Jyväskylän yliopiston tutkimukselle merkittävä tuki – yli 3,2 miljoonaa euroa biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimukseen

Yhteensä Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) myönsi rahoitusta 38 akatemiatutkijalle, 12 kliiniselle tutkijalle ja 76 akatemiahankkeelle. Akatemiahankkeista 10 on osahankkeista koostuvia konsortioita. Yhteensä rahoitusta myönnettiin hieman yli 78 miljoonaa euroa. 

Akatemiatutkijat 

Francesco Cenni, 1 113 000 € 
"Lihas-skeletaalisten ominaisuuksien kartoittaminen ja mallintaminen lapsilla ja nuorilla aikuisilla, joilla on CP-oireyhtymä"
Liikuntatieteellinen tiedekunta

CP-oireyhtymä (engl. cerebral palsy) on yleisin lapsuuden ajan vamma. Oireyhtymä aiheuttaa vakavia kävelykyvyn muutoksia, minkä vuoksi sillä on merkittävä vaikutus elämänlaatuun. CP-oireyhtymään ei ole parannuskeinoa, joten vamma säilyy koko eliniän johtaen pysyviin puutteisiin motorisissa toiminnoissa. Motoristen toimintojen heikkoudet ovat myös seurausta heikoista luurankolihaksista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja mallintaa lihasten kehitystä lapsilla, joilla on CP-vamma. Tutkimuksessa analysoidaan lihasten rakennetta ja koostumusta lasten kehityksen alkuvaiheessa. Tutkimuksessa mitataan myös lihassupistuksen perusyksikköjä, sarkomeereja. Tämän tutkimuksen avulla lisätään ymmärrystä tahdonalaisen voimantuoton puutteiden taustalla olevasta mekanismista. Ymmärrys lihasrakenteen muutosten seurauksista yhdistetään yleiseen toimintakykyyn (kävelyyn), minkä ansiosta tutkimuksen tulokset ovat suoraan sovellettavissa käytäntöön CP-vamman hoidon yksilöllisessä suunnittelussa. 

Tutkijatohtori Salla Mattola, 623 000€ 
"DNA:n sijainnin ja vuorovaikutusten roolin selvittäminen herpesviruksen reaktivaatiossa"
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Herpesviruksen reaktivoinnin ja sen vaikutusten isännän kromatiinirakenteeseen ja dynamiikkaan ymmärtäminen on olennaista perustutkimukselle sekä onkolyyttisten virusterapioiden ja uusien virusreaktivointia estävien viruslääkkeiden kehittämiselle. Tämän projektin tavoitteena on tarkentaa viruksen reaktivoinnin mekanismeja sekä kromatiinin järjestäytymisen ja faasiseparaation rooleja tässä prosessissa. Tutkimus toteutetaan Jyväskylän yliopistossa, ja siinä käytetään monitieteistä lähestymistapaa, joka yhdistää solubiologian ja biofysiikan edistyneisiin kuvantamistekniikoihin, proteiinirakenteen ennustusalgoritmeihin ja biofysikaaliseen mallinnukseen. 

Akatemiahankkeet 

Partnerinvalinnan toiminnalliset syyt ja seuraukset kasvi-mikrobi vuorovaikutusverkostoissa, 599 000 € 
Hanketta johtaa apulaisprofessori Nerea Abrego Antia matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta

Kasvi-mikrobiverkostoilla on keskeinen rooli monissa kriittisen tärkeissä ekosysteemiprosesseissa, kuten ruoantuotannossa, ravinteiden ja hiilen kierrossa sekä biologisen monimuotoisuuden ylläpitämisessä. On hyvin tunnettua, että mikrobit edistävät kasvien elinvoimaisuutta parantamalla kasvua, stressinsietokykyä ja taudinkestävyyttä. Kasvi-mikrobi-vuorovaikutusverkostojen toiminnalliset syyt ja seuraukset ovat kuitenkin edelleen huonosti ymmärrettyjä. Näistä syistä ja seurauksista tarvittaisiin parempaa ymmärrystä, jotta voitaisiin vastata kasvavaan tarpeeseen tehdä tarkkoja ennusteita biologisen monimuotoisuuden muutoksista globaalin muutoksen yhteydessä. Tällaisen ymmärryksen saavuttamiseksi tämä projekti yhdistää kenttä- ja kasvihuonekokeita DNA- ja RNA-molekyylianalyyseihin. Hanke kehittää uuden mallinnusmenetelmän, joka kytkee tosiinsa lajien esiintymisen, lajien runsauden, geenien ilmentymisen ja lajien ominaisuuksien dynamiikan. 

Mekanismit fysiologisesti välttämättömien rasvahappojen tuotantoon makeanveden eläinplanktonissa ja kaloissa, 600 000 € 
Hanketta johtaa apulaisprofessori Sami Taipale matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta

Hankkeen tavoitteena on määrittää ensimmäistä kertaa fysiologisesti välttämättömien rasvahappojen biosynteesireittejä makeanveden selkärangattomilla ja selvittää, onko jollakin tutkituista selkärangattomista taksoneista täydet valmiudet välttämättömien rasvahappojen biosynteesiin. Lisäksi rasvahappojen vetyisotooppien avulla voidaan ensimmäistä kertaa selvittää, kuinka suuren osan välttämättömistä rasvahapoista eläinplankton ja planktivoriset kalat ovat valmistetaan itse. Tämä on ratkaisevan tärkeää, kun halutaan ymmärtää, miten ne voivat sopeutua ympäristömuutoksiin, esimerkiksi rehevöitymiseen ja lämpenemiseen, jotka johtavat syanobakteerien lisääntyneeseen kukintaan. Tässä hankkeessa tutkimme tuntemattomia mekanismeja siitä, miten eläinplankton ja kalat kompensoivat järviekosysteemien alentunutta ravinnon laatua. Tämä voi olla ratkaiseva mekanismi, joka määrittää, miten ekosysteemit voivat sopeutua globaaliin ympäristömuutokseen. 

Ruskettumisen vaikutukset järvien dynamiikkaan: Kuka voittaa ja kuka häviää?
Konsortiota johtaa Suomen ympäristökeskus, mukana Helsingin ja Jyväskylän yliopistot. Jyväskylän yliopistossa tutkimusta johtaa yliopistonlehtori Katja Pulkkinen matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta. JYU:n osuus noin 1 miljoonan euron rahoituksesta on 300 000 euroa. 

Dark LaDy -konsortio tutkii liuenneen orgaanisen hiilen laatua ja siirtymistä järvissä, joiden ruskettumisaste vaihtelee. Boreaalinen vyöhyke on erityisen altis vesien ruskettumiselle, ja ihmistoiminnan vaikutuksesta järvet muuttuvat yhä tummemmiksi. Järvien ruskettuminen johtuu pääasiassa liuenneen orgaanisen aineksen ja raudan huuhtoutumisesta valuma-alueilta. Orgaaninen aines sisältää myös ravinteita ja muita yhdisteitä, joiden vaikutukset vesieliöille riippuvat kuormituksen määrästä ja laadusta. Järvet ovat merkittäviä juomaveden, virkistystoiminnan ja ihmisravinnon lähteitä, ja ne vaikuttavat myös globaaliin hiilenkiertoon. Dark LaDy-konsortio tutkii kokonaisvaltaisesti eri menetelmin ruskettumisen vaikutuksia järviekosysteemien toimintaan ja vesieliöiden monimuotoisuuteen ja tärkeiden biomolekyylien ja alkuaineiden kiertoon kaikilla ekosysteemin tasoilla.