Vastuullista vai vaarallista? Näin tekoäly myllää rekrytointia

Valtaosa (89 prosenttia) suurten työnantajien edustajista uskoo, että tekoäly muuttaa rekrytointia ja työnhakua. Tämä selviää Duunitorin rekrytointitutkimuksesta.

”Yllättäen kuitenkin vain 8 prosenttia ajattelee muutosten olevan mullistavia. Uskon, että ala muuttuu dramaattisemmin kuin työnantajat ennustavat”, kommentoi Duunitorin johtava työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto.

Tutkimuksen vastaajat arvioivat tekoälyn vaikuttavan eniten rekrytoinnin automatisoimiseen, kuten työhakemusten seulontaan ja hakijoille vastaamiseen. Toiseksi eniten he uskovat tekoälyn muuttavan hakijoiden käyttäytymistä: Työhakemuksen ja CV:n laatiminen tekoälyllä onkin jo monelle arkipäivää. Tekoälyn avulla hakijat voivat esimerkiksi jättää suuremman määrän hakemuksia.

Tekoälyn hyödyt: kohdennusta, reiluutta ja kohtaamisia

”Tekoälytyökaluilla on mahdollista tavoittaa laajempi ja kohdennetumpi joukko osaajia sekä  tehdä hakijoiden arvioinnista tasapuolisempaa. Tutkimuksista tiedämme, että me ihmiset emme toimi rekrytoinnissa aina johdonmukaisesti. Oikein hyödynnettynä tekoäly voi tehdä rekrytointiprosessista reilumman”, sanoo Jyväskylän yliopiston tutkija Matti Laukkarinen, joka on mukana tekoälyyn keskittyvässä Reilu rekrytointi -tutkimushankkeessa.

Myös Lauri Vaisto nostaa esille kohdentamisen.

”Rekrytointiviestinnästä ja -markkinoinnista tulee entistä personoidumpaa. Tekoälyn avulla on mahdollista generoida nopeasti valtavia määriä viestejä, jotka on räätälöity vaikuttamaan tietynlaisiin kohderyhmiin sen sijaan, että samalla viestillä tavoitellaan kaikkia osaajia”, hän kertoo.

”Parhaimmillaan tekoäly myös vapauttaa rekrytointiin osallistuvien ammattilaisten aikaa hallinnollisesta työstä, kuten haastatteluaikojen kalenteroinnista. Toivon, että vapautunut aika käytetään entistä laadukkaampiin henkilökohtaisiin kohtaamisiin hakijoiden kanssa.”

Tekoälyn haitat: syrjintää ja epäluottamusta

”Keskeisimmät vaaranpaikat liittyvät syrjiviin tai epäjohdonmukaisiin algoritmeihin, mutta tekoäly voi myös horjuttaa työnhakijoiden ja työnantajien välistä luottamusta. Generatiivinen tekoäly mahdollistaa molemmille nopean ja vaivattoman sisällöntuotannon, mutta emme vielä tiedä, miten sen yleistyminen vaikuttaa luottamuksen rakentumiseen rekrytointiprosessissa”, Laukkarinen kertoo.

”Yksi mahdollinen uhka on myös, että automatisaation hyödyt ulosmitataan vähentämällä rekrytointiin osallistuvien ammattilaisten määrää. Silloin hakijan kokemus tuskin paranee”, Vaisto lisää.

Terveiset työnantajille ja hakijoille – maltti on valttia

”Työnantajan on hyvä ymmärtää, että tekoälyn lisääminen rekrytointiprosessiin ei tuota automaattisesti laadukkaita tuloksia. On mietittävä huolellisesti, missä rekrytoinnin vaiheissa ihmisen työ ja arviointi kannattaa korvata automaatiolla”, Laukkarinen sanoo.

”Tekoälyn tehokas ja vastuullinen hyödyntäminen edellyttää rekrytoijilta myös uusia taitoja, kuten EU:n tekoälylainsäädännön edellyttämää tekoälylukutaitoa. Uusien taitojen omaksuminen vie aikaa, joten hyödyt eivät aina näy heti.”

Lue, miten EU:n uusi tekoälylainsäädäntö ohjaa työnantajia rekrytoimaan reilusti.

Entä millaisia terveisiä tutkija haluaa lähettää työnhakijoille?

”Kannustan hakijoita hyödyntämään tekoälyä oman osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen. On kuitenkin tärkeää, että työnhakusisältö kuvastaa hakijan aitoa osaamista ja persoonaa. Tekoälyä varten optimoitu, keinotekoinen tai liioiteltu sisältö paljastuu todennäköisesti rekrytointiprosessin aikana.”

Miltä rekrytoinnin tulevaisuus näyttää?

”Uskon, että tekoäly muuttaa rekrytointia perustavanlaatuisella tavalla niin, että hakijoiden osaamisen ja työnantajien tarpeiden kohtaaminen automatisoituu lähes täysin. Se voi johtaa työpaikkailmoitusten tai työhakemusten katoamiseen sellaisina kuin nyt ymmärrämme ne”, Vaisto pohtii.

Laukkarinen ennustaa, että tulevaisuudessa tekoäly auttaa tunnistamaan, millaisia taitoja ja osaamista työnantajat tarvitsevat.

Molemmat ovat kuitenkin vakuuttuneita siitä, ettei ihmisen rooli katoa jatkossakaan. Laadukas rekrytointi edellyttää inhimillisiä kohtaamisia ja ihmisen harkintaa.

”Uskon, että jatkossakin ihmiset kantavat viime kädessä vastuun arvioinnista ja tekevät lopulliset rekrytointipäätökset”, Laukkarinen sanoo.

Duunitori haluaa uudistaa rekrytointia tekoälyn avulla

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa toimiva Duunitori haluaa näyttää suuntaa tekoälyn hyödyntämisessä. Duunitorin alustat hyödyntävät jo monin tavoin tekoälyä, esimerkiksi työpaikkailmoitusten luokittelussa eri aloihin ja  ammatteihin, ja uusia tapoja kehitetään jatkuvasti.

”Me Duunitorilla tahdomme auttaa osaajia ja työnantajia kohtaamaan entistä helpommalla, fiksummalla ja tuottavammalla tavalla. Tekoäly tulee mullistamaan tämän, joten tutkimme ja kokeilemme alati sen mahdollisuuksia palveluissamme”, Vaisto sanoo.

”Käytännössä pyrimme kysymään itseltämme aina, voisiko asian tehdä paremmin tekoälyn avulla. Kun valitsemme, kannattaako sitä hyödyntää, punnitsemme tuloksia, tehokkuutta, eettisyyttä, tietosuojaa ja tietoturvaa.”

Kaipaatko lisätietoa?

Haluatko tietää lisää työmarkkinoista tai tarvitsetko asiantuntijan haastatteluun? Ole yhteydessä!

Lue lisää tekoälystä ja rekrytoinnista.

AMI-säätiön rahoittamassa Reilu rekrytointi -hankkeessa rekrytointitutkijoiden Heidi Lehtovaaran, Matti Laukkarisen ja Sami Koivusen tavoitteena on tukea rekrytoijien digikyvykkyyttä ja edistää reiluja rekrytointikäytäntöjä. Duunitori on yksi hankkeen yhteistyökumppaneista.

Suuret työnantajat -rekrytointitutkimus on Duunitorin ja Taloustutkimuksen haastattelututkimus, joka toteutettiin 20.1.–28.2.2025. Vastaajia oli yhteensä 149. Kolmannes vastaajista edusti johtoa ja loput henkilöstö- ja muuta hallintoa. Yksityisen sektorin haastatellut edustivat yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 20 miljoonaa euroa. Julkisen sektorin vastaajat edustivat hyvinvointialueita, suurimpia kuntia sekä julkisen sektorin organisaatioita, jotka työllistävät vähintään 500 työntekijää. Lataa Suuret työnantajat -tutkimus.