Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos on ponnistanut pienimmästä laitoksesta yliopiston suurimmaksi

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos on kasvanut 55 vuodessa Jyväskylän yliopiston suurimmaksi laitokseksi ja vakiinnuttanut asemansa kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettuna tutkimus- ja koulutusyksikkönä biotieteissä ja ympäristötieteessä. Laitoksen korkealaatuinen ja monipuolinen tutkimus, verkostoituminen muiden yliopistojen ja alan tutkimuslaitosten kanssa sekä opetuksen jatkuva kehittäminen ovat vuosien varrella olleet keskeisiä laitoksen vahvuuksia.

- Laitoksen johtajana olen erittäin ylpeä henkilökunnasta. Opetus- ja tutkimushenkilökunta on innovatiivista ja innostunutta. Laitoksella puhalletaan yhteen hiileen ja tehdään töitä yhdessä, myös opiskelijoiden kanssa. Uskon, että tässä ovat menestyksen avaimet myös tulevaisuudessa, riemuitsee bio- ja ympäristötieteiden laitoksen johtaja, professori, Leena Lindström Jyväskylän yliopistolta.

Ympäristöherätys muovasi laitoksen

Biologian laitos perustettiin aikoinaan yleisen ympäristötiedon lisäännyttyä Suomessa 1970-luvulla. Kiinnostus luontoon ei ole hiipunut vaan vauhdittanut alan tutkimusta ja kiinnostusta. 

- Ihmisillä on loputon mielenkiinto luontoon ja biologisten ilmiöiden havainnointiin. Tästä on mm. osoituksena sekä supersuosittu Konneveden tutkimusaseman luontoilta, joka kerää tutkimusaseman täyteen luonnon tarkkailijoita, että muuttolintujen kevätsovellus, jolla on tuhansia käyttäjiä ja miljoonia havaintoja, iloitsee Lindström. 

Myös Suomen Akatemian myöntämillä huippututkimusyksiköillä on ollut merkittävä vaikutus laitokselle ja koko yliopistolle. Laitoksella on toiminut mm. Evoluutiotutkimuksen ja Biologisten vuorovaikutusten sekä Virologian huippututkimusyksikkö. Yli 15 vuotta jatkunut huippututkimusyksikkörahoitus on mahdollistanut modernien laboratorioiden perustamisen ja tutkimuksen kannalta tärkeiden laitteiden hankkimisen.

- Erityisesti ensimmäinen huippututkimusyksikkö muovasi laitosta, sillä evoluutiotutkimuksen huippututkimusyksiköllä oli laitoksen ilmapiiriin vaikuttava tekijä, nimittäin yhdessä ajatteleminen sekä erilaisten tutkimusmenetelmien luonteva vaihto eri tutkimusryhmien välillä, mietiskelee Lindström. 

Kokeellista tutkimusta luonnonmukaisessa ympäristössä

Laitoksen toiminnassa tärkeänä on ymmärtää luonnon mekanismeja ja siksi kokeellista tutkimusta varten on rakentunut monipuolinen infrastruktuuri aina Konneveden maastoaitauksista akvaarioihin, stabiili-isotooppi- ja DNA-laboratorioista solu ja molekyylien kuvantamiseen liittyviin mikroskooppeihin.

- Keski-Suomi ja tuhansien järvien maamme on antanut erinomaiset puitteet myös erityisesti vesiekosysteemien tutkimukseen. Tutkimuksemme käsittelevät niin vesieläinten ekologiaa ja biologiaa kuin kalataloutta, kalakatojen kannanseurantaa ja sen kehittämistä kuin kemiallisten aineiden, kertoo Lindström. 

Erityisesti Konneveden tutkimusasema toimii kansainvälisesti korkeatasoisena biologisen tutkimuksen tukikohtana ja on kuuluisa kokeellisesta evoluutio- ja käyttäytymisekologian alan sekä vesistötieteiden tutkimuksestaan niin nisäkkäillä, linnuilla, selkärangattomilla kuin kaloilla ja simpukoilla, raakkua unohtamatta. Tutkimusasema mahdollistaa kenttäkokeiden tekemisen eliöiden luonnollisessa ympäristössä, mitä ei ole mahdollista toteuttaa kaupunkikampuksella.

- Viimeaikainen iso tutkimushanke Konneveden tutkimusasemalla liittyy uhanalaisen raakun tutkimukseen sen kantojen säilyttämistä silmällä pitäen. Tämä laaja yhteispohjoismainen hanke selvittää, miten Jyväskylästä tunnin ajomatkan päässä sijaitsevalla asemalla parannetaan jokihelmisimpukan ekologista tilaa keinokasvattamalla raakkuja ja samalla selvitetään esimerkiksi optimaalisia olosuhteita raakkujen lisääntymiselle sekä selviytymiselle luonnonolosuhteissa, kertoo Lindström.

Laitos osana nanotiedekeskusta ja laajempaa JYU.Wisdom-yhteisöä

Vaikka biologian yksi alkusysäys lienee ympäristön ja luonnon tutkimuksessa, on laitoksella alusta asti aktiivisesti kehitetty myös mikrotason osaamista eli solu- ja molekyylibiologiaa. 

- Nykyään pääsemme yhdessä tiedekunnan kemian ja fysiikan laitoksen osaamisen ja infrastruktuurin avulla tutkimuksessa aina yksittäisten molekyylien toiminnan tasolle, mikä ei laitosta perustettaessa ollut kenellekään näköpiirissä, kertoo Lindström. 

Biologisissa nanotieteissä tehdään uraauurtavaa tutkimusta esimerkiksi virustutkimuksessa sekä kehitellään menetelmiä, joilla voidaan paremmin taistella virusinfektioita vastaan esimerkiksi luonnon muovaamilla antiviraaleilla. Jos mikrotaso on tärkeä, yhtä tärkeäksi on noussut laitoksen toiminta Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom-yhteisössä, jossa pyrkimyksessä on luonnon perusilmiöiden ymmärtämisen ja tutkittuun tietoon perustuvan käytännön toimien myötä rakentaa planetaarista hyvinvointia. 

- Sillä niinhän se on, ilman luonnon hyvinvointia emme voi saavuttaa laitoksena seuraavaa 55 vuotta, toteaa Lindström.

Opiskelijat ovat osa laitosta

Jyväskylän bio- ja ympäristötieteiden laitoksen vahvuus on tutkimuksen ja opetuksen tiukka nivoutuminen toisiinsa. Opetus perustuu laitoksella tehtävään tutkimukseen ja siinä kulkee limittäin teoreettinen lähestymistapa käytännön harjoitteluun niin maasto- kuin laboratoriokursseilla. Opiskelijat pyritään integroimaan tutkimusryhmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 

- Opiskelijamme tekevät kokeellista tutkimusta jo luonnontieteiden kandidaatiksi valmistuessaan ja ovat näin valmiimpia tekemään tutkimusta opintojen myöhemmässä vaiheessa. Heille kehittyy myös hyvin varhaisessa vaiheessa taidot ympäristön hallintaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, kertoo Lindström.  

4000. uurastus palkitaan

Kokeellinen tutkimus sekä laboratoriossa että maastossa tarvitsee paljon apukäsiä, joista opiskelijat ja väitöskirjatutkijat muodostavat suuren osan. Bio- ja ympäristötieteiden laitokselta on vuoden 2024 loppuun mennessä puolustettu ansiokkaasti 422 väitöskirjaa. Filosofian maistereita on Jyväskylän ja Konneveden tutkimusaseman ovista on valmistunut yhteensä 1929 ja luonnontieteiden kandidaatteja 1166. Heidän kauttaan laitoksen tutkimusta ja tutkimusfilosofiaa on viety laajasti yhteiskunnan eri aloille.

- Yhteensä tutkintoja on laitoksella valmistunut 3939 tutkintoa. 4000. tutkinto valmistuu luultavimmin tänä vuonna ja tulemme palkitsemaan hänet yllätyslahjalla, iloitsee Lindström.

Taulukko 1. 55 vuoden aikana kertyneiden tutkintojen määrät. 

Tutkinto	Lukumäärä
Filosofian tohtori (FT)	422
Lisensiaatin tutkinto	80
Filosofian maisteri (FM)	1929
Filosofian kandidaatti (FK)	342
Luonnontieteiden kandidaatti (LuK)	1166