Kauppapolitiikka ja turvallisuusympäristö viitoittavat Suomen talouden lähivuosien suuntaa

EKP:n neuvosto laski viime viikolla ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksiköllä. Tulleista ja niillä uhkailusta huolimatta olosuhteet ovat edelleen suotuisat euroalueen talouden kasvulle. ”Koronlaskulla pyrimme varmistamaan, että euroalueen inflaatio vakautuu 2 prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteeseensa ja että talous pysyy kasvu-uralla. Epävarmuus korostaa edelleen kokouskohtaisen päätöksenteon merkitystä. EKP:n neuvosto ei sitoudu nyt mihinkään korkouraan, vaan säilyttää täyden toimintavapautensa korkopäätösten suhteen kaikissa tulevissa kokouksissa”, toteaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn Suomen Pankin tiedotustilaisuudessa.

Epävarmuuden vaikutuksia Suomen talouteen on arvioitu tarkastelemalla vaihtoehtoisia tulliskenaarioita. ”Perusennustettamme huonommassa skenaariossa kauppasota kärjistyy ja ajaa Suomen pitkittyneeseen matalasuhdanteeseen. Suotuisammassa joskin mielestäni epätodennäköisessä vaihtoehdossa puolestaan tullitasojen lasku ja epävarmuuden hälventyminen vahvistaisivat maailmantalouden suhdannetta, mikä tukisi Suomen vientiä sekä yksityisiä investointeja ja kulutusta”, toteaa Rehn.

Puolustuksen vahvistaminen vaatii pysyviä rahoitusratkaisuja

Venäjän hyökkäyssota ja Yhdysvaltojen ulkopolitiikan muutos ovat tehneet selväksi, että Euroopan on vahvistettava yhteistä puolustustaan. ”Yhteisillä eurooppalaisilla puolustusratkaisuilla ja -hankinnoilla saamme lisää kapasiteettia ja suuremman mittakaavan kustannushyötyjä sen sijaan, että lisääntynyt kysyntä vain nostaisi hintoja”, Rehn korostaa. EU pyrkii lisäämään sisäisiä hankintoja ja puolustusteollisuutensa kapasiteettia. Puolustusmenojen kasvun vaikutukset Suomen lähivuosien talouskasvuun riippuvat siitä, kuinka suuri osa hankinnoista pystytään tekemään Suomesta ja euroalueelta.

EU:n finanssipoliittisen kehikon poikkeuslausekkeen aktivoinnin tuoma lisäliikkumavara on tarkoitettu poikkeusoloihin. ”Puolustuksen lisääntynyt rahoitustarve on pysyvä tai ainakin hyvin pitkäaikainen. Jos puolustusmenot säilyvät korkealla tasolla myös vuoden 2029 jälkeen, velkakestävyyden varmistamiseksi on löydettävä kestävä rahoitus pysyvillä veronkorotuksilla tai leikkaamalla muita julkisia menoja”, sanoo Rehn.

Julkisen talouden kestävyydestä on huolehdittava

Viime vuonna toteutettu EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistus oli tarpeellinen, mutta uutta kehikkoa joudutaan soveltamaan poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa. ”Kun uudistamme omaa kansallista finanssipolitiikan kehikkoamme, näkökulmamme ei pitäisi olla se, mihin EU-säännöt meidät pakottavat, vaan se, miten pystymme itse huolehtimaan oman julkisen taloutemme kestävyydestä”, toteaa Rehn.  ”Uudistustyössä olisi hyödyllistä katsoa Ruotsiin, joka on pärjännyt meitä paremmin. Maan finanssipolitiikan ohjauskehikko perustuu riittävään lainsäädännön selkänojaan ja laajaan parlamentaariseen yhteisymmärrykseen.”

Esityskalvot 10.6.2025, pääjohtaja Olli Rehn

Artikkelit ja ennuste