Väitös: EU:n veronkiertosäännökset ja elinkeinovapaudet eivät ole tasapainossa

OTM Reijo Salo analysoi tuoreessa oikeustieteen väitöskirjassaan EU:n luomien veronkiertosäännösten ja niiden kansallisesti täytäntöön pantujen säännösten vaikutusta elinkeinovapauteen ja EU:n sisämarkkinoiden toimivuuteen.

Elinkeinovapaus takaa liiketoiminnalle mahdollisuuden valita sille paras toimintatapa. Veronkiertosäännökset antavat mahdollisuuden puuttua veron välttelyyn.

Veron välttely on ollut OECD:n ja EU:n edistämien verosäännösten keskiössä. Sääntelyllä on pyritty ehkäisemään aggressiivista verosuunnittelua ja epäreilua verokilpailua.

– EU on käyttänyt sisämarkkinoiden toimivuuden parantamista oikeutuksena näille direktiiveille, Salo sanoo.

Tutkimuksessa lähestytään veronkiertosäännön oikeutusta verovelvollisen oikeuksien kautta. Kysymyksen asettelu kulminoituu siihen, ovatko säännökset oikeassa suhteessa asetettuun tavoitteeseen ja verovelvollisen taloudellisiin vapausoikeuksiin nähden.

Väitöskirjassa arvioidaan myös EU:n roolia verolainsäätäjänä verovelvollisen näkökulmasta.

– Veronkiertodirektiivissä säädellään veronkierto yleisellä tasolla ja olettamien kautta. Tämä johtaa helposti lain tarkoituksen vastaiseen tilanteeseen.

Uudet säännökset pyrkivät muuttamaan verovelvollisten käyttäytymistä. Väitöskirjassa selvitetään yrityksen ja veroviranomaisten vastuullisuuden merkitystä verotuksen ennakoitavuuden näkökulmasta.

Lisäksi tutkimuksessa kyseenalaistetaan positiiviset vaikutukset sisämarkkinoiden toimivuuteen.

Väitöskirja tarjoaa näkökulmia vastaavalle sääntelylle oikeasuhteisuuden löytämiseksi suhteessa taloudellisiin vapausoikeuksiin.

Fakta

• Verovelvollisella on oikeus valita liiketoiminnalleen edullisin toimintamuoto.
• Eri toimialoilla erilaiset ratkaisut ovat luonteenomaisia. 
• Perustuslaki ohjaa verolainsäädäntöä, EU oikeus taas suojaa EU:n sisämarkkinoilla toimivien liiketoimintojen taloudellisia vapausoikeuksia.
• Täysin oikeutettuja liiketoimintamalleja voidaan käyttää väärin, kun niitä käytetään niille vieraassa toimintaympäristössä. Näin ratkaisuista tulee keinotekoisia
• Veronkierto-olettama voi johtaa suhteettomiin lopputuloksiin. Tarkkarajainen veronkiertosäännös on haasteellinen lainsäädännöllisesti.
• Eri jäsenmailla on erilainen kynnys kysyä ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimelta, mikä asettaa verovelvolliset eri asemaan.

OTM Reijo Salo esittää väitöskirjansa ”Taxpayers’ Fundamental Rights post ATAD and BEPS” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 27.6.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Calonia, CAL1, Caloniankuja 3, Turku). Vastaväittäjänä toimii professori Juha Lindgren (Vaasan yliopisto) ja kustoksena professori Jaakko Ossa (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on oikeustiede.

Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa