EU:n rahoitus tienhaarassa – Suomi pärjää, jos parhaita hankkeita rahoitetaan
Neuvottelut ovat pian käynnistymässä EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF 2028–2034). EK peräänkuuluttaa EU-rahoituksen ohjaamista Euroopan kilpailukykyä ja uudistumista tukeviin strategisiin investointeihin, kriisiaikojen vaatimukset huomioiden. On panostettava uusiin teknologioihin, kaupallisiin innovaatioihin, vihreään siirtymään sekä Ukrainan tukemiseen ja turvallisuuden vahvistamiseen.
Komission odotetaan julkistavan 16.7. esityksensä EU:n uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi (Multiannual Financial Framework, MFF) vuosille 2028–2034. Uutta rahoituskehystä valmistellaan ennennäkemättömien investointitarpeiden ja kriisien ristipaineissa, ja syksyllä alkavista neuvotteluista on tulossa erittäin vaikeat.
EU-komissio suunnittelee tällä kertaa tavanomaista suurempaa remonttia rahoituskehyksen rakenteeseen. EK kannattaa sitä, että MFF-rahoituksen ohjelmarakennetta yksinkertaistetaan ja rahoitusta kohdennetaan aiempaa vaikuttavammin palvelemaan EU:n yhteisiä tavoitteita - kilpailukykyä ja turvallisuutta. Myös rahoituksen tulosperusteisuutta ja varojen käytön tehokkuutta tulee vahvistaa.
Rahoituksessa priorisoitava talouskasvua, kilpailukykyä ja turvallisuutta
EK:n mukaan on varauduttava siihen, että rahoituskehyksen kokoa voidaan joutua jossain määrin kasvattamaan. Lisärahoitus tulisi kattaa ensisijaisesti olemassa olevia resursseja uudelleenkohdentamalla, EU:n omia varoja kehittämällä tai jäsenmaiden maksuosuuksia lisäämällä. Yhteisvelkaa tulisi käyttää vain viimesijaisena keinona.
EK esittää vuosien 2028–2034 rahoituksen kohdentamista enenevästi Euroopan kilpailukykyä, talouskasvua ja turvallisuutta edistäviin tarkoituksiin, esittää EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:
”Kasvukäänteen ja kilpailukykyloikan onnistuminen edellyttää voimakkaita panostuksia innovaatiokykyyn. Siksi esitämme Suomelle tärkeän yritysvetoisen TKI-toiminnan rahoituksen kaksinkertaistamista. Huolena on kuitenkin päinvastainen kehitys ja teollisen TKI-rahoituksen takapakki.”
”Myös Ukrainan tukemisen tulee olla MFF:n vahva prioriteetti, mukaan lukien pitkäaikainen rahoitusjärjestely jälleenrakentamista varten. Puolustusrahoitusta tulee kasvattaa merkittävästi, sotilaallinen liikkuvuus huomioiden. Investointeja on syytä lisätä puolustuksen ohella puolustusteollisuuteen. Kaksoiskäyttönäkökulman tulisi toteutua monipuolisesti EU-rahoituksessa siten, että vahvistamme rinnakkain sotilaallista kyvykkyyttä ja siviilitaloutta.”
EK esittää perustettavaksi 400–500 miljardin euron mittakaavassa toteutettavaa EU-tason investointirahastoa, joka auttaisi hillitsemään jäsenmaiden keskinäistä valtiontukikilpailua.
”Parasta ja oikein olisi, että EU kykenisi välttämään valtioiden välisen tukikilpailun, mutta se ei ole realistista. Siksi yhteinen rahasto olisi vähemmän huono vaihtoehto ja kannustaisi parhaan vaihtoehdon hakemiseen, jolla EU:n kilpailukyky paranisi. Tässä kilpailussa myös suomalaiset yritykset pärjäisivät", toteaa Häkämies.
Suomalaisyritykset pärjäävät, jos rahoitusta jaetaan kilpailullisesti
Suomen kannalta merkittävä uudistus olisi EU:n kilpailukykyrahaston perustaminen. Siitä kaavaillaan sateenvarjoa, jonka alle koottaisiin muun muassa vihreään siirtymään, uusiin teknologioihin ja puolustukseen liittyvää rahoitusta.
Rahoituksen myöntökriteerit ja -periaatteet ratkaisevat sekä kilpailukykyrahaston että muun EU-rahoituksen tuloksellisuuden. EK kannattaa voimakkaasti excellence-periaatteen noudattamista, jolloin rahoitusta myönnettäisiin kilpailullisin perustein, hankkeiden aidon kunnianhimoisuuden mukaan. Ennakkotietojen mukaan paineet kuitenkin kasvavat siihen suuntaan, että rahoitusta alettaisiin enenevästi myöntämään koheesiotyyppisiin kriteerein, esim. maakiintiöiden mukaan. Se olisi Suomen rahoitussaannon kannalta vahingollista.
Komission esitystä odotetaan 16.7. ja tarkempia esityksiä 23.7. Neuvottelut jäsenmaiden kanssa alkavat syksyllä. MFF:stä päättämiseen tarvitaan jäsenmaiden yksimielisyys ja parlamentin hyväksyntä. Lopputulos ratkennee Eurooppa-neuvoston kokouksessa loppuvuodesta 2026 tai alkuvuodesta 2027.
EK:n kantapaperi MFF-rahoituksesta.
MFF-tietopaketti QA-muodossa.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen haastattelupyynnöt EK:n viestinnästä (tiedottaja Satu Toivonen, puh. 040 8212 097)
Johtaja Lotta Nymann-Lindegren, puh. 040 509 6527
Sähköpostit etunimi.sukunimi@ek.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EU:n rahoitus 2028 - 2034: Euroopan on priorisoitava kasvua ja turvallisuutta16.7.2025 19:23:48 EEST | Tiedote
EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) on tarjottava uskottavat panostukset Euroopan kasvukäänteen, kilpailukyvyn, investointien ja turvallisuuden vahvistamiseksi. Ukrainalle on varmistettava riittävä rahoitus sekä jälleenrakentamiseen että puolustustarvikkeiden hankintaan. Komissio julkisti 16.7. esityksensä EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034 (Multiannual Financial Framework, MFF). EK odottaa uudelta rahoituskehykseltä sekä selkeitä painopisteitä että joustonvaraa kriisitilanteiden varalle. Ensivaikutelman mukaan painopisteet vaikuttavat EK:n arvion mukaan oikeilta, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”EU-rahoitusta on ohjattava entistä vahvemmin vauhdittamaan kilpailukykyä ja talouskasvua sekä vahvistamaan turvallisuutta, mukaan lukien puolustusteollisuus. Euroopan on panostettava uskottavalla ja vaikuttavalla tavalla uusiin teknologioihin, innovaatiorahoitukseen, vihreään siirtymään ja turvallisuuden vahvistamiseen.”
EU:n ilmastotavoite vuodelle 2040 luo myönteistä näkymää puhtaille investoinneille2.7.2025 15:10:08 EEST | Tiedote
Komissio ehdottaa 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040 ja tarjoaa samalla jäsenmaille uusia joustomahdollisuuksia sen saavuttamiseksi. Esitys istuu EK:n jo aiemmin liittojensa kanssa määrittelemään tavoitehaarukkaan. Puhtaan siirtymän investoinnit saavat tästä positiivista näkymää pitkälle eteenpäin. Komissio antoi tänään odotetun ehdotuksensa EU:n ilmastolain muuttamiseksi niin, että vuoden 2040 ilmastotavoite olisi 90 prosenttia verrattuna vuoden 1990 päästöihin. Näin EU edistää tavoitettaan saavuttaa ilmastoneutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Ehdotettu 2040-tavoite sisältäisi jäsenmaille tarjottuja joustoja. Maat voisivat esimerkiksi huomioida päästövähennyksissään myös EU:n ulkopuolella toteutettuja ilmastotoimia. Näiden kansainvälisten päästövähennysyksiköiden käyttöönotto on komission aiempaan ilmastopolitiikkaan verrattuna selkeä muutos, jossa on kuultu sekä jäsenmaiden että elinkeinoelämän toiveita kustannustehokkaampien päästövähennysten sallimisesta. EU:n 2040
MEDIAKUTSU 7.7. - Trumpin aikaraja umpeutuu; mitä EU:n ja USA:n tullidiililtä odotetaan?1.7.2025 10:31:00 EEST | Kutsu
MEDIAINFO: Trumpin aikaraja umpeutuu – mitä EU:n ja USA:n tullidiililtä odotetaan? Aika: ma 7.7. klo 14 – 14.30 Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus USA:n ja EU:n tullineuvotteluissa odotetaan ratkaisua tai ainakin merkittävää välietappia, kun presidentti Trumpin asettama takaraja umpeutuu 8.7. Tervetuloa kuulemaan EK:n kansainvälisestä kaupasta ja kauppapolitiikasta vastaavan johtajan Timo Vuoren arvioita: Trump on uhannut asettaa EU:lle peräti 50 prosentin lisätullit, jos EU ei helpota amerikkalaisyritysten toimintaa sisämarkkinoillaan. Mitä voi päätellä neuvotteluiden etenemisestä? Syttyykö transatlanttinen kauppasota, jos diiliä ei synny? Mitkä ovat realistiset vaihtoehdot ja mitä ne tarkoittaisivat Euroopan taloudelle ja Suomen viennille? Maailmantilanne on saanut EU:n vauhdittamaan uusia kauppadiilejä myös muissa maanosissa. Kesän aikana toivotaan viimeistä sinettiä Mercosur-kauppasopimukselle, joka avaisi Suomenkin vientiyrityksille pääsyn Latinalaisen Amerikan jättimarkki
Elinkeinoelämän luottamus loivassa nousussa27.6.2025 08:00:18 EEST | Tiedote
Yritysten talousluottamus oli kesäkuussa kokonaisuutena aavistuksen nousussa. Teollisuudessa ja palveluissa pientä luottamuksen kasvua, rakentaminen ja vähittäiskauppa alaspäin.
EU:n valtiontukijoustot jatkuvat pitkälle tulevaisuuteen – riskit kilpailun vääristymisestä ilmeisiä25.6.2025 18:06:00 EEST | Tiedote
Komissio teki 25.6. päätöksen valtiontukijoustojen jatkumisesta. EU:n jäsenmaiden sallitaan jakaa avokätisiä valtiontukia yrityksilleen aina vuoden 2030 loppuun saakka.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme