Hyvinvointialuestrategia aiotaan sitoa aiempaa tiiviimmin talouskehykseen

Hyvinvointialueen toimintaa ohjaavia ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä linjaavia päätöksiä nivotaan aiempaa tiiviimmin talouden kehykseen ja ne käsitellään samaan aikaan talousarvion ja taloussuunnitelman kanssa. Aluehallitukselle esitetään niin strategian päivittämistä kuin palvelustrategia- ja palveluverkkotyön käynnistämistä sekä talousarvio-ohjeen hyväksymistä. Aluehallitus käsittelee esityksiä kokouksessaan 24.6.

Esityksen mukaan ensi vuoden talousarvio on tasapainossa eli talousarvio valmisteellaan niin, että uutta alijäämää ei kerry. Tämä tarkoittaa toimintamenojen vähentämistä 0,4 prosentilla verrattuna tämän vuoden talousarvioon. Kertyneet alijäämät katetaan taloussuunnitelman mukaan vuoteen 2030 mennessä.

– Aiomme valmistella tasapainoisen esityksen syksyn aikana, millä turvataan keskisuomalaisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut talouden realiteettien puitteissa. Tätä tulemme luonnollisesti yhteensovittamaan arviointimenettelyyn, kun se syksyllä alkaa, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo.

Strategiaa on arvioitu kevään kuluessa. Strategiaa on pidetty toimivana ja se vastaa edelleen haasteisiin, joita on noussut keväällä laaditussa strategian väliarvioinnin ohella tehdyssä tulevaisuuskatsauksessa. Strategian väliarvioinnissa nousi esiin tarve tiivistää toiminnan ja talouden yhteyttä sekä selkeyttää ja yksinkertaistaa raportointia ja seurantaa. Taloustilanteen edelleen heikennettyä on tarve tarkentaa tavoitteita ja sopeuttaa toimintaa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

Laadittavaksi esitetyllä palvelustrategialla hyvinvointialue päättää järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Niissä otetaan huomioon asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä kustannusvaikuttavuus. Palvelustrategia konkretisoi strategiaa, auttaa sopeuttamaan toimintaan vastaamaan saatua rahoitusta ja ottaa huomioon kansallisen ohjauksen.

Hyvinvointialueen palvelutuotanto perustuu monikanavaiseen palveluverkkoon, joka muodostuu digitaalisista, liikkuvista, kotiin vietävistä palveluista sekä palveluista fyysisissä toimipisteissä. Esitetyn palveluverkkotyön laatimisen tavoitteena on järjestää asukkaiden palvelut siten, että kustannustaso sopeutetaan rahoituksen tasolle niin kiinteistöjen kuin toiminnankin näkökulmasta. Tavoitteena on varmistaa, että palvelut vastaavat asukkaiden palvelutarpeeseen ja ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti kestäviä ja että palveluverkko ottaa huomioon henkilöstön saatavuuden. Alun perin palveluverkon uusi tarkastelu oli ajateltu tehtävän vuonna 2026, mutta tarkastelua aiotaan aikaistaa taloustilanteen vuoksi.

– Käynnistyvä valmistelu vaatii tuekseen laajaa keskustelua hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden tilasta ja edistämisestä sekä palveluista ja niiden järjestämisestä. Tulemme osallistamaan henkilöstöämme, keskisuomalaisia sekä kumppaneitamme ja sidosryhmiämme tähän valmisteluun. Meillä on tarve lisätä yhteistä ymmärrystä painopisteistä ja palvelujen kustannusvaikuttavasta järjestämisestä, Tollet kertoo.

Toiminnan ja talouden seurantaa jäntevöitetään

Aluehallitukselle esitetään hyvinvointialueen toiminnan ja talouden seuranta- ja raportointimallin jäntevöittämistä vuodelle 2026. Hyvinvointialueelle rakennetaan johtamista aiempaa paremmin tukeva seurantajärjestelmä. Se tukee talouden ja toiminnan yhteensovittamista, parantaa johtamisen laatua ja vahvistaa luottamusta tiedolla tehtävään päätöksentekoon. Vaiheittaisessa kehittämistyössä otetaan huomioon muun muassa tietojen luotettavuuden ja käsittelyrakenteiden kehittäminen, controller- ja business intelligence -toimintojen roolin vahvistaminen, toimintayksiköiden vertailtavuus ja seurannassa käytettävän mittariston tiivistäminen sekä raportointikäytännöt ja organisaatiotason sitoutuminen tiedolla johtamisen kulttuuriin.

Malli perustuu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kehittämään johtamis- ja seurantamalliin, jota pidetään yhtenä valtakunnallisesti edistyksellisimmistä kokonaisuuksista. Mallin keskiössä on Tahti-kuukausiraportointi, joka mahdollistaa kustannusten, suoritteiden, henkilöstöresurssien ja palveluiden saatavuuden systemaattisen seurannan palvelualueittain ja yksikkötasolla.

Tavoitteiden seuranta perustuu jatkossa keskeisimpiin toiminnan, talouden ja henkilöstöön liittyviin indikaattoreihin, jotka johdetaan hyvinvointialuestrategiasta, laadittavaksi esitettävästä palvelustrategiasta sekä pelastustoimen palvelutasopäätöksestä.

Hyvinvointialueen strategian, sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkon viranhaltijaesitys julkaistaan samaan aikaan hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksen kanssa eli 8. lokakuuta ja kokonaisuus on aluevaltuuston päätöksenteossa 9. joulukuuta.

Hyvinvointialuestrategian päivittämisestä ja palvelustrategian laatimisen projektista vastaa strategiajohtaja Anu Pihl ja palveluverkkotyöstä sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Kati Kallimo.

Aluehallituksen esityslista on osoitteessa www.hyvaks.fi/aluehallitus (suora linkki esityslistaan: https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2025241 )

Lue lisää:
Strategian väliarviointi ja tulevaisuuskatsaus:
https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com/kokous/2025203-8-44542.PDF

Lisätietoja:

• Jan Tollet, hyvinvointialuejohtaja, p. 050 400 0073
• Anu Pihl, strategiajohtaja, p. 050 320 4896
• Aija Suntioinen, talousjohtaja, p. 040 185 9985
• Erkki Nikkilä, erityisavustaja p. 050 590 5598