Hyljevahingot kurittavat kalastusta – yhteistyö metsästäjien kanssa turvaa kotimaisen kalan saantia
Merihylkeet aiheuttavat vahinkoja kaupalliselle kalastukselle. Kalastajat pyrkivät sopeutumaan tilanteeseen, mutta hallien rikkomat pyydykset ja menetetty saalis heikentävät kotimaisen kalan saatavuutta. Timo Saarinen on yksi harvoista metsästäjistä, joka on erikoistunut hylkeenpyyntiin. Pyynti kohdistetaan yhteistyössä kalastajien kanssa niihin yksilöihin, jotka aiheuttavat merkittäviä vahinkoja kalastukselle.
Kevättalvella syntyneet hylkeenpoikaset ovat jäiden sulaessa itsenäisiä. Erityisesti nuoret halliurokset hakeutuvat keväällä ja kesällä samoille vesille kalastajien kanssa, mikä johtaa merkittäviin vahinkoihin. Hylkeet rikkovat pyydyksiä ja karkottavat kaloja vaikeuttaen kalastusta.
Kalastajat ovat pyrkineet sopeutumaan hylkeiden aiheuttamiin ongelmiin vaihtamalla pyyntialueita, kalastustapoja ja pyydyksiä. Näistä toimista huolimatta vahingot ovat edelleen merkittäviä. Hylkeet ovat monen kalastajan mielestä suurin haaste kalastuselinkeinolle. Hylkeiden aiheuttamat vahingot vähentävät kotimaisen kalan saantia suomalaisille kuluttajille.
Airisto-Velkuan kalatalousalueen toiminnanjohtaja ja metsästäjä Timo Saarinen on erikoistunut hylkeenpyyntiin ja tekee tiivistä yhteistyötä kalastajien kanssa. Saarinen keskittää hylkeenpyyntinsä kalastajien pyydysten läheisyyteen ja pyrkii samaan saaliksi juuri ne hylkeet, jotka aiheuttavat eniten harmia kalastajille.
-Pyynti vaatii sitkeyttä ja kärsivällisyyttä, mutta palkinto tulee kolmeen kertaan, hylje saadaan saaliiksi, autetaan kalastajaa ja turvataan kalan saanti kuluttajille, Saarinen sanoo.
Merkittäviä saalismenetyksiä ruokakaloissa
Vuonna 2023 kaupallista kalastusta harjoitti merialueella 975 kalastajaa. Heistä 199 ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalismenetyksistä. Kalastajien ilmoitusten mukaan hylkeet vaurioittivat yhteensä 134 tonnia pyydyksessä ollutta kalaa.
Eniten vahinkoa syntyi silakkasaaliille, jota menetettiin lähes 80 tonnia vuodessa. Myös suomalaisten suosituimmat ruokakalat kärsivät tuntuvasti: siikaa menetettiin 20 tonnia, kuhaa 12 tonnia, ahventa 7 tonnia ja lohta 5 tonnia. Tutkimuksen kohteena oli vahingoittuneiden kalojen määrä pyydyksissä, joten tulokset kertovat lähinnä minimiarvion todellisista saalisvahingoista.
Merihyljekannat ovat pitkään olleet kasvussa, ja aiemmin kantaa rajoittaneet ympäristömyrkyt eivät enää aiheuta lisääntymisvaikeuksia. Hallikanta on lähes kuusinkertaistunut 2000-luvulla. Viimeisessä hyljelaskennassa havaittiin Suomen aluevesillä 17 500 harmaahyljettä, todellinen kanta on kuitenkin suurempi koska vain osa halleista havaitaan. Itämeren norppien laskenta perustuu otantaan ja Pohjanlahdella voi olla jopa 20 000 norppaa. Harmaahylje esiintyy koko Suomen merialueella, kun taas metsästystä kestävä norppakanta on ainoastaan Pohjanlahdella.
Lisätietoa hylkeiden aiheuttamista saalisvahingoista (www.finna.fi)
The impacts of seals and cormorants experienced by Baltic Sea commercial fishers (jukuri.luke.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jörgen Hermansson, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi
029 431 2342 · jorgen.hermansson@riista.fi
Stefan Pellas, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus, Rannikko Pohjanmaa
029 431 2311, stefan.pellas@riista
Timo Saarinen, Airisto Velkuan kalatalousalue
+358 40 0525323, timo.saarinen@airistovelkua.fi
Linkit
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus
Jaktområden och jaktbegränsningar för sädgås oförändrade19.8.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Jakten på sädgås sker i höst på samma område och med samma begränsningar som i fjol. Häckningspopulation av tajgasädgås i Finland har ökat under de senaste åren och jaktområdet har utvidgats med små steg. Bytesmängden har ökat i och med de utvidgade jaktområdena. Att ha samma jaktområde och jaktbegränsningar som under fjolåret ger viktig information om hur utvidgningarna av området påverkar den totala bytesmängden och jaktens hållbarhet.
Metsähanhen metsästysalueet ja -rajoitukset ennallaan19.8.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Metsähanhen metsästys tapahtuu tänä syksynä samalla alueella ja samoin rajoituksin kuin viime vuonna. Taigametsähanhen Suomen pesimäkanta on viime vuosina kasvanut ja metsästysaluetta on laajennettu pienin askelin. Saalismäärä on kasvanut aluelaajennusten myötä. Metsästysalueen ja -rajoitusten pitäminen viimevuotisina antaa tärkeää tietoa aluelaajennusten vaikutuksista kokonaissaaliiseen ja metsästyksen kestävyydestä.
Säsongen för sjöfågeljakt inleds den 20 augusti – jakten ska riktas till rikliga arter18.8.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Jakten på sjöfåglar inleds onsdagen den 20 augusti klockan 12.00. Jakten ska inriktas på talrika och livskraftiga arter. Skymningsjakt på sjöfåglar är förbjuden.
Vesilintujen metsästyskausi alkaa 20. elokuuta – metsästys kohdennettava runsaisiin lajeihin18.8.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Vesilintujen metsästys käynnistyy keskiviikkona 20. elokuuta kello 12.00. Metsästys on kohdennettava runsaslukuisiin ja elinvoimaisiin lajeihin. Vesilintujen hämärämetsästys on kielletty.
Ringduvan har blivit jägarnas favorit – jakten börjar den 10 augusti8.8.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Säsongen för jakt på ringduva inleds söndagen den 10 augusti. Ringduvan har blivit den vanligaste bytesarten bland finländska jägare.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme