Kotimaiset lammasrodut pitävät pintansa – jalostus ja säilytystyö tukevat monimuotoisuutta
Alkuperäisrodut ovat edelleen suosituimpia lammastiloilla. Suomenlammas on yleisin yli 50 % osuudella kaikista jalostuspässeistä ja karitsoineista uuhista lähes 50 % osuudella, yhteensä 9 285 uuhta. Tuontiroduista texel on yleisin yhteensä 1 500 kappaleella. Erilaisten risteytysten määrä on noussut merkittävästi.

”Tilakoon kasvaessa risteytyksistä haetaan tehokkuutta ja helppohoitoisuutta. Toki täytyy muistaa, että korkeatasoisten risteytyksien saamiseksi tarvitaan puhdasrotujalostusta”, ProAgrian lammas- ja vuohituotannon erityisasiantuntija Kaie Ahlskog selventää.
Kainuunharmaan ja ahvenanmaanlampaan karitsointimäärä on laskenut edellisestä vuodesta molemmissa roduissa alle 1 000 uuheen, joka on huolestuttava suuntaus. Geenivarojen säilytystyötä tehdään yhteistyössä Luken kanssa, ja lisäksi ProAgria jalostusjärjestönä panostaa digitaalisten seurantamittareiden kehittämiseen sukulaisuuksien ja harvinaisten pässilinjojen seurannassa. Tilakohtaista säilytystyötä tarvitaan myös.
Alkuperäisrotujen vahvuutena on erittäin korkea sikiävyys. Kainuunharmas tuottaa 2,77 karitsaa uuhta kohden ja suomenlammas 2,64 karitsaa uuhta kohden. Korkea uuhikohtainen karitsamäärä eli vuonuekoko yhdistettynä hyvään päiväkasvuun nostaa paremmuusmittarina käytettävän karitsatuotoksen korkeisiin lukemiin ammattitaitoisilla tiloilla, parhailla keskimäärin 46 kg/tuotosuuhi.
Lammastiloilla tavoitellaan hyviä päiväkasvuja
Tuotosseurantaan kuuluvilla lammastiloilla uuhimäärä on edellisvuodesta noussut 19 342 uuheen, jonka myötä keskimääräinen uuhimäärä on 62 uuhta tilaa kohden. Tilakoon jakauma on monipuolinen, yleisin katraskoko on 50–99 uuhta. Myös suurien yli 150 uuhen tilojen joukko on lisääntynyt. Kuitenkin tilojen määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta hieman, valtakunnan tilastojen 1 064 (Luke) ja ProAgrian tuotosseurannan tilastojen mukaan 311 tilaan.
”Vähenemisen syitä on useita: maisemalaidunnuskohteiden leikkaus on koskettanut useita tiloja, osa jatkaa pienemmällä eläinmäärällä ja osa lopettaa lammastuotannon. Lisääntyneet susivanhingot ja havainnot vaikuttavat myös toimintaedellytyksiin, koska pääosa lammastuotannosta perustuu kesäkaudella laidunnukseen. Tuotannon jatkamista hankaloittaa laidunnuksen vaikeutuminen tai rajoittuminen vain petoaidattuihin alueisiin. Karitsan ja lampaan lihan menekki on ollut hyvä, joten sen osalta tuotantoa haluttaisiin jatkaa”, kertoo ProAgrian lammas- ja vuohituotannon erityisasiantuntija Milla Alanco-Ollqvist.
Tuotospunnituksia tehdään 11 700 karitsalle vuosittain. Kuuden viikon painoissa suffolk-rotu pysyi ensimmäisenä tuloksella 21 kiloa. Toisena oli oxfordown 19,7 kilolla ja kolmantena texel 18,3 kilolla. Päiväkasvuissa kovimmista tuloksista vastaavat suffolk, 321 grammaa päivässä, ja risteytyskaritsa yhdistelmä texel x ruotsalainenturkislammas x suomenlammas, 312 grammaa päivässä.
Villan laatuun panostetaan lammastiloilla
Villa-arvosteluja on tallennettu 965 alkuperäisrotuiselle karitsalle. Suurin osa tuloksista päätyi luokkaan hienovilla, joten voidaan todeta, että suomalainen villa on hienoa ja sopii erinomaisesti käsitöihin. Villan pituudessa on vaihtelua 7–10 senttiin. Laadultaan hieno villa kasvaa hitaammin kuin karkea.
”Kantakirjat ovat jalostustyön kannalta erittäin tärkeitä, sillä ilman kantakirjoja ja niihin sisältyviä polveutumistietoja sekä mittaustuloksia ei rotuja ole virallisesti olemassa ja jalostustyö on mahdotonta. Alkuperäisrodut ovat kulttuuriperinnön kannalta korvaamattomia. Kotimaisten rotujen osalta jalostustyötä eivät käytännössä pysty tekemään muut kuin suomalaiset”, muistuttaa Ahlskog.
Tutustu ProAgrian lammastuotosseurannan vuosiyhteenvetoon 2024
Lisätietoja:
Uusimaa ja Nylands Svenska, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ja Finska Hushållningssällskapet
Kaie Ahlskog, ProAgria Etelä-Suomi, puh. 0400 731 811
kaie.ahlskog@proagria.fi
Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Österbottens Svenska Lantbrukssällskap
Milla Alanco-Ollqvist, ProAgria Etelä-Pohjanmaa, puh. 040 7060 558 milla.alanco-ollqvist@proagria.fi
Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala
Sari Heltelä, ProAgria Etelä-Savo, puh. 040 593 7528
sari.heltela@proagria.fi
Oulu, Kainuu ja Lappi
Henna Satokangas, ProAgria Pohjois-Suomi, puh. 050 4703730
henna.satokangas@proagria.fi
Avainsanat
Kuvat

Olemme maatila- ja maaseutuyrittäjiä koko Suomessa palveleva asiantuntijaorganisaatio ja lisäarvoa luova kumppani. Meitä on 650 Suomen parasta alan asiantuntijaa ja tähtäämme siihen, että asiakkaanamme saat parhaan asiakaskokemuksen liiketoimintasi kehittämiseen. Yrityskokonaisuus ja laadukkaat palvelut tuotantoon, talouteen ja johtamiseen moniosaajatiimiemme kautta saat vain meiltä. Meille tärkeää on mahdollistaa maailman puhtain ja elinvoimaisin maaseutu myös tulevaisuudessa. Sen eteen teemme töitä joka päivä yhteistyökumppaneidemme kanssa.
Meillä toimii kahdeksan alueellista ProAgria-keskusta sekä valtakunnallinen Keskusten Liitto. Keskuksemme tarjoavat asiakkaidemme tarpeiden mukaiset monipuoliset palvelut.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ProAgria
ProAgria tiivistää Pohjoismaista yhteistyötä pääteemoina ruokaturva ja neuvonnan hyvät käytännöt4.7.2025 08:33:17 EEST | Tiedote
Pohjoismaiset neuvontajärjestöt ProAgria, Hushållhingssällskapet i Sverige ja Norsk Lantbruksrådgivning pitivät Ruotsin isännöimän huippukokouksen Brunnby Lantbrukardagar -näyttelyn yhteydessä. Kokouksessa kalibrointiin neuvonnan hyviä käytänteitä ja tilatason varautumista.
Maan parhaaksi, ilmastolle eduksi peltopäivä30.6.2025 10:23:48 EEST | Tiedote
Muuttunut ilmasto tuo haasteita viljelyyn erityisesti äärevien sääolojen osalta. Ratkaisuja sopeutumiseen ja vesitalouden hallintaan sekä hiilen varastointiin maaperään haetaan tiloilla mm. viljelykierrosta ja kasvi- ja lajikevalinnoista, maan kasvukunnon parantamisesta sekä muokkauksen keventämisestä. Samaan aikaan viljelyn vastuullisuusvaatimukset lisääntyvät ja myös mahdolliset hiiliviljelyn kannustimet tulee hyödyntää osana kokonaisvaltaisesti kestävää tuotantoa.
Alkukesän kosteus tuki kasvua, liikasateet jo haitaksi26.6.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Kasvuolosuhteet viljelykasveille ovat olleet hyvät, paikoin jopa erinomaiset, riittävän alkukesän kosteuden ja kovien helteiden puuttumisen ansiosta. Myös muu luonto on hyötynyt sateista ja viileähköstä säästä, mikä näkyy runsaana vihreytenä ja rehevyytenä. Sato-odotukset ovat tässä vaiheessa korkealla, mutta niiden toteutuminen edellyttää, että kasvukausi etenee suotuisasti, sää poutaantuu ja lämpenee. Suuria määriä vettä ei enää kaivata. Paikoitellen sateita on jo nyt saatu liikaa, sillä pellot ovat vettyneet ja kasvustot alkaneet kellastua. Kosteus on lisännyt myös rikkakasvien kasvua sekä kasvitauti- ja lakoriskiä.
Okrassa viestejä maa- ja kotitalousnaisille25.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Tule tapaamaan meitä Okra-messujen sisäosastolle F32! Tänä vuonna teemamme on viestejä maaseudun naisilta naisille. Tarjoamme osastollamme monipuolista tietoa toiminnastamme, kuten varautumisesta sekä ruokahävikin vähentämisestä. Opastamme kotitalouksien varautumisasioissa ja luomme turvaa yhteisöihin.
Miten Suomi tuottaa ruokaa vastuullisesti? Viljelijät, asiantuntijat ja maaseutunuoret kertovat SuomiAreenassa Porissa24.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset viljelijät toimivat kestävän ja vastuullisen viljelyn edelläkävijöinä. Heille nämä arvot ovat arkipäivää ja osa viljelyn perustaa – niin itsestään selviä, että niiden sanoittaminen alan ulkopuolisille voi olla yllättävän haastavaa. Me ProAgria Länsi-Suomessa ja MTK-Satakunnassa haluamme tehdä kestäviä ja vastuullisia toimintatapoja tutuksi myös kuluttajille. Tapaat meidät SuomiAreenassa Porissa näiden teemojen ääreltä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme