Algoritmijohtaminen yleistyy suomalaisilla työpaikoilla – nuoret suhtautuvat iäkkäämpiä myönteisemmin
Tuoreen Kone johtajana -tutkimuksen ennakkotiedot paljastavat, että Suomessa jopa 44 prosenttia asiantuntija-, tieto- tai johtamistyötä tekevistä kokee kohdanneensa algoritmijohtamista työssään, mutta ihmispomo on yhä suositumpi vaihtoehto.

Ihmiset eivät halua koneen korvaavan ihmispomoa – ainakaan vielä. Tämä käy ilmi tuoreesta valtakunnallisesta tutkimuksesta, jossa kartoitettiin suomalaisten suhtautumista algoritmijohtamiseen eli siihen, että tekoäly tai automaattiset järjestelmät ottaisivat hoitaakseen esihenkilön tehtäviä.
Yli 1700 asiantuntijan, toimihenkilön ja johtajan vastausten perusteella ihmisjohtaja voittaa koneen johtamisen eri osa-alueilla. Erityisen selvästi tämä näkyy palkitsemisessa ja muissa henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa – tieto- ja asiantuntijatyöntekijät eivät yksinkertaisesti halua koneen tekevän näitä päätöksiä.
Kokemusta löytyy jo laajalti
Vaikka kone ei ole vielä voittanut suosiokisaa, algoritmijohtaminen ei ole täysin vierasta suomalaisille työpaikoille. Jopa 44 prosentilla vastaajista on kokemusta algoritmijohtamisesta. Automaattisten järjestelmien koettiin esimerkiksi seuraavan työaikaa, mittaavan suorituksia ja antavan työohjeita.
Erityisesti keskisuurissa yrityksissä algoritmipomo on jo arkipäivää. Alle 10 henkilön yrityksissä raportoitiin vähiten kokemusta, kun taas 249–999 henkilön yrityksissä sitä koettiin olevan eniten.
Mielenkiintoista on myös se, että ne työntekijät, jotka tekevät vähemmän tietotyötä, kokevat johtamisjärjestelmien olevan enemmän käytössä omassa työssään. Tämä antaa viitteitä siitä, että rutiininomaisempi työ on helpompi automatisoida myös johtamisen näkökulmasta.
Nuoret lämpenevät koneelle
Ikä ratkaisee suhtautumisessa merkittävästi. Alle 40-vuotiaat työntekijät suhtautuvat positiivisemmin konejohtajaan, ja heidän kohdallaan ero ihmisen ja koneen välillä kaventuu kaikilla johtamistavoilla.
Nuoremmat työntekijät ovat myös valmiimpia luovuttamaan henkilökohtaisia tietojaan automaattisille johtamisjärjestelmille. He suostuvat helpommin jakamaan palkkatietoja, äänitallenteita, videokuvaa ja jopa hyvinvointidataa.
Yli 65-vuotiaat vastaajat halusivat osallistua johtamisjärjestelmän valintaan ja käyttöönottoon. Toiseksi aktiivisimpia olivat alle 30-vuotiaat. Vähiten johtamisjärjestelmän valinnasta kiinnostuneita olivat 51–64-vuotiaat, joista 11,5 prosenttia ei halunnut osallistua ollenkaan valinnantekoon.
Kone voittaa tasa-arvossa
Kone saa kiitosta tasa-arvon osa-alueella. Kyselyyn vastanneet kokevat, että automaattinen järjestelmä on oikeudenmukaisempi, eikä se syrji ketään. Tämä näkyy tilastollisesti merkitsevästi erityisesti kannustavassa johtamisessa ja kontrolloivassa tyylissä.
Mitä enemmän työntekijät kokevat kohdanneensa algoritmijohtamista omassa työssään sen eri muodoissa, sitä enemmän he luottavat tietokonejärjestelmän tekemiin ratkaisuihin. He kokevat järjestelmän arviot objektiivisiksi ja tehtäväjaot oikeudenmukaisiksi.
Luottamus ja data ratkaisevat
Tutkimus paljastaa, että hyvä esihenkilösuhde ja korkea luottamus työnantajan lupauksiin kasvattavat eroa koneen ja ihmisen välillä ihmisen eduksi. Aktiivinen tekoälyn käyttö puolestaan kaventaa eroa, ja kontrolloivassa johtamistyylissä kone voi jopa olla ihmisjohtajaa suositumpi.
Dataa työntekijät ovat valmiita jakamaan valikoiden. Helpoimmin luovutetaan työaikaleimauksia (59 %), osaamis- ja koulutushistoriaa (54 %) sekä työn määrää ja laatua koskevia tietoja (53 %). Sen sijaan vain harva on valmis jakamaan videokuvaa työpisteeltään. Videokuvan jakamista vastusti jopa 66 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Tulevaisuus on tulossa
Huolimatta varauksellisesta suhtautumisesta lähes 90 prosenttia vastaajista uskoo algoritmisen johtamisen yleistyvän omassa työssään seuraavan viiden vuoden aikana. Johtajat suhtautuvat kehitykseen vielä myönteisemmin kuin asiantuntijat ja toimihenkilöt.
Kone johtajana -kyselyn ennakkotiedot osoittavat, että muutos on väistämätön, mutta sen hyväksyttävyys riippuu siitä, miten se toteutetaan. Työntekijät haluavat osallistua järjestelmien valintaan ja käyttöönottoon – erityisesti ne, jotka tekevät paljon tietotyötä ja ovat teknologiamyönteisiä.
Kone ei siis vielä voita ihmistä johtajuudessa ainakaan Suomessa, mutta kilpailu on alkanut. Ratkaisevaa tulee olemaan se, onnistuvatko organisaatiot rakentamaan luottamusta ja osallistavuutta, kun algoritmit astuvat pomon saappaisiin.
Kone johtajana
Hankkeessa tutkitaan algoritmista johtamista erityisesti asiantuntija- ja tietotyössä – alueilla, joissa tekoälyn roolia on tähän mennessä tutkittu ja ymmärretty vain vähän. Hankkeen rahoittajat ovat Työsuojelurahasto, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Abloy Oy, Foibekartano Oy, Jensen Hughes Oy, Kesko Oyj, Sympa Oy ja Vetcare Oy. Lue lisää Kone johtajana -hankkeesta.
Tiedotetta muokattu 16.6.2025 klo 11.50: sanamuotoja tarkennettu.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Lahtinenvanhempi tutkija, yrittäjyys ja liiketoiminnan uudistaminenHaaga-Helia ammattikorkeakoulu
Puh:+358 294471253anna.lahtinen@haaga-helia.fiAri NevalainenViestintäpäällikkö
Puh:040 4887 008ari.nevalainen@haaga-helia.fiHaaga-Helia ammattikorkeakoulu
Koulutamme liike-elämän ja palveluelinkeinojen asiantuntijoita sekä tutkimme ja kehitämme näihin aloihin liittyvää osaamista ja toimintaa. Koulutusalamme ovat liiketalous, tietojenkäsittely, majoitus-, ravintola- ja matkailuala, journalismin koulutus, liikunta-ala sekä ammatillinen opettajankoulutus.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Voiko tekoäly lisätä inhimillisyyttä työelämässä? Kahdelle T&K-hankkeelle rahoitus13.6.2025 10:58:59 EEST | Tiedote
Työsuojelurahasto on myöntänyt rahoituksen kahdelle tutkimus- ja kehityshankkeelle, joissa tutkitaan, miten tekoäly voi lisätä sekä työn tuottavuutta että hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta.
Can AI increase humanity in working life? Funding for two R&D projects13.6.2025 10:58:59 EEST | Press release
The Finnish Work Environment Fund has granted funding to two research and development projects that study how artificial intelligence can increase not only productivity, but also well-being and equity.
Veneteollisuus ja vesistömatkailu tähtäävät kansainväliseen kasvuun lähes 2 miljoonan euron tutkimushankkeen turvin5.6.2025 13:55:31 EEST | Tiedote
Business Finlandin ja yritysten rahoittamassa T&K-hankkeessa edistetään suomalaisen veneteollisuuden ja vesistömatkailun kansainvälistä kilpailukykyä, innovaatioita ja kestävyyttä sekä vahvistetaan suomalaisen veneilyn näkyvyyttä. Mukana on miltei 30 vene- ja matkailualan yritystä.
Matkailuyrittäjät: saavutettavuus avainasemassa itäisen Uudenmaan saariston matkailussa27.5.2025 12:53:21 EEST | Tiedote
Saariston syke -hankkeen tutkimuksen mukaan saavutettavuusongelmat, markkinoinnin hajanaisuus ja vastuullisuuden hyödyntämättömät mahdollisuudet rajoittavat alueen matkailun kehittymistä.
Urheilumanageroinnin korkeakoulutasoinen osaajakoulutus Haaga-Heliaan15.5.2025 10:15:00 EEST | Tiedote
Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa käynnistyy Suomen ensimmäinen korkeakoulutasoinen urheilumanageroinnin koulutus. Koulutus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää urheiluliiketoiminnan ja urheilijoiden kaupallistamisen osaamista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme