Satelliittipaikannuksen häiriöt voivat aiheuttaa yhteiskunnalle laajoja vahinkoja - varautumista pitäisi kehittää lisäämällä tutkimusta
Riippuvuus satelliittipaikannuksesta on tehnyt yhteiskunnista haavoittuvaisia häiriöille. Satelliittipaikannuksen häiriöt, eli GNSS-häiriöt, voivat olla luonnollisia tai tarkoituksellisesti aiheutettuja. EU on havahtunut varautumisen tarpeeseen, ja saman tarpeen tunnistaa myös Maanmittauslaitos, joka tutkii satelliittipaikannuksen häirintää. Maanmittauslaitoksen mukaan varautumista olisi tärkeä kehittää lisäämällä tutkimusta aiheesta.
Jos satellittipaikannukseen iskisi laajamittainen häiriö, se aiheuttaisi välitöntä ja suurta taloudellista vahinkoa, toimintojen keskeytymistä ja turvallisuusongelmia satelliittipaikannuksesta riippuvaisille toiminnoille. Satelliittipaikannusta, eli GNSS-paikannusta, käytetään laajasti yhteiskuntien kriittisissä toiminnoissa, esimerkiksi pelastustoimessa sekä pörssien ja pankkien rahaliikenteessä. Häiriöitä paikannukseen voi aiheutua luonnollisista syistä, kuten avaruussään ilmiöistä, sekä tahallisen häirinnän seurauksena.
EU:ssa on jo havahduttu GNSS-häiriöihin varautumisen tarpeeseen, ja myös alan tutkimuksessa varautumisen tarpeesta on yleinen konsensus. Tämän näkemyksen jakaa myös Maanmittauslaitos. Maanmittauslaitoksen mukaan yhteiskuntien pitäisi kehittää varautumista laajamittaisten GNSS-häiriöiden varalta. Varautumista pystyttäisiin kehittämään tekemällä aiheesta lisää tutkimusta. Paikannuksen tutkimus on yksi Maanmittauslaitoksen osaamisalueista.
- GNSS-paikannuksen häiriöistä ja niihin varautumisesta saadaan tietoa tieteellisen tutkimuksen avulla. Häirintä on lisääntynyt ja sen mukana riskit yhteiskunnille kasvavat. Teemme tutkimusta aiheen parissa, mutta aihetta olisi tarve tutkia paljon enemmän. Varsinkin satelliittipaikannuksen häiriöiden sietoa olisi tärkeä tutkia lisää ja kehittää siihen perustuvaa varautumista. Lisätutkimus vaatisi toki enemmän resursseja, mutta juuri sen avulla varautumista voitaisiin kehittää, toteaa osastonjohtaja, professori Sanna Kaasalainen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:stä.
Lisääntyvät häiriöt paikannuksessa kasvattavat varautumisen tarvetta
Varautumisen tarve on kasvanut erityisesti tahallisen häirinnän lisäännyttyä. Satelliittipaikannuksen häirintä Suomen alueella on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2022 lähtien. Suomessa taajuuksien käytön valvonnasta ja häiriöselvityksestä vastaavan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan Suomen alueella tuli vuoden 2024 toukokuuhun mennessä 1200 ilmoitusta GNSS-häiriöistä ilmailusta, kun ilmoituksia oli vuotta aikaisemmin 239. Häirintä aiheuttaa haittaa satelliittipaikannuksen käyttäjille, kuten lento- ja meriliikenteelle.
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen yksi tutkimusaihe on paikannuksen turvallinen ja luotettava käyttö. Maanmittauslaitoksessa on käynnissä hankkeita, joissa tutkitaan paikannuksen häiriösietoisuutta ja keinoja suojautua häirinnän vaikutuksilta.
- GNSS-paikannusta korvaavaa yleispätevää varajärjestelmää ei ole olemassa, mutta erilaisia GNSS:stä riippumattomia vaihtoehtoja on. Ne perustuvat yleensä tapauskohtaisesti räätälöityyn sensori- tai muuhun radiotaajuusratkaisuun. Ajanmäärityksen varajärjestelminä ovat atomikellot ja niihin perustuvat ajansiirtopalvelut. Näitä varajärjestelmiä pitäisi testata enemmän ja kehittää GNSS-järjestelmästä riippumatonta paikannusta, Kaasalainen sanoo.
Lisätiedot
Professori Sanna Kaasalainen, Paikkatietokeskuksen navigoinnin ja paikannuksen osastonjohtaja, +358 29 531 4760
Professori, ylijohtaja Jarkko Koskinen, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus 050 337 2902, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Kuvat
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
The relatively cold early summer has slowed down the spruce bark beetle’s activity, but there is no end in sight for the forest damage – drones are used to detect damage to trees faster than before7.7.2025 11:30:57 EEST | Press release
The spruce bark beetle belongs to Finnish nature, but the forest damage it causes has increased significantly since the 2010s. The beetle causes financial losses of millions of euros in commercial forests every year. Researchers at the National Land Survey of Finland have developed an artificial intelligence method that helps detect the early signs of damage faster.
Kylig försommar har bromsat upp granbarkborren men något slut på skogsskador är inte i sikte – drönare hjälper upptäcka skador på träden snabbare än tidigare7.7.2025 11:21:26 EEST | Pressmeddelande
Granbarkborren är en del av Finlands natur, men de skogsskador som barkborrarna orsakar har ökat avsevärt sedan 2010-talet. I ekonomiskogar orsakar granbarkborren årligen förluster på miljontals euro. Forskare vid Lantmäteriverket har utvecklat en AI-metod som gör det möjligt att upptäcka begynnande skador snabbare än tidigare.
Kolea alkukesä on hidastanut kirjanpainajia, mutta metsätuhoille ei näy loppua – droonien avulla havaitaan puiden tuhot entistä nopeammin7.7.2025 09:28:53 EEST | Tiedote
Kirjanpainajakuoriainen kuuluu Suomen luontoon, mutta sen aiheuttamat metsätuhot ovat kasvaneet merkittävästi 2010-luvulta alkaen. Talousmetsissä kirjanpainaja aiheuttaa vuosittain miljoonien eurojen rahalliset menetykset. Maanmittauslaitoksen tutkijat ovat kehittäneet tekoälymenetelmän, jonka avulla alkavat tuhot voidaan havaita entistä nopeammin.
Nationella program för flygfotografering och laserskanning får fortsättning – exaktare tredimensionell information om Finland än tidigare3.7.2025 15:41:14 EEST | Pressmeddelande
Nya nationella program för flygfotografering och laserskanning inleds 2026, och samtidigt ökar laserskanningarnas exakthet avsevärt. Det nuvarande programmet avslutas under pågående sommar.
Kansalliset ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelmat saavat jatkoa – luvassa entistä tarkempaa kolmiulotteista tietoa Suomesta3.7.2025 09:40:52 EEST | Tiedote
Uudet kansalliset ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelmat käynnistyvät vuonna 2026, ja samalla laserkeilausten tarkkuus kasvaa merkittävästi. Nykyinen ohjelma päättyy kuluvana kesänä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme