Kauppapolitiikka ja turvallisuusympäristö viitoittavat Suomen talouden lähivuosien suuntaa
Kauppapolitiikan kehitys määrittää talouden toimintaympäristöä. Kauppasodan kärjistyminen olisi takaisku Suomen taloudelle. Euroopan ulkoisen turvallisuuden vahvistaminen edellyttää kansallisten panostusten lisäksi yhteiseurooppalaisia hankkeita. EU:n uudet finanssipolitiikan säännöt antavat joustoa puolustusmenojen lisäämiseen, mutta puolustusinvestointien rahoittamiseen tarvitaan pysyviä rahoitusratkaisuja.

EKP:n neuvosto laski viime viikolla ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksiköllä. Tulleista ja niillä uhkailusta huolimatta olosuhteet ovat edelleen suotuisat euroalueen talouden kasvulle. ”Koronlaskulla pyrimme varmistamaan, että euroalueen inflaatio vakautuu 2 prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteeseensa ja että talous pysyy kasvu-uralla. Epävarmuus korostaa edelleen kokouskohtaisen päätöksenteon merkitystä. EKP:n neuvosto ei sitoudu nyt mihinkään korkouraan, vaan säilyttää täyden toimintavapautensa korkopäätösten suhteen kaikissa tulevissa kokouksissa”, toteaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn Suomen Pankin tiedotustilaisuudessa.
Epävarmuuden vaikutuksia Suomen talouteen on arvioitu tarkastelemalla vaihtoehtoisia tulliskenaarioita. ”Perusennustettamme huonommassa skenaariossa kauppasota kärjistyy ja ajaa Suomen pitkittyneeseen matalasuhdanteeseen. Suotuisammassa joskin mielestäni epätodennäköisessä vaihtoehdossa puolestaan tullitasojen lasku ja epävarmuuden hälventyminen vahvistaisivat maailmantalouden suhdannetta, mikä tukisi Suomen vientiä sekä yksityisiä investointeja ja kulutusta”, toteaa Rehn.
Puolustuksen vahvistaminen vaatii pysyviä rahoitusratkaisuja
Venäjän hyökkäyssota ja Yhdysvaltojen ulkopolitiikan muutos ovat tehneet selväksi, että Euroopan on vahvistettava yhteistä puolustustaan. ”Yhteisillä eurooppalaisilla puolustusratkaisuilla ja -hankinnoilla saamme lisää kapasiteettia ja suuremman mittakaavan kustannushyötyjä sen sijaan, että lisääntynyt kysyntä vain nostaisi hintoja”, Rehn korostaa. EU pyrkii lisäämään sisäisiä hankintoja ja puolustusteollisuutensa kapasiteettia. Puolustusmenojen kasvun vaikutukset Suomen lähivuosien talouskasvuun riippuvat siitä, kuinka suuri osa hankinnoista pystytään tekemään Suomesta ja euroalueelta.
EU:n finanssipoliittisen kehikon poikkeuslausekkeen aktivoinnin tuoma lisäliikkumavara on tarkoitettu poikkeusoloihin. ”Puolustuksen lisääntynyt rahoitustarve on pysyvä tai ainakin hyvin pitkäaikainen. Jos puolustusmenot säilyvät korkealla tasolla myös vuoden 2029 jälkeen, velkakestävyyden varmistamiseksi on löydettävä kestävä rahoitus pysyvillä veronkorotuksilla tai leikkaamalla muita julkisia menoja”, sanoo Rehn.
Julkisen talouden kestävyydestä on huolehdittava
Viime vuonna toteutettu EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistus oli tarpeellinen, mutta uutta kehikkoa joudutaan soveltamaan poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa. ”Kun uudistamme omaa kansallista finanssipolitiikan kehikkoamme, näkökulmamme ei pitäisi olla se, mihin EU-säännöt meidät pakottavat, vaan se, miten pystymme itse huolehtimaan oman julkisen taloutemme kestävyydestä”, toteaa Rehn. ”Uudistustyössä olisi hyödyllistä katsoa Ruotsiin, joka on pärjännyt meitä paremmin. Maan finanssipolitiikan ohjauskehikko perustuu riittävään lainsäädännön selkänojaan ja laajaan parlamentaariseen yhteisymmärrykseen.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Median palvelulinja / Medietjänst / Media Service
Puh:+358 9 183 2101media@bof.fiLinkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme