EVA: Hallituspuolueiden kannattajien usko maan suuntaan horjuu – silti toivo paremmasta tulevaisuudesta elää

Arviot ovat synkistyneet erityisesti kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjien keskuudessa. Kokoomusäänestäjistä enää 49 prosenttia kokee maan suunnan oikeaksi, kun puoli vuotta aiemmin näin arvioi 65 prosenttia. Perussuomalaisten kohdalla vastaava luku on pudonnut 58 prosentista 40:een.

"Taustalla on pettymyksiä hallituksen kykyyn vastata keskeisiin uhkiin, etenkin julkisen talouden tasapainottamiseen. Perussuomalaisten ja kokoomuksen äänestäjistä noin puolet katsoo, että Suomi on varautunut huonosti uuteen mahdolliseen talouskriisiin", analysoi tuloksia EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Vaikka huoli esimerkiksi jengiväkivallasta on lieventynyt, oikeistopuolueiden äänestäjät arvioivat sen yhä suureksi uhaksi.

Tyytymättömyyttä Suomen suuntaan selittää myös äänestäjäkunnan jakautuminen: osa kokee, ettei hallitus ole tehnyt riittävästi, osa taas, että on jo menty liian pitkälle. Esimerkiksi rasismin lisääntymistä pitää nyt uhkana 18 prosenttia perussuomalaisten kannattajista, kun vielä syksyllä 2023 vastaava osuus oli 8 prosenttia.

Vaikka nykytilanne koetaan kielteiseksi, tulevaisuuden suhteen päähallituspuolueiden kannattajilla on myös toiveikkaita odotuksia. Kokoomuksen äänestäjistä 61 prosenttia ja perussuomalaisten 38 prosenttia suhtautuu optimistisesti Suomen tulevaisuuteen. Perussuomalaisten kannattajien optimismi on kasvanut yhdeksän prosenttiyksikköä syksyyn verrattuna, mikä viittaa siihen, että jäljelle jäänyt kannattajakunta on aiempaa luottavaisempi hallituksen politiikan onnistumisen suhteen.

Kevään kyselyssä uhkina, joihin on varauduttu huonosti, nousivat esiin uusi globaali talouskriisi, nuorten raaka väkivalta, hallitsematon siirtolaisuus, eriarvoisuuden kasvu ja terveydenhuollon kantokyky. Ne saattavat määrittää vuoden 2027 eduskuntavaalien keskeiset teemat.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 070 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 12.-24.3.2025. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aiheesta kertovan artikkelin saa julkaista saman aamun lehdessä.