Diabeteslääke semaglutidi oli vuoden 2024 myydyin lääkeaine
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Diabeteksen ja lihavuuden hoidossa käytetyn semaglutidin myynti kasvoi lähes kolmanneksella vuonna 2024. Tieto selviää juuri julkaistusta Suomen lääketilastosta.
Tuoreen Suomen lääketilaston mukaan lääkkeiden kokonaismyynti vuonna 2024 oli 4 miljardia euroa. Myynti kasvoi 5 prosenttia eli 188 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kokonaismyynti sisältää avohoidon reseptilääkkeiden myynnin (2 746 miljoonaa euroa) ja itsehoitolääkkeiden myynnin (398 miljoonaa euroa) vähittäismyyntihinnoin sekä tukkumyyntihintaisen sairaala- ja laitosmyynnin (883 miljoonaa euroa). Vuoteen 2023 verrattuna itsehoitolääkkeiden myynti väheni 2 prosenttia ja sairaala- ja laitosmyynti kasvoi prosentin. Reseptilääkkeiden myynti kasvoi 7 prosenttia eli selvästi edellisvuotta enemmän.
Vuonna 2024 myydyin lääkeaine oli semaglutidi, jonka myynti oli 75 miljoonaa euroa ja kasvoi 32 prosenttia edellisvuodesta. Semaglutidi on tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävä lääke, niin sanottu GLP-1-analogi, joka annetaan ihonalaisena injektiona tai tablettina suun kautta.
– Semaglutidin käyttö on yleistynyt viime vuosina sekä tyypin 2 diabeteksen että lihavuuden ja painonhallinnan hoidossa. Lihavuuden hoidossa käytetyimmät lääkkeet eivät ole sairausvakuutuksesta korvattavia, minkä vuoksi monet hankkivat niitä omalla kustannuksellaan, kertoo erikoistutkija Kati Sarnola Kelasta.
Useana aiempana vuonna Suomen myydyin lääkeaine on ollut nikotiini, mutta sen myynti on jo parina vuonna vähentynyt, nyt 10 prosentilla edellisvuodesta. Kaikkia nikotiinivalmisteita ei enää luokitella lääkkeiksi, joten lääkkeellisten nikotiinivalmisteiden myynnin väheneminen ei kerro nikotiinivalmisteiden kokonaismyyntimäärästä. Erityisesti ei-lääkkeellisten nikotiinipussien myynti on tutkimusten mukaan lisääntynyt huomattavasti, ja niiden käyttö näyttää yleistyneen varsinkin nuorten keskuudessa.
Syöpälääkkeiden ja immuunivasteen muuntajien sekä ADHD-lääkkeiden myynti kasvoi edelleen
Yksi myynniltään voimakkaimmin kasvaneista lääkeryhmistä viimeisen vuosikymmenen aikana ovat syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat. Näiden lääkkeiden kokonaismyynti oli 960 miljoonaa euroa ja se kasvoi 6 prosenttia. Ryhmän lääkkeiden kulutus kasvoi 7 prosenttia.
– Syöpälääkkeiden kulutuksen kasvu johtuu syöpien yleistymisestä ja uusien lääkkeiden markkinoille tulosta sellaisiin syöpiin, joihin aiemmin on ollut vain rajallisesti hoitovaihtoehtoja. Myynnin kasvua selittää myös se, että uudet lääkkeet ovat usein erittäin kalliita. Korkeasta hinnasta huolimatta uusien lääkkeiden hyödyistä on vielä rajallisesti tutkimusnäyttöä, Sarnola sanoo.
Pääasiassa ADHD:n hoidossa käytettävien keskushermostoa stimuloivien lääkeaineiden kulutus kasvoi 17 prosenttia ja myynti 20 prosenttia. Ryhmän kulutetuin lääkeaine oli metyylifenidaatti, mutta nopeimmin, lähes kolmanneksella, kasvoivat lisdeksamfetamiinin kulutus ja myynti.
– ADHD-diagnoosien määrä ja ADHD-lääkkeiden käyttö ovat kasvaneet voimakkaasti. Erityisesti diagnoosin saaneiden ja lääkehoitoa saavien lasten ja nuorten määrä on viime vuosina kasvanut, sanoo Fimean tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen.
Itsehoitolääkkeistä eniten kulutetaan lääkettä valtimotukosten ehkäisyyn, kipulääkettä ja ummetuslääkettä
Suomen kulutetuimmat itsehoitolääkkeet vuonna 2024 olivat lääkärin ohjeen mukaan valtimotukosten ehkäisyyn käytettävä asetyylisalisyylihappo, kipulääke ibuprofeeni ja ummetuksen hoidossa käytettävä makrogoli. Uutena itsehoidon kulutetuimpien lääkkeiden joukkoon nousi vaihdevuosioireiden paikallishoitona käytettävä estrogeeni estrioli.
Vuosittain julkaistavassa Suomen lääketilastossa on tietoa lääkkeiden myynnistä, kulutuksesta ja korvauksista. Tilasto sisältää myös tietoa kuluneen lääkevuoden ilmiöistä ja tapahtumista, avohoidon lääkkeiden hinnoista ja korvattavuudesta, lääkekorvausjärjestelmästä sekä sairaaloiden ja laitosten lääkekulutustiedoista. Lääketilaston kuvioiden avulla voi verrata lääkekulutuksen ja myynnin muutoksia ajassa ja hyvinvointialueittain.
Lääketilastoa voi tarkastella osoitteessa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061166746.
Yhteyshenkilöt
Kati Sarnolaerikoistutkija, dosenttiKela
Puh:020 635 7885kati.sarnola@kela.fiLeena Saastamoinentutkimuspäällikkö, dosenttiLääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Puh:029 522 3659leena.saastamoinen@fimea.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Forskning: Tydligare förmånsbeslut kräver fler språkexperter i utvecklingsarbetet13.6.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
FPA:s handläggningsspecialister upplever att sakkunnigläkarnas utlåtanden och medicinska motiveringar har blivit tydligare under de senaste åren. Enligt en färsk undersökning borde fler språkexperter involveras i utvecklingen av sakkunnigläkarverksamheten om man vill göra besluten mer begripliga och accepterade.
Tutkimus: Ymmärrettävämmät etuuspäätökset vaatisivat enemmän kielen asiantuntijoita mukaan kehittämiseen13.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Kelan ratkaisuasiantuntijat kokevat, että asiantuntijalääkäreiden kirjoittamat arviot ja lääketieteelliset perustelut ovat selkeytyneet viime vuosina. Tuoreen tutkimuksen mukaan asiantuntijalääkäritoiminnan kehittämiseen pitäisi ottaa mukaan enemmän kielen asiantuntijoita, jos halutaan tehdä päätöksistä ymmärrettävämpiä ja hyväksyttävämpiä.
FPA:s pro gradu-pris har tilldelats Annakaisa Ritala för utveckling av exaktheten i prognoser för utkomststödet12.6.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
FPA:s pro gradu-pris har i år tilldelats Annakaisa Ritala, filosofie magister. I sin pro gradu-avhandling undersökte Ritala statistiska lösningar för att förbättra de prognoser som produceras med hjälp av mikrosimuleringsmodellen SISU. Mikrosimuleringsmodellen SISU används vid konsekvensbedömningen av ändringar i den sociala tryggheten.
Kelan gradupalkinto Annakaisa Ritalalle toimeentulotuen ennusteiden tarkkuuden kehittämisestä12.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kelan gradupalkinto on myönnetty tänä vuonna filosofian maisteri Annakaisa Ritalalle. Ritala tutki gradussaan tilastollisia ratkaisuja, joilla sosiaaliturvamuutosten vaikutusten arviointiin käytettävän SISU-mikrosimulointimallin ennusteita voisi parantaa.
FPA:s styrelse uppdaterade målen i produktivitetsprogrammet11.6.2025 14:29:55 EEST | Pressmeddelande
FPA:s personal och antalet serviceställen minskar på ett kontrollerat sätt i och med produktivitetsprogrammet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme