Kansainvälinen vertailu paljasti antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien erot sukupuolten välillä

Antibioottiresistenssi on yksi vakavimmista maailmanlaajuisista terveysuhista. Antibioottiresistenssin seurauksena antibiootit menettävät tehonsa, mikä voi tehdä bakteeri-infektioiden hoidosta vaikeaa tai joissain tapauksissa jopa mahdotonta. Resistenssin on arvioitu aiheuttavan yli 1,3 miljoonaa kuolemaa vuosittain, ja määrä on nopeassa kasvussa.

Tuore tutkimus tarkastelee ensimmäistä kertaa antibioottiresistenssin jakautumista sukupuolten välillä laajassa kansainvälisessä aineistossa.

Turun yliopiston tutkijat analysoivat 14 641 avoimista tietokannoista löytyvää ihmisen suolistometagenomia 32 eri maasta. Tutkimus tehtiin datatieteen professori Leo Lahden tutkimusryhmässä. Korkean tulotason maissa naisilla havaittiin keskimäärin 9 prosenttia suurempi määrä antibioottiresistenssigeenejä kuin miehillä. Tämä viittaa siihen, että naiset saattavat altistua useammin antibiooteille, niille vastustuskykyisille bakteereille tai ovat useammin resistenttien bakteerien kantajia.

Matalan ja keskitulotason maissa puolestaan miehillä oli suurempi antibioottiresistenssigeenien kuorma kuin naisilla. Ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä, kun huomioitiin taustatekijät, kuten ikä ja maiden erot elinolosuhteissa. Erot tulivat esiin vasta aikuisiässä.

– Tämä viittaa siihen, että elintavat, biologiset erot tai terveydenhuoltoon liittyvät tekijät voivat vaikuttaa näihin eroihin aikuisiällä enemmän kuin lapsuudessa, kertoo tutkijatohtori Katariina Pärnänen Turun yliopistosta.

Korkean tulotason maiden naisilla havaittiin lisäksi resistenssigeenien hieman suurempi monimuotoisuus verrattuna miehiin, mikä viittaa suolistomikrobiston laajempaan resistenssikirjoon.

Antibiottiresistenssi vaihtelee iän ja maantieteen mukaan

Iällä ja asuinmaalla oli tutkimuksessa voimakas yhteys antibiottiresistenssigeenien määrään ja monimuotoisuuteen. Nämä olivat korkeimmillaan etenkin imeväisikäisillä ja vanhuksilla.

Runsas antibioottien käyttö oli yhteydessä suurempaan resistenssigeenien kuormaan ja monimuotoisuuteen. Matalan tulotason maissa korkeaa resistenssiä havaittiin muutoinkin, mikä voi selittyä esimerkiksi heikolla hygienialla ja sanitaatiolla.

Tutkimus tuo esiin sukupuolen, iän, sosioekonomisen aseman ja maantieteen monimutkaisen vuorovaikutuksen antibioottiresistenssin jakautumisessa. Tulokset voivat auttaa kehittämään parempia tapoja torjua antibioottiresistenssiä.

– Sukupuolten välisten erojen ymmärtäminen antibioottiresistenssissä on keskeistä tasa-arvoisten ja vaikuttavien terveydenhuoltotoimien suunnittelussa. Tutkimuksemme luo perustaa jatkotutkimuksille resistenssiin liittyvien terveyserojen kaventamiseksi, Pärnänen päättää.

Tutkimusartikkeli Gender differences in global antimicrobial resistance on julkaistu npj Biofilms and Microbiomes -lehdessä.