Peruna – pohjoisen pellon aarre lautasella
Peruna on suomalaisen ruokapöydän peruskasvi, mutta samalla se on paljon enemmän: ilmastoystävällinen, ravitseva ja muuntautumiskykyinen lähiruoan tähti. Pohjoisen viljelyolosuhteissa peruna viihtyy erinomaisesti, ja se kasvaa läpäisevässä ja kuohkeassa maassa, mutta myös lehtikasassa, metsässä tai jopa ämpärissä.
Lähiruokaa parhaimmillaan
Peruna on todellinen lähiruoan edustaja, sitä viljellään lähes kaikkialla Suomessa, ja erityisesti pohjoisessa sen viljelyllä on pitkät perinteet. Lyhyet kuljetusmatkat ja kotimainen tuotanto tukevat alueellista elinvoimaa ja pienentävät ruoan hiilijalanjälkeä. Kun valitsemme paikallisen perunan, tuemme samalla suomalaisia viljelijöitä ja säilytämme ruokakulttuuria, joka perustuu sesonkeihin ja maan antimiin.
Arctic Food Lab on Oulu2026-ohjelmaan kuuluva konsepti, joka kokoaa yhteen pohjoisen alueen tuottajia, ruokatoimijoita ja tarinoita. Tavoitteena on tuoda esiin alueen puhtaita raaka-aineita, sesonkeja, luonnon antimia ja perinteitä. Peruna on tässä kontekstissa täydellinen esimerkki: paikallinen, ilmastoystävällinen, monipuolinen ja kulttuurisesti merkityksellinen. Arctic Food Labin kautta pohjoisen ruoasta tehdään näkyvää, elämyksellistä ja kansainvälisesti kiinnostavaa. Perunalla on tässä merkittävä rooli niin ruokalautasella kuin ruokapuheessa.
Paikallisuutta ja raaka-aineiden puhtautta ilmentää myös Kainuussa tuotettu -merkki, joka on Kainuun yhteinen tunnus. Merkki on ollut käytössä jo vuodesta 1988 ja sen ensimmäisinä pakkauksiinsa painattivat nimenomaan kainuulaiset perunantuottajat. Kainuussa tuotettu on paitsi laatumerkki, myös toimijoita yhdistävä verkosto, jonka tavoitteena on vahvistaa kainuulaisen ruoan tunnettuutta, arvostusta ja saatavuutta – niin maakunnassa kuin sen ulkopuolella.
Vuonna 2025 perunaa ja pohjoisia makuja juhlitaan Sotkamon Hiukassa Uuden perunan juhlassa, joka järjestetään 24.–26. heinäkuuta. Tapahtuma tuo yhteen paikallisia tuottajia, ruokakulttuurin ja perunan ystäviä juhlistamaan kesän satoa. Alun perin Tyrnävällä syntynyt tapahtuma tuo nyt uudenlaista nostetta Kainuun ruokakulttuuriin ja näyttää, kuinka pohjoisen raaka-aineet voivat olla juhlan keskiössä.
Ilmastoystävällinen valinta
Ilmastovaikutusten näkökulmasta peruna on yksi ekologisimmista tärkkelyslähteistä. Peruna menestyy hyvin Suomen ilmastossa ja sen satotaso on suuri ja peltopinta-alan tarve suhteellisen vähäinen. Sen viljely vaatii vähän lannoitteita ja kastelua. Verrattuna riisiin tai pastaan perunan hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi. Lisäksi perunasta saadaan satoa nopeasti, jo muutamassa kuukaudessa, mikä tekee siitä kestävän ja tehokkaan ravinnonlähteen.
Ravitsemussuositukset puhuvat perunan puolesta
Peruna on erinomainen osa terveellistä ja monipuolista ruokavaliota. Se sisältää kohtuullisesti hiilihydraatteja ja kuitua sekä useita kivennäisaineita ja vitamiineja kuten C-vitamiinia ja B-vitamiineja ja kaliumia. Perunan ravintoaineet säilyvät hyvin höyryttämällä tai kuorineen keitettynä. Erityisesti kun perunaa ei kuorruteta rasvalla, se on kevyttä ja ravitsevaa arkiruokaa koko perheelle.
Arvosta paikallista – nosta peruna takaisin keskiöön
Peruna on yksinkertainen, mutta sen käyttömahdollisuudet ovat rajattomat. Se sopii keittoihin, laatikoihin, muuseihin, uuniruokiin ja vaikkapa ohueksi viipaloituna paahdettavaksi pannulla tai pellillä. Pohjoisen ruokaperinteessä peruna on kulkenut käsi kädessä lihojen, kalojen, ja juuresten kanssa – yhdistelmä, joka on sekä kulttuurisesti merkityksellinen että ravitsemuksellisesti tasapainoinen.
Peruna ei ole vain arkinen lisuke, vaan vastuullinen, paikallinen ja monipuolinen valinta. Kun seuraavan kerran mietit, mitä laitat lautaselle – valitse pohjoinen, lähellä tuotettu peruna.
Perunasuupalat
n. 15 kpl
5 keitettyä varhaisperunaa
75 g savuporoa, kylmäsavuhärkää tai kylmäsavukirjolohta
1 tlk (120 g) smetanaa
100 g maustettua tuorejuustoa (esim. pippuri, yrtti, piparjuuri)
2 rkl silputtua persiljaa tai tilliä
Koristeeksi:
persiljaa, tilliä tai muuta yrttiä
1. Silppua savuliha tai kala veitsellä hienoksi.
2. Vatkaa smetanaa hetki. Lisää joukkoon tuorejuusto ja muut aineet ja sekoita hyvin.
3. Viipaloi perunat paksuiksi viipaleiksi.
4. Pursota tai lusikoi seoksesta nokareita perunaviipaleille ja koristele.
Lisätiedot
Kirsi Sahrman-Hauhia
ruoka- ja luonnontuoteasiantuntija & hankevetäjä Parasta paikallista pöytiin -hanke ja KantriLuonto-hanke
MKN Itä-Suomi / ProAgria Itä-Suomi
kirsi.sahrman-hauhia@maajakotitalousnaiset.fi, kirsi.sahrman-hauhia@proagria.fi
p. 050 570 3039
Kauppakatu 25 A 4.krs, 87100 Kajaani
http://ita-suomi.maajakotitalousnaiset.fi
Avainsanat
Kuvat
Olemme maatila- ja maaseutuyrittäjiä koko Suomessa palveleva asiantuntijaorganisaatio ja lisäarvoa luova kumppani. Meitä on 650 Suomen parasta alan asiantuntijaa ja tähtäämme siihen, että asiakkaanamme saat parhaan asiakaskokemuksen liiketoimintasi kehittämiseen. Yrityskokonaisuus ja laadukkaat palvelut tuotantoon, talouteen ja johtamiseen moniosaajatiimiemme kautta saat vain meiltä. Meille tärkeää on mahdollistaa maailman puhtain ja elinvoimaisin maaseutu myös tulevaisuudessa. Sen eteen teemme töitä joka päivä yhteistyökumppaneidemme kanssa.
Meillä toimii kahdeksan alueellista ProAgria-keskusta sekä valtakunnallinen Keskusten Liitto. Keskuksemme tarjoavat asiakkaidemme tarpeiden mukaiset monipuoliset palvelut.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ProAgria
Satoa Kuopion tämän vuoden ravintolat ovat varmistuneet!19.6.2025 11:31:17 EEST | Tiedote
Jo jokavuotiseksi perinteeksi muodostunutta Satoa Kuopio Food Festivalia vietetään viime vuoden tapaan Kuopion kauppatorilla. Tapahtuma järjestetään pe–la 29.–30.8. klo 11–20 samanaikaisesti niin ikään kauppatorilla vietettävän Elonkorjuujuhlan kanssa.
Kotimaiset lammasrodut pitävät pintansa – jalostus ja säilytystyö tukevat monimuotoisuutta13.6.2025 10:26:18 EEST | Tiedote
Alkuperäisrodut ovat edelleen suosituimpia lammastiloilla. Suomenlammas on yleisin yli 50 % osuudella kaikista jalostuspässeistä ja karitsoineista uuhista lähes 50 % osuudella, yhteensä 9 285 uuhta. Tuontiroduista texel on yleisin yhteensä 1 500 kappaleella. Erilaisten risteytysten määrä on noussut merkittävästi.
Viljelykasvit kasvavat rehevästi12.6.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Kasvustot pelloilla kasvavat ja kehittyvät nyt vauhdilla, kun sateita ja kosteutta on saatu riittävästi. Lämpötilat saisivat olla jonkin verran korkeampia, vaikka viljelykasvit Suomessa ovat sopeutuneet hyvin kasvamaan viileissä olosuhteissa. Sateet ovat kuitenkin keskeyttäneet kevätkylvöjä ja hidastaneet niiden loppuun saattamista. Paikka paikoin kylvöt ovat vielä kesken tai saatu vasta ihan viime päivinä päätökseen. Kasvukauden eteneminen on arvioiden mukaan 2–5 päivää jäljessä keskimääräisestä.
Luonnonlaidunpäivää juhlitaan lauantaina 14.6. Saarilan tilalla Polvijärvellä9.6.2025 11:08:22 EEST | Tiedote
Luonnonlaidunpäivässä juhlitaan luonnonlaitumia ja niiden hoitajia – laiduntavia eläimiä. Luonnonlaitumilla laiduntavat eläimet huolehtivat perinnebiotoopeista. Ne turvaavat monien kasvi-, perhos- ja kuoriaislajien elinmahdollisuuden ja ylläpitävät tärkeää perinnemaisemaa ja luonnon monimuotoisuutta.
Oletko kuullut Pasurista? Ideointia kalan käyttöön Kurjanrahkassa 11.6.6.6.2025 14:09:44 EEST | Tiedote
Pasuri on melko tuntematon ruokakala, joka on Porin ja osittain Uudenkaupungin kalastajille runsasta sivusaalista. Pasuria saadaan siis muun kalastuksen yhteydessä luontaisesti sivusaaliina. Selvitämme nyt pasurin tietä sivusaaliista ruoaksi. Ideointi jatkuu tilaisuudessa Kurjenrahkan kansallispuistossa 11.6.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme