Suomen ja Norjan rajankäynti päätösvaiheessa – maastotöiden lopputarkastus valmistui

Jaa

Rajankäyntivaltuuskunnat Suomesta ja Norjasta tekivät kesäkuussa maastotöiden lopputarkastuksen Suomen ja Norjan välisellä valtakunnanrajalla. Yli kolme vuotta kestänyt rajankäyntiprosessi on pian loppumassa, ja rajankäynnin dokumentaatio luovutetaan maiden ulkoministeriöille hyväksyttäväksi. Aikanaan molemmissa maissa parlamentit hyväksyvät dokumentit ja vahvistavat rajan sijainnin seuraavien vuosikymmenten ajaksi.

Kolme miestä tarkastamassa rajapyykkiä nro 353 vuoristoisella alueella.
Prikaatikenraali Mika Rytkönen Rajavartiolaitokselta, pääjohtaja Pasi Patrikainen Maanmittauslaitokselta ja pääjohtaja Johnny Welle Norjan Kartverketiltä tekevät tarkastusta rajapyykillä nro 353. Kuva: Kartverket

Suomen ja Norjan rajankäyntivaltuuskunnan jäsenet kokoontuivat Ivalossa, josta he suuntasivat vielä Kaldoaivin ja Vätsärin raja-alueelle maastotöiden lopputarkastuksen. Maiden yhteistä rajankäyntiä on suoritettu yhteisesti sovitulla, järjestelmällisellä tavalla, johon kuuluu esimerkiksi rajamerkkien tarkastus ja korjaus, mittaustyöt sekä raja-aukon huolto. Tiedot rajankäynnistä kootaan digitaaliseksi aineistoksi, jota päivitetään tarvittaessa ennen seuraavaa rajankäyntiä.

– Yhteinen toimintamalli on varmistanut, että dokumentaatio on yhtenäinen ja tietoa voidaan vaihtaa digitaalisesti paikkatietomuodossa naapurimaiden kesken. Digitaaliseen aineistoon otimme mallia Ruotsin ja Norjan rajankäynnistä, eli pohjoismainen parhaiden käytänteiden jakaminen toimii hyvin. Maanmittauslaitos ja Kartverket huolehtivat siitä, että tulevan sukupolven maanmittarit pääsevät aineistoon käsiksi ja voivat jatkaa työtä 2050-luvulla, kertoo kartastopäällikkö Jyrki Lämsä Maanmittauslaitoksesta.  

Yhteisestä rajasta pidetään hyvää huolta 

Suomella ja Norjalla on yhteistä rajaa 736 kilometriä. Rajankäynnin päättyessä kaikki 209 rajapyykkiä on tarkistettu, huollettu ja dokumentoitu. Ne erottuvat maastosta hyvin ja tarvittaessa Rajavartiolaitos huoltaa raja-aluetta rajankäyntien välillä. 

– Naapurimaiden viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön avulla ylläpidetään vakautta ja tilannekuvaa raja-alueillamme. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa tämänkaltainen yhteistyö lujittaa siteitä rajavaltioiden välillä ja lisää myös kansalaisten ymmärrystä siitä, miksi on tärkeää huolehtia siitä, että raja on yksiselitteisesti mitattu ja dokumentoitu, prikaatikenraali Mika Rytkönen Rajavartiolaitokselta sanoo.  

Rajankäynnin dokumentaatio luovutetaan maiden ulkoministeriöiden edustajille alkusyksystä. Aikanaan molemmissa maissa parlamentit hyväksyvät dokumentit ja lopuksi tiedot siirtyvät Maanmittauslaitoksen ja Kartverketin karttatuotteisiin ja -palveluihin.  

–  Rajankäynnissä valtakunnanrajaa maarajoilla ei siirretä suuntaan tai toiseen. Tenojoessa syväväylää myöten menevän rajan määrittelee luonto, sillä vesi muokkaa uoman kulkua vuosien saatossa. Luonto voi hiukan siirtää uomaa ja me mittaamme, mihin se piirtyy kartalla, summaa Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Pasi Patrikainen. Tenojoella kulkevien veneilijöiden ja elinkeinonharjoittajien arkeen uomassa kulkevan rajan pienet muutokset eivät vaikuta.   

Mistä rajankäynnissä on kysymys? 

25 vuoden välein tehtävä rajankäynti on oleellinen osa hyvää rajanaapuruutta. Siinä raja-alue ja rajapyykkien kunto tarkistetaan. Rajankäyntivaltuuskunnat Suomesta ja Norjasta tekevät työn ulkoministeriöiden johdolla, ja tulokset dokumentoidaan ulkoministeriöiden yhteiseen käyttöön. 

Maanmittauslaitos osallistuu rajankäyntiin operatiivisessa roolissa. Käytännössä henkilöstöä on mukana mittauksissa ja muissa maastotöissä, dokumentoinnissa ja viestinnässä. Rajavartiolaitoksen tehtäviin kuuluvat huoltotyöt eli esimerkiksi romahtaneiden tai maalausta vaativien rajapyykkien kunnostaminen sekä kuljetusten järjestäminen raja-alueelle.  

Suomessa valmistaudutaan seuraavaksi Ruotsin kanssa käytävään rajankäyntiin, jonka edellisestä käynnistymisestä on pian 20 vuotta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Prikaatikenraali Mika Rytkönen Rajavartiolaitokselta, pääjohtaja Pasi Patrikainen Maanmittauslaitokselta ja pääjohtaja Johnny Welle Norjan Kartverketiltä tekevät tarkastusta rajapyykillä nro 353. Kuva: Kartverket
Prikaatikenraali Mika Rytkönen Rajavartiolaitokselta, pääjohtaja Pasi Patrikainen Maanmittauslaitokselta ja pääjohtaja Johnny Welle Norjan Kartverketiltä tekevät tarkastusta rajapyykillä nro 353. Kuva: Kartverket
Kartverket
Lataa
Rajankäyntivaltuuskunta saa nauttia upeista Pohjoisen maisemista eri perspektiiveistä. Kuva: Maanmittauslaitos
Rajankäyntivaltuuskunta saa nauttia upeista Pohjoisen maisemista eri perspektiiveistä. Kuva: Maanmittauslaitos
Maanmittauslaitos
Lataa
Rajavartiolaitos huolehtii rajankäynnin aikaisista kuljetuksista. Osa rajapyykeistä on alueilla, joille ei pääse kuin helikopterikyydillä. Kuva: Maanmittauslatos
Rajavartiolaitos huolehtii rajankäynnin aikaisista kuljetuksista. Osa rajapyykeistä on alueilla, joille ei pääse kuin helikopterikyydillä. Kuva: Maanmittauslatos
Maanmittauslaitos
Lataa

Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.

Maanmittauslaitos.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos

Satelliittipaikannuksen häiriöt voivat aiheuttaa yhteiskunnalle laajoja vahinkoja - varautumista pitäisi kehittää lisäämällä tutkimusta9.6.2025 06:04:00 EEST | Tiedote

Riippuvuus satelliittipaikannuksesta on tehnyt yhteiskunnista haavoittuvaisia häiriöille. Satelliittipaikannuksen häiriöt, eli GNSS-häiriöt, voivat olla luonnollisia tai tarkoituksellisesti aiheutettuja. EU on havahtunut varautumisen tarpeeseen, ja saman tarpeen tunnistaa myös Maanmittauslaitos, joka tutkii satelliittipaikannuksen häirintää. Maanmittauslaitoksen mukaan varautumista olisi tärkeä kehittää lisäämällä tutkimusta aiheesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye