Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Nuorten poliittisen osallistumisen väheneminen ja eriytyminen eri taustoista tulevien välillä heikentävät monia länsimaisia demokratioita. Suomenruotsalaiset – toisin kuin useimmat etniset vähemmistöt – kuitenkin osallistuvat politiikkaan järjestelmällisesti aktiivisemmin kuin suomenkieliset suomalaiset. Tämä osallistuminen ei synny tyhjiössä, ja siksi Venla Hannuksela tutkii sen kehitystä vertailemalla suomenkieliseen enemmistöön ja ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvia 15–18-vuotiaita.
Erityisesti Hannuksela tutkii nuorten uskoa omiin kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen. Tämä niin kutsuttu sisäinen kansalaispätevyys on yksi tärkeimmistä poliittisen osallistumisen motivaattoreista, jonka väitöstutkimus osoittaa myötävaikuttavan myös suomenruotsalaisten korkeampaan poliittiseen osallistumisasteeseen.
Nuorten poliittinen kehitys eli poliittinen sosialisaatio tapahtuu pääosin perheissä, ystäväpiireissä, kouluissa, median kautta ja sosiaalisissa yhteisöissä kuten harrastusryhmissä. Näiden toimijoiden ei tarvitse välittää kirjaimellisen poliittista tietoa ollakseen poliittisesti merkityksellisiä, vaan esimerkiksi tapa kohdata nuori vaikuttaa poliittisten asenteiden kehitykseen. Poliittista sosialisaatiota puolestaan voivat ohjata erilaiset taustaominaisuudet, kuten vähemmistöasema.
– Vähemmistöaseman aiheuttama haavoittuvaisuus saattaa vahvistaa vähemmistöjen sisäistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä tarvetta painottaa aktiivista kansalaisuutta. Toisaalta eri vähemmistöt ovat keskenään hyvin erilaisessa asemassa esimerkiksi taloudellisten mahdollisuuksien ja valtion tarjoaman suojan suhteen, Hannuksela kertoo.
Yhteenkuuluvuuden tunne parantaa poliittista keskustelua
Hannukselan tutkimustulokset vahvistavat käsitystä vähemmistöjen yhteenkuuluvuuden tunteesta. Ruotsinkielisillä nuorilla havaitaan vahvempia yhteisöön kuulumisen kokemuksia ja vähemmän yksinäisyyttä kuin suomenkielisillä. Tutkimus myös osoittaa näiden tekijöiden yhteyden nuorten sisäiseen kansalaispätevyyteen. Toisaalta ruotsinkieliset nuoret eivät osallistu kansalaistoimintaan suomenkielisiä enemmän eivätkä luota ihmisiin yleisesti voimakkaammin.
Väitöskirjan mukaan yhteisöön kuulumisen kokemuksilla on merkitystä paitsi suoraan suhteessa sisäiseen kansalaispätevyyteen, myös poliittisen keskustelun syntymisen kannalta.
– Mitä vahvemmin nuoret kokevat kuuluvansa luokkayhteisöönsä, sitä paremmaksi he kokevat luokan poliittisen keskusteluilmapiirin. Hyvään poliittiseen keskusteluilmapiiriin kuuluvat mahdollisuus keskustella politiikasta avoimesti ja turvallisesti sekä mielipiteiden moninaisuuden kunnioittaminen.
Tällainen keskusteluilmapiiri on Hannukselan tutkimuksen perusteella yhteydessä sisäiseen kansalaispätevyyteen ja aiemman tutkimuksen mukaan myös moniin muihin poliittisen osallistumisen taustatekijöihin. Toisin sanoen ryhmäytymiseen panostaminen on myös panostus nuorten poliittiseen kiinnittymiseen, niin enemmistöillä kuin vähemmistöillä.
Väitöstilaisuus perjantaina 27. kesäkuuta
PM (politices magister) Venla Hannukselan politiikan tutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Political Self-Efficacy Development within a Minority: The Causes and Consequences of Political Self-Efficacy among Swedish-Speaking Finnish Adolescents tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 27.6.2025 kello 12 alkaen yliopiston Päätalolla, salissa D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Ellen Claes KU Leuven-yliopistosta Belgiasta. Kustoksena toimii professori Elina Kestilä-Kekkonen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Venla Hannuksela
venla.hannuksela@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Viabundus-tietokanta esittelee Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tieverkostoa24.7.2025 11:08:03 EEST | Tiedote
Suomen alueen keskiaikaiset ja varhaismodernit maantiet sekä teiden varsilla olevat etappipaikat on nyt julkaistu kaikille avoimella digitaalisella kartalla. Kolmivuotisessa Viabundus Suomi 1350–1650 -tutkimushankkeessa koottiin Suomen alueen liikennereittejä ja etappipaikkoja koskeva historiallinen paikkatieto yhtenäiseksi tietokannaksi, ja huhtikuussa 2025 tiedot julkaistiin osana eurooppalaista Viabundus-tietokantaa.
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme