin verrattuna.
Laajoja sinileväkukintoja aletaan yleensä tavata avomerialueella juhannuksen jälkeen. Sinilevälautat muodostuvat avomerelle parin viikon lämpimän ja aurinkoisen sääjakson jälkeen, etenkin jos säässä on muutamien päivien vähätuulinen jakso. Kesällä pohjoisenpuoleiset voimakkaat tuulet voivat aiheuttaa fosforipitoisen syväveden kumpuamisen pintakerrokseen, mikä osaltaan voi suosia sinilevien kasvua.
Meren tilaseurantoja tarvitaan myös sinileväriskin ennustamisessa
Sinilevien esiintymisriskin arvioimisessa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen sekä Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen (SMHI) avomeren seuranta-aineistoja sekä ELY-keskusten rannikkoseurantatietoja. Lisäksi hyödynnettiin kaupallisilla aluksilla tehtävän Alg@line-seurannan aineistoja, satelliittikuvia ja EU:n Copernicus-palvelun sääaineistoja. Sinilevälauttojen muodostumisennuste on tehty näiden aineistojen avulla tilastomatemaattista ja koneoppimistyyppistä ennustemallinnusta yhdistäen.
Sinilevätiedotus alkaa juhannusviikolla
Suomen ympäristökeskus tiedottaa tänä kesänä yleisestä sinilevätilanteesta viikoittain 19.6.–7.8.2025. Tiedote julkaistaan torstaisin klo 13. Sinilevätilanteen seurantaa toteutetaan kuitenkin kesäkuun alusta aina syyskuun loppuun asti. Sinilevähavainnot ovat nähtävissä JärviMeriwikin valtakunnallisella kartalla.
Sinilevät voivat muodostaa erilaisia myrkkyjä sekä muun muassa ihoa ja silmiä ärsyttäviä aineita. Runsaisiin sinileväkukintoihin on aina syytä suhtautua varoen. Yleisten uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijat tavoitettavissa arkisin klo 9-16.
Sinileväkukintojen riskinarvio Suomen merialueella:
Erikoistutkija Jouni Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 363
Sinilevien ekologia Itämerellä:
Erikoistutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 353
Mallinnus:
Erikoistutkija Heikki Peltonen, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 504
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 242
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 1.–5.12.202527.11.2025 12:04:01 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Finland must accelerate efforts towards a circular economy of plastics27.11.2025 07:02:00 EET | Press release
Progress has been made in advancing the circular economy for plastics, but Finland remains far from its targets and significant additional measures are needed. A new report from the PlastLIFE project, published by the Finnish Environment Institute, highlights how reducing unnecessary plastic consumption, preventing littering, and improving recycling efficiency are key to achieving a circular economy. The issue is pressing, as plastics continue to have considerable climate and environmental impacts. Finland’s goal is to establish a sustainable circular economy for plastics by 2030.
Suomen kiihdytettävä muovien kiertotalouden toimia27.11.2025 07:01:00 EET | Tiedote
Muovien kiertotaloudessa on nähtävissä edistystä. Tavoitteista ollaan kuitenkin niin kaukana, että merkittäviä lisätoimia tarvitaan. Suomen ympäristökeskuksen julkaisema PlastLIFE-hankkeen raportti nostaa esiin, miten muovien turhan kulutuksen vähentäminen, roskaantumisen ehkäisy ja kierrätyksen tehostaminen edistävät kiertotalouden toteutumista. Aihe on ajankohtainen, sillä muovien ilmasto- ja ympäristövaikutukset ovat edelleen huomattavia. Suomen tavoitteena on saavuttaa muovien kestävä kiertotalous vuoteen 2030 mennessä.
Viikkokatsaus 24.–28.11.202520.11.2025 11:57:48 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Proposal for saving the Baltic Sea: 34 actions to strengthen the network of marine protected areas18.11.2025 10:00:00 EET | Press release
Joint press release from Metsähallitus and Finnish Environment Institute Baltic Sea nature is threatened by eutrophication, pollution and climate change. The Roadmap for the development of marine protected area network in Finland until 2030, which was drawn up in cooperation between a number of organisations, presents 34 actions for improving the status of the Baltic Sea, safeguarding the most valuable marine areas and achieving international conservation area targets. Never before has an equally extensive and comprehensive plan for the conservation of marine nature been drawn up in Finland.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme