Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa
19.6.2025 09:02:38 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.

Alkion solut erilaistuvat tarkasti säädellyssä gastrulaatiossa alkiokerroksiin – endodermiin, mesodermiin ja ektodermiin – joista muodostuvat lopulta kaikki ihmisen kudokset ja elimet. Kuuluisa kehitysbiologi Lewis Wolpert onkin todennut: ”Elämäsi tärkein tapahtuma ei ole syntymä, häät tai kuolema, vaan gastrulaatio”. Tämä tapahtuu viidennellä raskausviikolla, jolloin naiset eivät aina vielä tiedä olevansa raskaana.
Kehitysvammaliiton arvioiden mukaan Suomessa syntyy vuosittain 600–3000 alkoholin pysyvästi vaurioittamaa lasta, mutta haastavan diagnosoinnin vuoksi todellista määrää ei tiedetä.
Alkoholin vaikutusta tähän ihmisillä vaikeasti tutkittavaan kehitysvaiheeseen ovat nyt tarkastelleet Helsingin yliopiston tutkijat yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kanssa.
Tutkimuksessa erilaistettiin kasvatusmaljoilla monikykyisiä alkion kantasoluja kolmeen eri alkiokerrokseen. Solut altistettiin kahdelle eri alkoholipitoisuudelle, joista matalampi altistus vastasi alle yhtä promillea ja voimakas yli kolmea promillea. Tämän jälkeen tutkittiin alkoholin vaikutusta solujen geenien ilmenemiseen, geenien toimintaa sääteleviin epigeneettisiin merkkeihin sekä solujen aineenvaihduntaan.
Voimakas altistus sai aikaan enemmän muutoksia kuin matala, ja pitoisuuksien välillä havaittiin annosvaste geenien toiminnassa ja aineenvaihdunnassa. Merkittävimmät aineenvaihdunnan muutokset havaittiin solujen metioniinisyklissä.
– Metioniinisykli tuottaa soluissamme elintärkeitä metyyliryhmiä, jotka sitoutuvat DNA-juosteeseen ja vaikuttavat geenien säätelyyn. Havaitut muutokset vahvistavat tämän epigeneettisen säätelyn merkitystä altistuksen aiheuttamien häiriöiden taustalla, väitöskirjatutkija Essi Wallén kertoo.
Hermoston ensimmäiset solut herkimpiä alkoholille
Voimakkaimmat alkoholialtistuksen aiheuttamat muutokset nähtiin ektodermin soluissa, joista yksilönkehityksessä muodostuu hermosto ja aivot. Raskaudenaikaisen alkoholialtistuksen tiedetäänkin olevan yksi merkittävimmistä hermoston kehityshäiriöiden aiheuttajista.
– Moni tutkimuksessa muuttuneista kehityksellisesti merkittävistä geeneistä on jo aikaisemmin liitetty raskaudenaikaiseen alkoholialtistukseen ja sen aiheuttamiin piirteisiin, kuten sydämen ja aivokurkiaisen kehityshäiriöihin sekä holoprosenkefaliaan, etuaivojen jakautumattomuuteen, tutkimusta johtanut dosentti Nina Kaminen-Ahola toteaa.
Osa alkoholin aiheuttamista kehityshäiriöistä voi syntyä jo raskauden ensimmäisillä viikoilla, jolloin pienetkin geenien toiminnan muutokset voivat vaikuttaa kehityksen kulkuun. Tämä tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan selkeyttämään solumallin ja alkoholipitoisuuksien vastaavuutta todelliseen altistukseen.
Tutkimus kuuluu laajempaan tutkimuskokonaisuuteen, jossa tutkitaan mekanismeja, joilla alkoholi vaikuttaa varhaiseen kehitykseen ja yksilön myöhempään terveyteen. Raskaudenaikainen alkoholialtistus aiheuttaa erilaisia kehityshäiriöitä, joiden kirjoa kuvataan termillä sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat oireyhtymät (FASD, fetal alcohol spectrum disorders).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiNina.Kaminen-AholaDosentti, yliopistotutkijaHelsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
Puh:+358-(0)50 4482768Nina.Kaminen@helsinki.fiPia PurraViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto
Puh:02941 24205Pia.Purra@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkija: sosiaalinen media ei kuulu alle 16-vuotiaille17.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Sosiaalinen media lisää lasten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja kehonkuvaongelmia. Tutkija vaatii ikärajan nostoa 16 vuoteen ja teknisiä ratkaisuja sen valvomiseksi.
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme