Kaupunginpuutarhan puupankki auttaa Espoota sopeutumaan ilmastonmuutokseen
Ilmaston lämpeneminen tuo lähitulevaisuudessa Espooseen Keski-Euroopan olosuhteet. Siksi kaupunki varautuu ja sopeutuu ilmastonmuutokseen uudella kokeilulla, jossa etelästä tuotuja puulajeja kasvatetaan tulevaisuuden katupuiksi.

Luonnonläheisyys ja vehreys ovat osa espoolaista maisemaa. Espoon ympäristönsuojelun ympäristöasiantuntija Anna Ikonen tietää, että puut ja kasvillisuus eivät ole ainoastaan kauniita, vaan niistä on myös paljon hyötyä.
– Luontopohjaisilla ratkaisuilla eli kasvillisuutta hyödyntämällä voidaan imeyttää sadevedet maaperään ilman kalliita ja keinotekoisia hulevesiratkaisuja.
Ikosen mukaan puiden tuottamat hyödyt tunnistetaan ja huomioidaan nykyään paljon aiempaa useammin. Espoossa puita istutetaankin katukuvaan ja puistoihin aina kun mahdollista.
Kaupunginpuutarha kasvattaa tulevaisuuden katu- ja puistopuut
Ilmaston lämmetessä elinolosuhteet muuttuvat suotuisammiksi sellaisille lajeille, jotka ovat samoilla leveysasteilla esiintyneet aiemmin vain harvalukuisina. Tutkijat ovatkin arvioineet, että jos ilmaston lämpeneminen jatkuu nykyistä tahtia, Suomessa vallitsee lähitulevaisuudessa samanlaiset kasvuolosuhteet kuin Saksassa ja Puolassa nykyisin.
Kaupunginpuutarhan puutarhapäällikkö Sari Turkan mukaan tähän muutokseen on varauduttava nyt.
– Puupankissa kasvatamme puita istutettavaksi kaupungin katualueille ja puistoihin. Nyt olemme aloittaneet kokeilun, jossa testaamme, mitkä eteläiset puulajit pärjäävät suomalaisissa kaupunkiolosuhteissa.
Kaupunginpuutarhalle on istutettu sellaisia puulajeja, jotka ovat menestyneet esimerkiksi Etelä-Ruotsissa. Taimet kasvavat kaupunginpuutarhalla lajista riippuen noin 4–10 vuotta. Kun taimet istutetaan lopullisille kasvupaikoilleen, on ilmasto jo todennäköisesti nykyistä lämpimämpi.
– Olemme ottaneet kokeiluun kymmeniä uusia lajeja. Lupaavalta vaikuttaa esimerkiksi turkinpähkinä, jonka tiedetään pärjänneen Turussakin. Myös Japanista kotoisin oleva katsura on pärjännyt puupankin savisessa maassa yllättävän hyvin, Turkka kertoo. – Sen pyöreissä lehdissä on syksyisin miellyttävä tuoksu.
Uusia lajeja päästään siirtämään Espoon kaupunkikuvaan muutaman vuoden sisällä.
Uudet lajit eivät korvaa kotimaisia
Vierasperäisillä puulajeilla ei ole tarkoitus korvata kotimaisia puulajeja kokonaan. Osa Espoossa nykyisin esiintyvistä puulajeista ei kuitenkaan kestä nykyistä lämpimämpiä olosuhteita, jolloin niiden esiintymisalue tulee siirtymään pohjoisemmaksi.
Turkan mukaan liian yksipuolinen puuvalikoima on altis kasvitaudeille ja tuholaisille.
– Esimerkiksi jalavaa on käytetty paljon katupuuna, sillä se on kestävä ja kaunis. Jos kaikki lähialueen puut ovat jalavia ja paikalle ilmaantuu niihin erikoistunut tuhohyönteinen, menetämme kerralla kaikki puut.
Myös Ikosen mielestä erilaisten puulajien istuttaminen lisää kaupunkiluonnon kestokykyä.
– Liian yksipuolinen puulajisto ei ole luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävää. Kaikkia koivuja ei kuitenkaan olla korvaamassa turkinpähkinöillä, hän lupaa.
Omalla pihalla puu varjostaa, viilentää ja suodattaa sadevedet
Omalla pihalla kasvaa puuta kannattaa varjella, sillä se tarjoaa monia hyötyjä. Helteellä pihapuu varjostaa ja viilentää, rankkasateella se imeyttää sadevedet maaperään. Linnut, hyönteiset ja muut eliöt piilottelevat puun suojissa, vaikka niitä ei aina näe.
Sopiva puulaji riippuu pihan kasvuolosuhteista.
– Kuivalla paikalla viihtyy usein mänty, rehevässä maaperässä esimerkiksi tammi tai vaahtera. Tulevaisuudessa lehtipuita nähdään Espoossa luontaisestikin paljon aiempaa enemmän, Ikonen toteaa.
Ikonen kuitenkin muistuttaa, että jo täysikasvuiseksi kasvanut puu tarjoaa aina merkittävästi enemmän hyötyjä kuin vastaistutettu taimi. Paikoilleen juurtunutta puuta ei siten kannata kaataa sopivamman puulajin tieltä.
Pihapuiden hyödyistä voi lukea lisää Puu paikallaan -esitteestä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Ikonen, ympäristöasiantuntija, Espoon ympäristönsuojelu, anna.ikonen@espoo.fi, +358406344571
Sari Turkka, puutarhapäällikkö, Espoon kaupunginpuutarha, sari.turkka@espoo.fi, +358438266863
Kuvat



Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Espoon kaupunki - Esbo stad
Tee oma taidereitti: EMMA – Espoon modernin taiteen museon julkiset taideteokset löytyvät nyt Espoon kaupungin karttapalvelusta18.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
EMMAn taide ulottuu ympäri Espoon kaupunkia. Yhteensä 70 julkista taideteosta on kaikkien kaupunkilaisten saavutettavissa eri puolilla Espoota ja määrä tulee täydentymään. Kesäkuun alussa teokset on lisätty Espoon kaupungin avoimeen karttapalveluun yhteistyössä Espoon kaupunkitekniikan keskuksen kanssa. Taide kaupungilla -karttapalvelun tavoitteena on parantaa tiedon jakamista ja teosten löydettävyyttä.
Kaupunginhallitus: Espoontorin asemakaavan muutos mahdollistaa asemanseudun kehittämisen16.6.2025 19:55:34 EEST | Tiedote
Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Espoontorin kauppakeskuksen laajentaminen hypermarketilla, lisätä asuntorakentamista sekä kehittää asemanseutua joukkoliikenteen solmukohtana.
Konserni- ja tilajaosto kokoontui ensimmäistä kertaa16.6.2025 14:06:20 EEST | Tiedote
Konserni- ja tilajaosto tukee kaupunginhallitusta kaupungin tytäryhteisöjen johtamisessa sekä muiden yhteisöjen ohjauksessa ja seurannassa.
Espoossa ja Kauniaisissa toisen asteen opinnot pääsee aloittamaan syksyllä 2025 yhteensä yli 3900 oppivelvollista nuorta12.6.2025 08:56:41 EEST | Tiedote
Espoon kaupungin suomenkielisissä lukioissa aloittaa tulevana syksynä 2151 uutta opiskelijaa (vuonna 2024: 2 123), Steinerkoulun lukiossa 34 ja Kauniaisten lukiossa 134. Aloituspaikkoja on varattu syksyllä 2025 alkavaan suomenkieliseen lukiokoulutukseen 66,3 %:lle Espoon perusopetuksen päättävistä oppilaista. Ensisijaisia hakijoita kevään yhteishaussa Espoon suomenkielisiin lukioihin oli 2599 (vuonna 2023: 2615). Hakijamäärä laski vain 16 opiskelijalla edellisestä vuodesta. Espoon ruotsinkielisen lukion Mattlidens gymnasiumin yleislinjalle haki ensisijaisia hakijoita 143, aloituspaikkoja oli 200. Mattlidens gymnasiumin IB-linjalle haki ensisijaisia hakijoita 74, aloituspaikkoja oli 50. Aloituspaikkoja on varattu ruotsinkieliseen lukiokoulutukseen 64 %:lle Espoon ruotsinkielisen perusopetuksen päättävistä oppilaista. Kauniaisten ruotsinkielisessä lukiossa aloittaa syksyllä 97 uutta opiskelijaa. Omniaan valittiin yhteishaussa yhteensä 1 550 uutta opiskelijaa, joista 1260 on oppivelvollis
Tilastot ja tutkimukset -kuukausitiedote kesäkuu 202511.6.2025 18:37:51 EEST | Tiedote
Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2024 -tietoisku on valmistunut. Espoon väestönlisäyksestä selvästi suurempi osa tuli vuonna 2024 kokonaismuuttovoitosta (5 304 henkeä) kuin luonnollisesta väestönlisäyksestä (1 651 henkeä). Espoon väkiluku oli huhtikuun 2025 lopussa ennakkotietojen mukaan 322 750. Espoon työvoimasta 10,8 % työttömänä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme