Aborttien rajoittaminen ei puolusta elämää vaan murentaa ihmisoikeuksia
Georgiassa aivokuollutta naista pidetään hengissä lain vuoksi, Puolassa teinitytölle valehdellaan aborttimahdollisuuksista, ja Irlannissa 17-vuotias yritetään estää matkustamasta hoitoon. Euroopassa yli 20 miljoonalta naiselta puuttuu pääsy turvalliseen aborttiin. Aborttioikeuden vastustaminen on osa kansainvälistä anti-gender-liikehdintää, jonka tavoitteena on kaventaa naisten ja vähemmistöjen oikeuksia.

Georgiassa aivokuollutta naista pidetään koneellisesti hengissä, koska osavaltion laki kieltää abortin 6. raskausviikon jälkeen. Nainen oli 9. viikolla raskaana tapahtuma-aikaan. Sikiö ei luultavasti selviä hengissä.
Puolassa 14-vuotiaalle tytölle valehdeltiin, että raskauden 10. viikolla on liian myöhäistä tehdä keskeytystä ja hän joutui matkustamaan äitinsä avustuksella Saksaan.
Irlannissa 17-vuotiaalle tytölle kerrottiin, että sikiö ei selviä kohdun ulkopuolella, mutta silti häntä yritettiin estää lähtemästä Iso-Britannian puolelle tekemään aborttia.
Nämä ovat kaikki todellisia esimerkkejä länsimaista viime vuosilta. Euroopassa yli 20 miljoonalla naisella ei ole mahdollisuutta aborttiin, koska se on joko kielletty tai siihen pääsyä on rajoitettu. Myös Suomessa vaatimukset aborttioikeuden kaventamisesta ovat viime vuosina voimistuneet.
”Aborttien kieltäminen tai niiden saatavuuden rajoittaminen ei vähennä mitään muuta kuin turvallisesti tehtyjä abortteja, ja turvattomat abortit ovat maailmalla suurin äitikuolleisuuden syy. Tätäkö me haluamme Suomeen?” kysyy Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Silvia Modig.
YK:n ihmisoikeussopimusten ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan abortti on osa ihmisoikeuksia. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on myös linjannut, ettei abortin suorittamisesta kieltäytyminen ole Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaama ihmisoikeus.
Abortin vastustamisessa ei ole kyse myöskään syntymättömän lapsen oikeudesta elämään. Kautta aikojen naisten ja sikiöiden ”suojelemisella” on oikeutettu naisten vartaloiden ja seksuaalisuuden kontrollointi. Abortin vastustaminen sikiön väitettyihin oikeuksiin vetoamalla kytkeytyy laajempaan liikehdintään, joka vastustaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksia. Anti-gender-liikehdintä on Yhdysvaltojen, Venäjän ja Euroopan äärikonservatiivisten järjestöjen vahvasti taloudellisesti tukemaa. Sen rahoitus on viimeisen kymmenen vuoden aikana nelinkertaistunut. Liikkeen perimmäinen tarkoitus on horjuttaa oikeusvaltioperiaatetta ja toimivaa demokratiaa ja saada lainsäädäntö vastaamaan vanhoillista maailmankatsomusta.
”Me emme saa hämääntyä taktisesti käytetystä ihmisoikeusretoriikasta, jota näitä oikeuksia vastustavat tahot käyttävät. Paras tapa suojella sekä naisten että lasten oikeuksia on taata kattavat seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet ja yhdenvertainen seksuaalikasvatus. Ei anneta piiruakaan periksi”, linjaa toiminnanjohtaja Katri Leino-Nzau.
Silvia Modig
Puheenjohtaja
Katri-Leino-Nzau
Toiminnanjohtaja
Naisjärjestöjen Keskusliitto
Taustoja:
YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimus CEDAW edellyttää sopimusvaltioita varmistamaan ”yhtäläiset oikeudet vapaasti ja vastuuntuntoisesti päättää lastensa lukumäärästä ja syntymisajoista sekä mahdollisuus tämän oikeuden harjoittamisen edellyttämään tietoon, opetukseen ja välineisiin”. YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen valvontaelin on yleiskommentissaan no. 22 selventänyt yleissopimuksen artiklan 12 (oikeus nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä) edellyttävän sopimusvaltioita varmistamaan kaikille pääsyn turvalliseen ja tehokkaaseen ehkäisyyn ja seksuaalikasvatukseen, liberalisoimaan rajoittavat aborttilait, takaamaan naisille ja tytöille pääsyn turvalliseen aborttiin ja kunnioittamaan naisten oikeutta tehdä itsenäisiä päätöksiä seksuaali- ja lisääntymisterveydestään. Molemmat sopimukset sitovat oikeudellisesti Suomea.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kieltäytyi ottamasta tutkittavakseen tapausta, jossa kaksi kätilöä yritti vedota Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklaan ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaudesta. EIT totesi, että artikla ei ole ristiriidassa sen kanssa, että kätilö hoitaa kaikki ammattinsa työtehtävät, raskaudenkeskeytys mukaan lukien. EIT:n päätös merkitsee käytännössä sitä, ettei abortin suorittamisesta kieltäytyminen ole Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaama ihmisoikeus.
Oikeus turvalliseen aborttiin on ihmisoikeus, eikä tuon oikeuden tule riippua mielipiteistä. YK:n ihmisoikeuskomitea, joka valvoo kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen noudattamista, on vahvistanut oikeuden. Sen ei tarvitse olla rajoittamaton, mutta aborttia ei saa rajoittaa tavalla, joka vaarantaa raskaana olevan terveyden tai aiheuttaa fyysistä tai henkistä kärsimystä, syrjii, tai puuttuu yksityisyyteen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anniina VainioVaikuttamisen päällikköNaisjärjestöjen Keskusliitto
Puh:0105829661anniina.vainio@naisjarjestot.fiSalla KajanmaaViestinnän asiantuntijaNaisjärjestöjen Keskusliitto
Puh:0105829664salla.kajanmaa@naisjarjestot.fiKuvat

Naisjärjestöjen Keskusliitto
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry (NJKL) on vuonna 1911 perustettu feministinen nais- ja tasa-arvojärjestöjen kattojärjestö, joka edistää ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Olemme poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, rohkea kannan ottaja, joka tuo jäsenjärjestöjen äänet yhteen ja jonka toiminta ja päätöksenteko on avointa, osallistavaa ja heijastaa jäsenistön moninaisuutta.
Vaikuttamistyömme pohjautuu aina luotettavaan, tutkittuun tietoon ja ihmisoikeussopimusten velvoitteiden edistämiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Naisjärjestöjen Keskusliitto ry
Kutsu: Mitä median pitäisi tietää anti-gender -liikehdinnästä? 26.6.4.6.2025 15:50:48 EEST | Kutsu
Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Helsinki Pride Yhteisö järjestävät toimittajille kohdennetun koulutuksen osana Helsinki Pride-viikon virallista tapahtumaa 26.6.2025 klo 13–14.30, Pride House, Playground
49 järjestöä: Hallituksen on kunnioitettava eduskunnan tahtoa ja aloitettava lainvalmistelu ns. eheytyshoitojen kieltämiseksi16.4.2025 09:00:58 EEST | Tiedote
Me allekirjoittaneet järjestöt ilmaisemme huolemme oikeusvaltion tilasta ja vaadimme hallitusta ryhtymään lainvalmisteluun niin sanottujen eheytyshoitojen kieltämiseksi.
Hjallis Harkimo ja Minja Koskela osallistuvat feministiseen vaalipaneeliin Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä 19.3.14.3.2025 13:36:28 EET | Kutsu
Tervetuloa seuraamaan Minna Canthin päivänä järjestettävää kunta- ja aluevaalipaneelia, jonka teemana on liputuspäivän merkeissä tasa-arvo päätöksenteossa. Paneeliin osallistuvat kaikki eduskuntapuolueet.
Presidentti Tarja Halonen, Sanna Marin ja piispa Mari Leppänen naistenpäivän suurmarssilla - jopa kymmenen tuhatta ihmistä jalkautui Helsingin keskustaan vaatimaan konkreettisia tekoja tasa-arvon puolesta8.3.2025 17:54:25 EET | Tiedote
Naistenpäivänä järjestetty suurmarssi tasa-arvon ja naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen oikeuksien puolesta toi tuhansia ihmisiä Helsingin keskustaan. Paikalla oli myös useita tunnettuja ihmisiä, kuten Presidentti Tarja Halonen, Sanna Marin, piispa Mari Leppänen, sekä esiintyjät F ja Hanna Pakarinen. Klo 13 Senaatintorilla alkanut tapahtuma toi huomiota tasa-arvoon ja naisten ja tyttöjen oikeuksiin kohdistuvaan takapakkiin, sekä vaati päättäjiltä konkreettisia tekoja tasa-arvon puolustamiseksi. Marssille osallistui poliisin arvion mukaan jopa 10 000 ihmistä. Marssi on osa globaalia March Forward for Gender Equality -kampanjaa.
Naistenpäivänä marssitaan tasa-arvon ja vähemmistöjen oikeuksien puolesta – jo 100 suomalaista organisaatiota vaatii konkreettisia tekoja sukupuolten tasa-arvon puolustamiseksi28.2.2025 16:05:28 EET | Tiedote
Marssille on osallistumassa useita nimekkäitä ja tunnettuja henkilöitä, kuten presidentti Tarja Halonen, professori (emerita) Helena Ranta, paralympiaurheilija Amanda Kotaja, piispa Mari Leppänen, toimittaja Maria Veitola ja artisti Hanna Pakarinen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme