Kuluttajakysely sähkömarkkinoista: asiakkaiden luottamus on kohentunut, mutta ei vielä energiakriisiä edeltävälle tasolle

Kolme neljännestä suomalaisista uskoo sähkön riittävyyteen. Toimitusvarmuuteen luotetaan vähintään melko suuressa määrin, ilmenee Energiateollisuus ry:n YouGovilla teettämästä tutkimuksesta. Aineisto on kerätty huhtikuussa ja vastanneita oli 1015.

Luottamuksen heilahteluiden taustalla on Venäjän hyökkäyssodan käynnistämä energiakriisi. Sotaa seurannut sähkön hinnannousu vuosina 2022-2023 aiheutti taloudellisia vaikeuksia vähintään melko suuressa määrin joka neljännelle suomalaiselle.  Heidän luottamuksensa ja sen muutos eri sähkömarkkinoiden osa-alueisiin on selvästi muita heikompaa. Sähkölämmittäjien keskuudessa sähkön hintavaihtelut ovat ymmärrettävästi huolettaneet eniten.

Luottamuksen heikentyminen ilmenee myös sähkösopimusta tehtäessä. Iso joukko suhtautuu kriittisesti sähkönmyyjän antamiin tietoihin liittyen hinnan määräytymiseen sopimusta tehtäessä. Verkkopalvelun hinnan kohtuullisuuteen luotetaan selvästi vähiten (18 %).​

Luottamus sähkön tuotannon kehitykseen yhä ympäristöystävällisemmäksi on kasvanut verrattuna parin vuoden takaiseen tilanteeseen. Vähiten luottamusta sähkön ympäristöystävällisyyteen oli niiden keskuudessa, joille energiakriisi aiheutti eniten vaikeuksia. Luottavaisimpia olivat pörssisähköasiakkaat, joilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan sähkölaskuunsa joustavalla kulutuksella, ja ne, joille kriisi ei aiheuttanut mainittavia haasteita.

• On tärkeää muistaa, että energiakriisi oli kova kolaus monille ihmisille, ja se näkyy tutkimuksen tuloksissa. Samaan aikaan pörssisähköasiakkaat, jotka voivat vaikuttaa sähkönsä hintaan, ovat jopa voimaantuneet kriisistä, toteaa Energiateollisuus ry:n sähkömarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa. - Yhtä tärkeää on muistaa, että kriisi on ohi, ja sen lopputuloksena sekä sähkönhintamme, että siirtohintamme ovat eurooppalaisessa vertailussa edullisia, samalla kun sähköntuotantomme päästöt ovat maailmankin mittakaavassa hyvin alhaisella tasolla, Salomaa jatkaa.

Selkeä enemmistö (86 %) kuluttajista tietää, että sähkön myyjän saa valita vapaasti. Samaan aikaan lähes viidennes (18 %) kuitenkin uskoo, että asuinpaikka määrittää sen, keneltä sähköä voi ostaa. Joka kuudes (17 %) uskoo, että sähkönmyyjää vaihdettaessa siitä peritään vaihtomaksu ja joka kahdeksas (12 %) uskoo myyjän vaihdon voivan vaikuttaa sähkökatkojen määrään. ​Valtaosa kuluttajista tuntee perusasiat sähkömarkkinoista, mutta edelleen on joukko ihmisiä, jotka eivät tiedä oikeuksiaan sähköasiakkaina.

Reilu viidennes kuluttajista ajoittaa sähkön käyttöään hinnan mukaan, lisäksi lähes kuudennes on siitä hyvin kiinnostunut, ja neljännes melko kiinnostunut. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että noin 60 % suomalaisista on vähintäänkin melko kiinnostunut joustamaan kulutuksessaan markkinatilanteen mukaan ja kolmannes joko jo toimii näin, tai on asiasta hyvin kiinnostunut.

Kiinnostus riippuu sopimustyypistä ja sähkönkulutuksen määrästä. Lähes puolella kuluttajista on joko pörssisähkö, tai sopimus, jossa on joustoelementti. Pörssisähkösopimuksen tehneet kuluttajat ovat keskimäärin muita kiinnostuneempia joustamaan omassa kulutuksessaan (86 %). Sähköllä lämmittävät (68 %) ja eniten sähköä käyttävät (n. 60 %) ovat odotetusti muita kiinnostuneempia. Syyt olla joustamatta liittyvät mahdollisuuksiin ja hyötyihin. Kerrostaloasukas, jolla ei ole sähköautoa, ei voi juurikaan joustaa, ja jos kuluttajalla on kiinteähintainen sopimus, joustosta ei ole taloudellista hyötyä.

• Aiemmin joustoa saatiin lähinnä teollisuudesta, nyt kuluttajien halu ja kyky joustaa sähkönkäytössään on hyvin tervetullut elementti sähkömarkkinoille, toteaa Energiateollisuus ry:n sähkömarkkina-asiantuntija Riina Heinimäki. – Joustot tasoittavat hintavaihteluita, ja sitä kautta mahdollistavat uusia tuotantoinvestointeja. Tästä hyötyvät sähkönsä hinnassa nekin, joilla jouston mahdollisuutta ei ole.