Syytettyjen perusteettomat poissaolot oikeudenkäynneistä hidastavat merkittävästi oikeusprosesseja – Juristiliitto vaatii tilanteen korjaamista

Perusteettomat poissaolot hidastavat merkittävästi oikeusprosesseja sellaisissakin tilanteissa, joissa syytetyn läsnäolo ei tuota asian ratkaisemisen kannalta olennaista lisäarvoa. Poissaolokäsittelyjä koskeva sääntely on myös osin epäselvää ja eri tuomioistuimet sekä yksittäiset tuomarit soveltavat pykäliä keskenään eri tavoin.

Nykyisin oikeudenkäynnistä poissaolevalle henkilölle voidaan tuomita enintään kolmen kuukauden vankeusrangaistus ja syytetyn kirjallisella suostumuksella enintään yhdeksän kuukauden vankeusrangaistus. Nykyiset rangaistusrajat ja sääntelyn epäselvyys rajoittavat merkittävästi poissaolokäsittelyjen soveltamista.

Juristiliitto ehdottaa rajan nostamista siten, että poissaolevalle voitaisiin langettaa enintään vuoden tuomio. Käytännössä sääntely mahdollistaisi esimerkiksi tiettyjen talousrikosten ja myös vakavampien omaisuusrikosten käsittelyn ilman syytetyn läsnäoloa. Samalla Juristiliitto edellyttää, että poissaolokäsittelyjen edellytyksiä selvennetään, jotta lainsäädännön soveltaminen on yhdenmukaista eri tuomioistuimissa.

Poissaolot ovat tyypillisimpiä syitä rikosprosessien viivästymiselle  

Ehdotus on osa laajempaa Juristiliitossa laadittua luetteloa keinoista, joilla rikosprosesseja pitäisi nopeuttaa ja sujuvoittaa nykyisestä. Ehdotuksia on valmistellut työryhmä, jonka työtä on johtanut Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander. Hän toimii myös Juristiliiton puheenjohtajana. 

– Oikeudenkäyntien peruuntuminen poissaolojen vuoksi on tyypillisimpiä syitä rikosprosessien viivästymiselle, Melander sanoo. 

Hänen mukaansa muutos ei vaarantaisi oikeusturvaa, koska syytetyllä olisi kuitenkin haasteen ja haastehakemuksen tiedoksisaannin jälkeen mahdollisuus itsenäisesti päättää osallistumisestaan oikeudenkäyntiin haluamallaan tavalla.

– Päinvastoin on kaikkien rikosprosessin osapuolten kannalta kohtuullista ja oikeusturvaa vahvistavaa, että prosessit etenevät nykykyistä nopeammin. Turhista poissaoloista johtuvat hidastumiset aiheuttavat tyypillisesti vain lisähuolta ja kustannuksia. 

Samalla Melander korostaa, että vakavimpien rikosten kohdalla syytetyn läsnäolon turvaaminen oikeudenkäynnissä on välttämätöntä, koska oikeusturvan merkitys on tuolloin korostunut ja henkilökohtainen kuuleminen asian ratkaisemiseksi on välttämätöntä. 

Juristiliitto esittää myös useita muita keinoja rikosprosessien tehostamiseksi 

Poissaolokäsittelyjen lisäksi Juristiliitto esittää useita muita toimia rikosprosessien sujuvoittamiseksi. Esitettyjä keinoja ovat muun muassa syyteneuvottelujen laajentaminen nykyisestä, lautamiesjärjestelmän lakkauttaminen ja vähäisten rikosten siirtäminen hallinnollisella seuraamusmaksulla sanktioiduiksi. Ehdotuksia on esitelty yksityiskohtaisemmin liiton julkaisemassa asiakirjassa. 

Sakari Melander korostaa, että keskeisessä roolissa sujuvia prosesseja ovat tietenkin riittävät oikeudenhoidon resurssit ja hyvät työskentelyolosuhteet. 

– Olemme saaneet prosessien sujuvoittamiseen liittyvistä ehdotuksistamme hyvää palautetta sidosryhmiltämme jo niiden valmisteluvaiheessa. Uskon, että prosessien sujuvoittamistarpeesta vallitsee laaja yhteisymmärrys. Uudistuksia on välttämätöntä tehdä, Melander sanoo.