Etätyön hyödyt eivät jakaannu tasan – vaikutukset vaihtelevat työntekijäryhmittäin
Etänä työskentely voi lisätä hyvinvointia ja keventää työtaakkaa, mutta se ei hyödytä kaikkia yhtä paljon. Esimerkiksi esihenkilöiden ja työntekijöiden kokemukset voivat poiketa toisistaan. Työterveyslaitoksen HYMY-hankkeen pitkittäistutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miksi etätyö voi heikentää luottamusta ja yhteisöllisyyttä ja millaisissa rooleissa ja elämäntilanteissa se voi tukea hyvinvointia.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 16.6.2025
Etätyö voi tarjota rauhaa keskittymiseen ja vapautta ajankäyttöön, mutta samalla se saattaa kaventaa kokemusta yhteisöllisyydestä ja luovuudesta. Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa etätyön vaikutuksia on selvitetty vertailemalla tilastollisesti eri työntekijäryhmiä vuoden ajalta.
Tulokset piirtävät moniulotteisen kuvan etätyön mahdollisista hyödyistä ja haitoista.
– Tutkimuksemme mukaan etätyö voi nakertaa luottamusta ja yhteisöllisyyttä, koska se vähentää kasvokkaisia kohtaamisia ja myönteistä vuorovaikutusta työtovereiden kesken. Nämä etätyön haitat ovat usein samanlaisia eri ryhmille, kun taas hyödyt jakautuvat epätasaisemmin, kertoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta.
Etätyö voi keventää itsenäistä työtä tekevien kuormaa
Etätyön hyödyt näkyivät selkeimmin työntekijöillä, joiden työ ei ole vahvasti sidoksissa muiden työhön eikä vaikuta suoraan muiden tekemiseen. Itsenäistä työtä tekevät kokivat etätyössä vähemmän työn liiallista määrää ja ristiriitaisia odotuksia.
Etätyö ei kuitenkaan lievittänyt työkuormaa niillä työntekijöillä, joiden työ edellyttää yhteistyötä, koordinaatiota ja tiedon saamista muilta.
– Etätyöskentelyn vaikutukset voivat samassa työyhteisössäkin olla erilaiset. Kun päätetään etätyön määrästä, tulisi yksilöiden toiveiden lisäksi huomioida myös työn rakenteet ja riippuvuudet sekä koko yhteisön näkökulma, Kaltiainen painottaa.
Esihenkilöt hyötyvät etätyöstä työntekijöitä vähemmän
Etätyön vaikutukset näyttäytyvät erilaisina esihenkilöille ja työntekijöille. Esihenkilöillä etätyö saattoi heikentää työssä oppimista, mutta työntekijöillä vastaavaa ei havaittu. Työntekijöillä etätyö oli yhteydessä myönteisimpiin arvioihin työtovereiden suoriutumisesta, kun taas esihenkilöillä tällaista myönteistä yhteyttä ei havaittu.
Tutkija Sampo Suutalan mukaan etätyön haasteet voivat korostua esihenkilöroolissa, joka edellyttää usein varsin laaja-alaista ymmärrystä oman tiimin tilanteesta ja tarpeista.
– Etäjohtamisessa jää helposti paitsi pienistä vihjeistä ja arjen epämuodollisista keskusteluista. Tällöin esihenkilönkin on vaikeampi oppia tuntemaan tiimiään. On tärkeää, että työpaikoilla rohkaistaan työntekijöitä ottamaan asioita myös aloitteellisesti puheeksi, Suutala muistuttaa.
Etätyö voi rikastuttaa erityisesti lapsiperheellisten miesten elämää
Etätyön ei havaittu koko aineiston tasolla vaikuttavan suoraan työn ja muun elämän tasapainoon. Yhteys kuitenkin vaihteli työntekijäryhmittäin.
Tutkimuksen mukaan lapsiperheellisillä etänä työskentely saattaa vahvistaa myönteistä kokemusta työn ja muun elämän välisistä vaikutuksista. Tämä näkyi erityisesti lapsiperheellisillä miehillä. Sen sijaan miehillä, jotka eivät asuneet lasten kanssa, työn rikastava vaikutus muuhun elämään saattoi jopa heiketä etätyössä. Naisilla vastaavia yhteyksiä ei havaittu.
– Etätyö ei välttämättä helpota arkea tai paranna työn ja muun elämän tasapainoa yhtäläisesti kaikilla. Yksi mahdollinen selitys voi olla, että etätyö lisää erityisesti lapsiperheellisillä miehillä perheen kanssa vietettyä aikaa ja näin vahvistaa myönteisiä työn ja muun elämän keskinäisistä vaikutuksista, Kaltiainen pohtii.
Näin työpaikoilla edistetään etätyön hyötyjä
-
Rakennetaan yhteisöllisyyttä tietoisesti
Luottamus ja työyhteisön voimavarat vahvistuvat, kun järjestetään tilaisuuksia kasvokkaiseen vuorovaikutukseen ja kuulumisia vaihdetaan myös epävirallisesti.
-
Sovitaan etäjohtamisen käytännöistä yhdessä
Esihenkilön ei tarvitse keksiä ratkaisuja yksin. Yhdessä sovitut pelisäännöt tukevat luottamusta, sujuvoittavat työtä ja vahvistavat sitoutumista.
-
Tehdään yhteisöllisyydestä yhteinen vastuu
Jokaisella on rooli työyhteisön rakentamisessa. Tukea voi osoittaa pienin teoin – ottamalla yhteyttä, kuuntelemalla ja huomioimalla toiset arjessa.
Tietoa tutkimuksesta
- Tutkimus perustuu Työterveyslaitoksen Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä (HYMY) -hankkeeseen. Hanke jatkuu 30.9.2025 saakka, jolloin julkaistaan laajempi tietopaketti monipaikkatyötä koskevista tutkimushavainnoista. Tutkimuksen päärahoittajana toimii Työsuojelurahasto.
- Aineisto kerättiin kolmessa vaiheessa vuosina 2023–2024, ja jokaiseen vaiheeseen osallistui yhteensä 1195 työntekijää. Tässä raportissa tarkastellaan niitä 876 vastaajaa, jotka vastasivat kaikkiin kolmeen kyselyyn ja työskentelivät vähintään 10 % työajastaan etänä kaikkina ajankohtina.
- Tutkimuksessa tarkastellaan etätyön mahdollisia vaikutuksia muun muassa työhyvinvointiin, luottamukseen, yhteisöllisyyteen, vuorovaikutuksen määrään ja laatuun, luovuuteen sekä työn ja muun elämän tasapainoon.
Tutustu raporttiin
Lisätiedot
- Janne Kaltiainen, erikoistutkija, janne.kaltiainen@ttl.fi, +358 50 476 5980
- Sampo Suutala, tutkija, sampo.suutala@ttl.fi, +358 50 563 0131
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Internationellt samarbete skapar nya möjligheter för att främja mental hälsa på arbetsplatser17.6.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Många länder möter liknande utmaningar när det gäller hantering av psykosociala faktorer på arbetsplatsen. Genom att dela kunskap och goda praxis över nationsgränser skapas möjlighet att försöka lösa dessa utmaningar tillsammans. Första hjälpen-förpackningen för mental hälsa erbjuder akut hjälp till små arbetsplatser för att stödja medarbetarnas mentala välbefinnande.
Kansainvälinen yhteistyö tuo uusia mahdollisuuksia mielenterveyden tukemiseen työpaikoilla17.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Monissa maissa kohdataan samankaltaisia haasteita psykososiaalisten tekijöiden käsittelemisessä työpaikoilla. Jakamalla osaamista ja hyviä käytänteitä yli valtiorajojen näitä haasteita voidaan pyrkiä ratkomaan yhdessä. Mielenterveyden ensiapupakkaus tarjoaa ensihätään apua pienille työpaikoille työntekijöiden mielen hyvinvoinnin tukemiseksi.
International collaboration brings new opportunities to support mental health in workplaces17.6.2025 08:00:00 EEST | Press release
In many countries, similar challenges related to mental health are encountered in workplaces. By sharing expertise and best practices across borders, these challenges can be addressed collectively. The Mental Health First Aid Kit offers immediate support for small workplaces in promoting employees' mental well-being.
Mindre sjukfrånvaro inom kommunsektorn än någonsin tidigare under 2000-talet11.6.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2024 var kommunalt anställda i genomsnitt borta 16,3 dagar från arbetet på grund av egen sjukdom. Siffran ligger nästan på samma nivå som år 2023, då en tydlig förbättring kunde ses efter den tillväxttopp som coronan orsakade. Sjukfrånvaron är nu lägre än någonsin tidigare under den 25 år långa uppföljningen.
Kunta-alalla sairauspoissaoloja vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla11.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Vuonna 2024 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 16,3 päivää poissa töistä oman sairauden vuoksi. Luku on lähes samalla tasolla kuin vuonna 2023, jolloin nähtiin selkeä käänne parempaan koronan aiheuttaman kasvupiikin jälkeen. Sairauspoissaolojen määrä on nyt alhaisempi kuin kertaakaan 25 vuotta kestäneen seurannan aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme