Kortilla maksettiin tammi-maaliskuussa 2025 ensisijaisesti elintarvikkeita ja alkoholittomia juomia myyville kaupoille
Suomalaisten maksupalveluntarjoajien asiakkaat maksoivat maksukortilla yhteensä 17,1 mrd. euron edestä vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä oli 854 milj. euroa (5,2 %) enemmän kuin edeltävänä vuonna vastaavana ajankohtana. Lähes kolmasosa summasta maksettiin myyjille, joiden toimiala on elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat. Asiakkaat ostivat elintarvikkeita ja alkoholittomia juomia 5,1 mrd. euron edestä vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä oli 2 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
Korttimaksut luokitellaan myyjän toimialan mukaan eikä yksittäisen ostoksen sisällön perusteella. Noin 76 % asiakkaiden maksuista meni neljälle toimialalle. Maksuista 30 % käytettiin elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin, muihin tavaroihin ja palveluihin 20 %, liikenteeseen 15 % ja kulttuuriin ja vapaa-aikaan 11 %.
Toimialakohtaisesti kasvu selittyy pääasiassa muiden tavaroiden ja palveluiden kulutuksella. Asiakkaat maksoivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä yhteensä 3,5 mrd. euroa muista tavaroista ja palveluista eli yli 400 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana.[1] Loka-joulukuusta korttimaksujen kokonaisarvo laski 9,7 %. Yleensä kuluttajat käyttävät enemmän rahaa loppuvuonna kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
Kortilla maksettiin tammi-maaliskuussa kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialalle yhteensä 1,8 mrd. euron edestä, mikä oli 12 % enemmän kuin vuosi sitten. Terveysalan myyjille maksettiin yhteensä 886 milj. euron edestä eli 10 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
Ainoastaan yhdelle toimialalle korttimaksuja tehtiin huomattavasti vähemmän tammi-maaliskuussa 2025 kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Asiakkaat maksoivat yhteensä 250 milj. euroa alkoholijuomien ja tupakan myyjille, mikä oli 21 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten ensimmäisellä neljänneksellä. Käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien prosenttiraja vähittäismyynnissä nousi 8,0 prosenttiin kesäkuussa 2024, ja Alkon litramyynti on vähentynyt siitä lähtien[2]. Alkoholin vähittäismyynti on kokonaisuudessaan vähentynyt uudistuksen jälkeen. Lakiuudistuksen piirissä olevia tuotteita ostettiin enemmän vähittäismyynnistä ja aiempaa vähemmän Alkosta[3], jolloin luultavasti aiempaa isompi osa alkoholin myynnistä näkyy tässä tilastossa elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien toimialalla.
Osa tiedotteessa käsitellyistä luvuista on julkaistu maksuliiketilastojen dashboardissa.
Seuraava maksuliiketilastojen neljännesvuosittainen tiedote julkaistaan 4.9.2025 klo 10.
Lisätietoja
- Usva Topo, puh. 09 183 2056, sähköposti: usva.topo(at)bof.fi,
- Olli Tuomikoski, puh. 09 183 2925, sähköposti: olli.tuomikoski(at)bof.fi.
[1] COICOP-luokituksessa on yhteensä 13 luokkaa ja oma luokka maksuille, joilta puuttuu toimiala. Lisätietoa luokituksesta löytyy Tilastokeskuksen verkkosivuilta.
[2] Lisätietoa viime vuoden litramyynnistä Alkon tiedotteesta ja dashboardista tietoa tämän vuoden litramyynnin vähenemisestä.
[3] Lisätietoa Kilpailu- ja kuluttajaviraston tiedotteessa.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme