Kotimaiset lammasrodut pitävät pintansa – jalostus ja säilytystyö tukevat monimuotoisuutta
Alkuperäisrodut ovat edelleen suosituimpia lammastiloilla. Suomenlammas on yleisin yli 50 % osuudella kaikista jalostuspässeistä ja karitsoineista uuhista lähes 50 % osuudella, yhteensä 9 285 uuhta. Tuontiroduista texel on yleisin yhteensä 1 500 kappaleella. Erilaisten risteytysten määrä on noussut merkittävästi.
”Tilakoon kasvaessa risteytyksistä haetaan tehokkuutta ja helppohoitoisuutta. Toki täytyy muistaa, että korkeatasoisten risteytyksien saamiseksi tarvitaan puhdasrotujalostusta”, ProAgrian lammas- ja vuohituotannon erityisasiantuntija Kaie Ahlskog selventää.
Kainuunharmaan ja ahvenanmaanlampaan karitsointimäärä on laskenut edellisestä vuodesta molemmissa roduissa alle 1 000 uuheen, joka on huolestuttava suuntaus. Geenivarojen säilytystyötä tehdään yhteistyössä Luken kanssa, ja lisäksi ProAgria jalostusjärjestönä panostaa digitaalisten seurantamittareiden kehittämiseen sukulaisuuksien ja harvinaisten pässilinjojen seurannassa. Tilakohtaista säilytystyötä tarvitaan myös.
Alkuperäisrotujen vahvuutena on erittäin korkea sikiävyys. Kainuunharmas tuottaa 2,77 karitsaa uuhta kohden ja suomenlammas 2,64 karitsaa uuhta kohden. Korkea uuhikohtainen karitsamäärä eli vuonuekoko yhdistettynä hyvään päiväkasvuun nostaa paremmuusmittarina käytettävän karitsatuotoksen korkeisiin lukemiin ammattitaitoisilla tiloilla, parhailla keskimäärin 46 kg/tuotosuuhi.
Lammastiloilla tavoitellaan hyviä päiväkasvuja
Tuotosseurantaan kuuluvilla lammastiloilla uuhimäärä on edellisvuodesta noussut 19 342 uuheen, jonka myötä keskimääräinen uuhimäärä on 62 uuhta tilaa kohden. Tilakoon jakauma on monipuolinen, yleisin katraskoko on 50–99 uuhta. Myös suurien yli 150 uuhen tilojen joukko on lisääntynyt. Kuitenkin tilojen määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta hieman, valtakunnan tilastojen 1 064 (Luke) ja ProAgrian tuotosseurannan tilastojen mukaan 311 tilaan.
”Vähenemisen syitä on useita: maisemalaidunnuskohteiden leikkaus on koskettanut useita tiloja, osa jatkaa pienemmällä eläinmäärällä ja osa lopettaa lammastuotannon. Lisääntyneet susivanhingot ja havainnot vaikuttavat myös toimintaedellytyksiin, koska pääosa lammastuotannosta perustuu kesäkaudella laidunnukseen. Tuotannon jatkamista hankaloittaa laidunnuksen vaikeutuminen tai rajoittuminen vain petoaidattuihin alueisiin. Karitsan ja lampaan lihan menekki on ollut hyvä, joten sen osalta tuotantoa haluttaisiin jatkaa”, kertoo ProAgrian lammas- ja vuohituotannon erityisasiantuntija Milla Alanco-Ollqvist.
Tuotospunnituksia tehdään 11 700 karitsalle vuosittain. Kuuden viikon painoissa suffolk-rotu pysyi ensimmäisenä tuloksella 21 kiloa. Toisena oli oxfordown 19,7 kilolla ja kolmantena texel 18,3 kilolla. Päiväkasvuissa kovimmista tuloksista vastaavat suffolk, 321 grammaa päivässä, ja risteytyskaritsa yhdistelmä texel x ruotsalainenturkislammas x suomenlammas, 312 grammaa päivässä.
Villan laatuun panostetaan lammastiloilla
Villa-arvosteluja on tallennettu 965 alkuperäisrotuiselle karitsalle. Suurin osa tuloksista päätyi luokkaan hienovilla, joten voidaan todeta, että suomalainen villa on hienoa ja sopii erinomaisesti käsitöihin. Villan pituudessa on vaihtelua 7–10 senttiin. Laadultaan hieno villa kasvaa hitaammin kuin karkea.
”Kantakirjat ovat jalostustyön kannalta erittäin tärkeitä, sillä ilman kantakirjoja ja niihin sisältyviä polveutumistietoja sekä mittaustuloksia ei rotuja ole virallisesti olemassa ja jalostustyö on mahdotonta. Alkuperäisrodut ovat kulttuuriperinnön kannalta korvaamattomia. Kotimaisten rotujen osalta jalostustyötä eivät käytännössä pysty tekemään muut kuin suomalaiset”, muistuttaa Ahlskog.
Tutustu ProAgrian lammastuotosseurannan vuosiyhteenvetoon 2024
Lisätietoja:
Uusimaa ja Nylands Svenska, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ja Finska Hushållningssällskapet
Kaie Ahlskog, ProAgria Etelä-Suomi, puh. 0400 731 811
kaie.ahlskog@proagria.fi
Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Österbottens Svenska Lantbrukssällskap
Milla Alanco-Ollqvist, ProAgria Etelä-Pohjanmaa, puh. 040 7060 558 milla.alanco-ollqvist@proagria.fi
Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala
Sari Heltelä, ProAgria Etelä-Savo, puh. 040 593 7528
sari.heltela@proagria.fi
Oulu, Kainuu ja Lappi
Henna Satokangas, ProAgria Pohjois-Suomi, puh. 050 4703730
henna.satokangas@proagria.fi
Avainsanat
Kuvat
Olemme maatila- ja maaseutuyrittäjiä koko Suomessa palveleva asiantuntijaorganisaatio ja lisäarvoa luova kumppani. Meitä on 650 Suomen parasta alan asiantuntijaa ja tähtäämme siihen, että asiakkaanamme saat parhaan asiakaskokemuksen liiketoimintasi kehittämiseen. Yrityskokonaisuus ja laadukkaat palvelut tuotantoon, talouteen ja johtamiseen moniosaajatiimiemme kautta saat vain meiltä. Meille tärkeää on mahdollistaa maailman puhtain ja elinvoimaisin maaseutu myös tulevaisuudessa. Sen eteen teemme töitä joka päivä yhteistyökumppaneidemme kanssa.
Meillä toimii kahdeksan alueellista ProAgria-keskusta sekä valtakunnallinen Keskusten Liitto. Keskuksemme tarjoavat asiakkaidemme tarpeiden mukaiset monipuoliset palvelut.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ProAgria
Viljelykasvit kasvavat rehevästi12.6.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Kasvustot pelloilla kasvavat ja kehittyvät nyt vauhdilla, kun sateita ja kosteutta on saatu riittävästi. Lämpötilat saisivat olla jonkin verran korkeampia, vaikka viljelykasvit Suomessa ovat sopeutuneet hyvin kasvamaan viileissä olosuhteissa. Sateet ovat kuitenkin keskeyttäneet kevätkylvöjä ja hidastaneet niiden loppuun saattamista. Paikka paikoin kylvöt ovat vielä kesken tai saatu vasta ihan viime päivinä päätökseen. Kasvukauden eteneminen on arvioiden mukaan 2–5 päivää jäljessä keskimääräisestä.
Luonnonlaidunpäivää juhlitaan lauantaina 14.6. Saarilan tilalla Polvijärvellä9.6.2025 11:08:22 EEST | Tiedote
Luonnonlaidunpäivässä juhlitaan luonnonlaitumia ja niiden hoitajia – laiduntavia eläimiä. Luonnonlaitumilla laiduntavat eläimet huolehtivat perinnebiotoopeista. Ne turvaavat monien kasvi-, perhos- ja kuoriaislajien elinmahdollisuuden ja ylläpitävät tärkeää perinnemaisemaa ja luonnon monimuotoisuutta.
Oletko kuullut Pasurista? Ideointia kalan käyttöön Kurjanrahkassa 11.6.6.6.2025 14:09:44 EEST | Tiedote
Pasuri on melko tuntematon ruokakala, joka on Porin ja osittain Uudenkaupungin kalastajille runsasta sivusaalista. Pasuria saadaan siis muun kalastuksen yhteydessä luontaisesti sivusaaliina. Selvitämme nyt pasurin tietä sivusaaliista ruoaksi. Ideointi jatkuu tilaisuudessa Kurjenrahkan kansallispuistossa 11.6.
ProAgria Itä Suomi ja MKN Itä-Suomi: Kestävä ruokavalinta alkaa läheltä3.6.2025 09:40:56 EEST | Tiedote
ProAgria Itä-Suomi ja Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset haluavat nostaa esiin lähiruoan tärkeyden osana uusia ravitsemussuosituksia. Lähiruoan käyttö ei ainoastaan tue kestävää kehitystä, vaan myös edistää vastuullisuutta ja hyvinvointia monin tavoin.
Tervetuloa vieraskasvipäivään Ylivieskassa 11.6.20252.6.2025 14:15:34 EEST | Tiedote
Tapahtumassa näytetään konkreettisesti, miten viitapihlaja-angervoa torjutaan eri menetelmin ennen uuden lainsäädännön voimaantuloa. Lisäksi jaossa on ajankohtaista tietoa vieraslajeista sekä mahdollisuus osallistua yhteisiin lupiinitalkoisiin. Tapahtuma tarjoaa tärkeän näkökulman niin luonnon monimuotoisuuden suojeluun kuin vieraslajien torjuntaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme