Väitös: Politiikan polarisoitumista ei pitäisi nähdä yksiselitteisesti uhkana suomalaiselle demokratialle

Väitöskirjatutkija, YTM Julius Hokkanen tarkastelee sosiaalisen median alustojen asemaa suomalaisten poliittisten toimijoiden arjessa.

Hokkasen tutkimuksen mukaan alustat eivät merkitse pelkästään välineellistä muutosta poliittiseen viestintään. Ne toimivat myös politiikan kontekstina ja horisonttina, joiden kautta omaa toimintaa ja käsitystä politiikasta pohditaan.

– Teknologiayhtiöiden valtaan politiikassa tulee suhtautua kriittisesti. Samalla on tärkeää huomioida alustojen tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle politiikalle.

Hokkanen tutki väitöskirjassaan politiikan alustoitumiseksi nimettyä ilmiötä. Käsitteellä viitataan paitsi sosiaalisen median roolin kasvuun poliittisessa viestinnässä, myös alustojen tapaan muovata politiikan kaltaisia kulttuurisia käytäntöjä sisältäpäin.

Tätä varten hän tarkasteli suomalaisten kansanedustajien, nuorten poliitikkojen ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten sosiaalisen median käyttöön liittyviä kokemuksia ja käsityksiä.

Hokkasen mukaan tunnerikkaat sosiaalisen median alustat tuottavat ymmärrystä politiikkaan sisältyvistä konflikteista ja näiden ehkäisemisestä. Alustat vaikuttavat tällöin käsityksiin ideologisista jakolinjoista, joiden on katsottu syventyneen alustojen käynnistämän kehityskulun myötä.

Väitöskirja esittää, ettei politiikan polarisoitumiseksi nimettyä ilmiötä tulisi kuitenkaan nähdä yksiselitteisesti uhkana suomalaiselle demokratialle. Alustojen voi myös katsoa tekevän poliittiset erimielisyydet näkyväksi.

Konsensushakuisessa suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa tämä ei ole ollut tyypillistä. Alustoilla tehtävä politiikka vaatii tällöin yhä enemmän sekä tunteiden hallintaa että niiden säätelyä, Hokkanen sanoo.

– Alustat toisin sanoen myös yhdistävät eri tavoin ajattelevia ja pakottavat heidät pohtimaan suhdettaan toisiinsa. Tämä on tietysti kokemuksellisesti raskasta, mutta kenties samaan aikaan tervetullutta.

Alustat politiikan arjen kontekstina

Tutkimuksen mukaan alustat muovaavat sekä arkista poliittista toimintaa että politiikan alaa syvemmin.

Alustoilla toimiminen synnyttää esimerkiksi kuvitelmia siitä, millainen poliittinen osallistuminen on toivottua tai hyväksyttävää. Jatkuvasti päivittyvä tietoympäristö ohjaa yhä säännöllisempään osallistumiseen ja voi samalla herättää poliittisissa toimijoissa huolta heidän omasta aktiivisuudestaan.

Monitieteinen väitöskirja täydentää alustojen ja politiikan suhdetta käsittelevää tutkimuskirjallisuutta, jossa huomio on suunnattu etenkin politiikan henkilöitymiseen. Henkilöitymisellä viitataan paitsi yksittäisten poliitikkojen roolin korostumiseen mediassa, myös mediahuomion tavoitteluun yksityisinä pidettyjen asioiden avulla.

– Tuomalla alustoitumisen käsitteen osaksi tutkimuskenttää, olen halunnut painottaa sitä, kuinka alustat kokonaisvaltaisesti järjestävät ihmisten arkea ja muuttavat heidän käsityksiään politiikassa toimimisesta.

Haavoittuvuus puhututtaa

Tutkimuksen mukaan alustat toimivat erilaisina toimintakenttinä eri asemassa oleville poliittisille toimijoille. Esimerkiksi verkossa tapahtuva vihapuhe – usein pelkästään sen uhka – koskettaa politiikassa toimivia naisia ja vähemmistöjä eri tavalla kuin miehiä.

Kokemus haavoittuvuudesta vaikuttaa siihen, millaisia käytäntöjä median ja politiikan parissa on mahdollista omaksua.

Hokkasen mukaan ei ole yllättävää, että moni tutkimukseen osallistuneista miespoliitikoista korosti poliittisten kuplien ylittämisen tärkeyttä.

Naiset ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat puolestaan näkivät hyötyjä myös samanmielisiin poliittisiin verkostoihin osallistumisella.

–  Toisaalta nykyisessä tietoympäristössä kaikki ovat eräällä tapaa haavoittuvia. Alustoilla altistutaan muiden palautteille ja nähdään enemmän sisältöä, joka voi koskettaa ja satuttaa.

Väitöskirjan tutkimusaineisto pohjaa 52 yksilöhaastatteluun ja 28 mediapäiväkirjaan.

YTM Julius Hokkanen esittää väitöskirjansa ”The platformization of politics: Intimacy, conflict, and vulnerability in the age of data-driven media” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 13.6.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-auditorio, Arcanuminkuja 1, Turku). Vastaväittäjänä toimii professori Tuija Saresma (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Anu Koivunen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sukupuolentutkimus.

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta

Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa