Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.

Itämerennorppien määrä on kasvanut noin 5000 yksilöstä 25 000 yksilöön 1970-luvun aallonpohjan jälkeen. Kasvun taustalla ovat metsästyskiellot sekä ympäristölle vaarallisten aineiden, kuten PCB:n ja DDT:n, käytön lopettaminen. Ympäristömyrkkyjen vähentämisen ansiosta norppien lisääntymiskyky on palautunut normaalille tasolle.
– Ihmisen valinnoilla voi olla myös positiivinen vaikutus luontoon. Ilman 1970-luvun päätöksiä, joilla korjattiin aiempia virheitä, norppakanta ei olisi tässä kunnossa, sanoo professori Jarno Vanhatalo Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä ja matemaattisluonnontieteellisestä tiedekunnasta.
Vanhatalon johtamassa tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, miten ihmistoiminta ja ympäristön muutokset, kuten ympäristölle vaarallisten aineiden vähentyminen Itämeressä, vaikuttavat norppapopulaation rakenteeseen ja kehitykseen. Tutkijat kehittivät uuden tilastollisen menetelmän, jonka avulla he yhdistivät useita pitkäaikaisaineistoja. Aineistojen yhdistäminen mahdollisti norppapopulaation tutkimisen tarkemmin kuin millään yksittäisellä aineistolla erikseen. Tärkeimpiä aineistoja olivat lentolaskennat sekä kuolleista hylkeistä kerätyt näytteet, jotka kertoivat kannan ikä- ja sukupuolirakenteesta sekä naaraiden lisääntymishistoriasta.
– Nykyaikaiset mallinnustekniikat mahdollistavat niin sanotun digitaalisen populaatiokuvauksen, jota käyttäen on mahdollista arvioida, miten populaatio ja sen yksilöiden käyttäytyminen muuttuvat, jos ulkoiset tekijät kuten sääolot ja metsästyspaine muuttuvat, sanoo Vanhatalo.
Metsästys vaikuttaa norppakantoihin merkittävästi
Keväisissä lentolaskennoissa havaitut norppamäärät ovat vaihdelleet paljon viime vuosina. Mallinnuksen perusteella ilmastonmuutoksen myötä muuttuvat jääolot selittävät muutosta varsin hyvin, minkä epäillään johtuvan muutoksesta hylkeiden käyttäytymisessä. Jään määrä vaikuttaa siihen, miten suuri osa hylkeistä on laskentojen aikaan jäällä laskijoiden nähtävillä.
Mallinnusten perusteella myös vuonna 2015 uudelleen aloitetulla hylkeiden metsästyksellä on merkittävä vaikutus populaation kokoon ja kasvuun.
– Metsästys vaikuttaa norppakantaan. Arviomme mukaan kanta kasvaisi ilman metsästystä noin seitsemän prosentin vuosivauhtia. Metsästys on kuitenkin painanut kasvuvauhdin noin viiden prosentin tienoille ja pienetkin lisäykset metsästysmäärissä todennäköisesti laskevat sitä entisestään, sanoo artikkelin pääkirjoittaja Murat Ersalman.
Tutkimus osoittaa, että moderni mallinnus on tehokas väline eläinkantojen kehityksen seuraamiseen ja tukee päätöksentekoa esimerkiksi metsästyskiintiöiden asettamisessa. Tulokset tukevat myös Itämeren suojelua ja Itämeren suojelukomission HELCOM:n työtä.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Ruotsin luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jarno VanhataloProfessoriHelsingin yliopisto
Puh:0294140639jarno.vanhatalo@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lasten lukumäärällä ja raskauksien ajoituksella on yhteys biologiseen vanhenemiseen8.1.2026 12:06:57 EET | Tiedote
Suomalaisiin kaksosiin perustuva tutkimus osoittaa, että lisääntymishistorialla on väestötasolla havaittava yhteys naisten elinikään ja biologiseen vanhenemiseen. Suurperheiden äitien, synnyttämättömien tai hyvin nuorena lapsen saaneiden naisten vanheneminen oli tutkimusaineistossa jonkin verran muita naisia nopeampaa.
Lintujen ääniä voidaan tunnistaa entistä luotettavammin tekoälyn avulla7.1.2026 10:16:09 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimuksessa tekoälyä opetettiin tunnistamaan lintujen ääniä entistä tarkemmin. Tutkimuksen tuloksia on käytetty muun muassa ‘Muuttolintujen kevät’ -mobiilisovelluksessa, joka on osoittautunut merkittäväksi alustaksi lintuäänitysten keräämiseen ympäri Suomea.
Uskonnon poliittinen voima vaikeutti Serbian EU-haaveita7.1.2026 10:15:00 EET | Tiedote
Uskonnollisilla liikkeillä on huomattavaa poliittista voimaa. Väitöstutkimus osoittaa, miten Serbian ortodoksinen kirkko on vaikuttanut maan suhtautumiseen Kosovon itsenäisyyspyrkimyksiin.
Helsingin yliopistolla kehitettiin tehokas tapa sitoa hiilidioksidia ilmakehästä29.12.2025 15:22:38 EET | Tiedote
Uudelleen käytettävä liuos perustuu superemäksen ja alkoholin yhdisteeseen. Yksi gramma uutta yhdistettä pystyy imemään 156 milligrammaa hiilidioksidia.
Ikääntyminen voi heikentää elintapoja erityisesti eläkkeellä29.12.2025 10:32:52 EET | Tiedote
Kun väestö ikääntyy ja terveydenhuollon kantokyky on koetuksella, tarvitaan uusia keinoja ikääntyvien elintapojen tukemiseksi. Tutkija painottaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotka tukevat varsinkin matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevien elintapoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme