Sinilevätilannetta seurataan Keski-Suomessa – Juhannusviikon levätilanne vaikuttaa rauhalliselta

Valtakunnallinen leväseuranta alkoi kesäkuun alussa. Seurantaa tehdään viikoittain syyskuun loppuun saakka. Keski-Suomen alueella seurannassa on mukana 12 järveä.

Leväseurannan ensimmäisinä viikkoina Keski-Suomen alueella asiantuntijoiden ylläpitämistä havaintopisteistä ei joko ole havaittu sinilevää lainkaan, tai sitä on havaittu vain hieman.

– Pintavesien lämpötilat ovat alkukesän osalta olleet viileitä, tosin lähellä tavanomaisia keskiarvoja (17–20°C). Tämä on osaltaan hillinnyt sinilevien runsastumista, limnologi Katja Leskisenoja kertoo.  Kesän edetessä ja järvivesien lämmitessä sinileväkukintojen todennäköisyys kuitenkin kasvaa. Yleensä sinilevähavainnot lisääntyvät juhannuksen jälkeen.

Kansalaisten ilmoittamien havaintojen mukaan Keski-Suomen järvissä on havaittu vain muutamia silmin havaittavia sinileväesiintymiä muun muassa Toivakan Hirvijärvessä ja Jyväskylän Tuomiojärvessä.

Tutustu havaintotietoihin Järviwiki-palvelussa

Jokaisella virallisella sinilevähavaintopaikalla on oma vakiohavainnoitsijansa, joka arvioi sinilevätilanteen viikoittain neliportaisella asteikolla (0–3) vedessä näkyvän levän mukaan. Havaintotiedot julkaistaan Järviwiki-palvelussa, osoitteessa www.jarviwiki.fi.

– Järviwiki-palvelu on kaikille avoin ja sinne voi laittaa myös omia levähavaintoja asiantuntijoiden viikoittaisten havaintojen lisäksi sekä muita vesihavaintoja esim. lämpötilasta ja näkösyvyydestä, Leskisenoja opastaa.

Järvi-Meriwikiin voi perustaa omia havainnointipisteitä kirjautumalla palveluun tai ottamalla käyttöön Havaintolähetti-sovelluksen (jarviwiki.fi). Suomen ympäristökeskus tiedottaa valtakunnallisesti sinilevätilanteesta viikoittain 19.6.–7.8.2025 välisenä aikana.

Sinileväpitoisen veden käyttöä tulee välttää

Osa sinilevistä eli sinibakteereista tuottavat ihoa ärsyttäviä yhdisteitä sekä myrkyllisiä yhdisteitä, kuten hermo- tai maksatoksiineja. Selvästi sinileväpitoista vettä ei tule käyttää ihmisten tai eläinten juomavetenä, eikä myöskään löylyvetenä. Vettä ei myöskään tulisi käyttää pesu-, löyly- tai tiskivetenä, eikä syötäviksi tarkoitettujen kasvien kasteluun.

– Selvästi sinileväpitoisessa vedessä ei tule uida. Jos epäilet uineesi sinileväisessä vedessä, tulee uinnin jälkeen peseytyä puhtaalla vedellä. Myöskään lemmikkieläimiä ei tulisi päästää uimaan sinileväisen veteen, Leskisenoja muistuttaa.

Herkkäihoiset ja allergiset voivat saada silmä- tai iho-oireita lievemmistäkin leväesiintymistä. Sinilevämyrkyille altistuminen voi aiheuttaa muun muassa pahoinvointia, oksentelua, päänsärkyä, tukkoisuutta, silmien kirvelyä, ihottumaa, kuumeilua tai heikotusta. Jos epäilet sinilevämyrkytystä, ota yhteyttä myrkytystietokeskukseen p. 0800 147 111 (24 h).

Tunnistatko sinilevän?

Sinileväkukinta näkyy vedessä pieninä vihertävinä hiukkasina. Runsaat sinileväesiintymät muodostavat veden pinnalla ajelehtivia lauttoja, joita kutsutaan myös sinileväkukinnoiksi. Veden pinnalla kelluva lautta ei kuitenkaan aina ole sinilevää, vaan lauttoja veden pinnalla voi aiheutua myös mm. siitepölystä.

– Jos epäilee vedessä olevan sinilevää, voi sitä yrittää nostaa tikulla vedestä. Sinilevä ei tartu tikkuun, vaan massa hajoaa kosketuksesta. Vettä voi myös ottaa vesilasiin seurattavaksi, jossa sinilevä nousee pintaan kellumaan noin tunnin kuluessa, Leskisenoja ohjeistaa.