Tampereen yliopisto

Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta

Jaa

Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.

Väitöskirjatutkija Amna Adnan selvitti painon vaikutusta rasvan kantasolujen kykyyn edistää immuunipuolustusta ja verisuonten muodostumista. Aiemmissa tutkimuksissa on hyödynnetty eläinmalleja ja useita eri yksilöitä, mutta Adnan keräsi soluja samalta henkilöltä. Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston Aikuisen kantasolujen tutkimusryhmässä.
Väitöskirjatutkija Amna Adnan selvitti painon vaikutusta rasvan kantasolujen kykyyn edistää immuunipuolustusta ja verisuonten muodostumista. Aiemmissa tutkimuksissa on hyödynnetty eläinmalleja ja useita eri yksilöitä, mutta Adnan keräsi soluja samalta henkilöltä. Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston Aikuisen kantasolujen tutkimusryhmässä. Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Amna Adnanin tuore tutkimus valottaa, millaisia vaikutuksia painonpudotuksella on yksilön rasvan kantasolujen sielunelämään. Adnan tarkasteli rasvan kantasoluja, jotka on kerätty samalta henkilöltä ennen ja jälkeen lihavuusleikkauksen ja sitä seuranneen painonpudotuksen.

Lihavuusleikkauksessa potilaan mahalaukkua kavennetaan tai se ohitetaan, jolloin ruoka-annoksen koko on pidettävä pienenä. Tavoitteena on painonpudotus ja lihavuuteen liittyvien terveysongelmien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien, parantaminen.

Rasvan kantasolut ovat tehokas regeneratiivisen terapian muoto. Rasvan kantasolujen ominaisuudet nopeuttavat paranemista, estävät immuunipuolustuksen vastareaktioita kudossiirteisiin ja edistävät kudosten uudismuodostustumista. Niiden käyttöä tutkitaan muun muassa nivelrikon, sydän- ja verisuonitautien, kroonisten haavojen ja Crohnin taudin hoidossa.

Rasvan kantasoluja voidaan kerätä esimerkiksi rasvaimujen yhteydessä ilman merkittävää haittaa potilaalle. Luovuttajan yksilölliset ominaisuudet, kuten painoindeksi ja aiempi historia painonpudotuksen suhteen, vaikuttavat kuitenkin solujen käytettävyyteen kantasoluterapioissa.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että solujen luovuttajan ylipaino tai lihavuus alentaa rasvan kantasolujen kykyä hillitä tulehdusreaktioita. Adnanin lähtöoletus oli, että tämä kyky palautuu painonpudotuksen jälkeen. Tulosten mukaan näin ei ole.

Kudosnäytteiden ja veren plasman analyysit osoittivat, että painonpudotuksen myötä elimistön yleinen tulehdustila laski. Solutasolla kuitenkin havaittiin, että rasvan kantasolujen tulehdusreaktioita säätelevät toiminnot eivät olleet palautuneet normaalille tasolle.

– Tulokset muovasivat käsitystämme rasvan kantasolujen ominaisuuksista painonpudotuksen jälkeen. Vaikka lihavuusleikkaus hyödyttää potilaan yleistä terveyttä, rasvan kantasolujen toiminnot eivät ole täysin parantuneet vielä 2–3 vuodenkaan jälkeen. Tämä tarkoittaa, että merkittävän painonpudotuksen läpikäyneet eivät välttämättä sovellu luovuttajiksi soluhoitoihin, jotka tähtäävät tulehdusreaktioiden hillintään, Adnan kertoo. 

Professori Susanna Miettisen johtamassa Aikuisen kantasolujen tutkimusryhmässä kehitetään kudosviljelymallia rasvakudoksesta. Tavoitteena on tutkia terveen ja sairaan rasvakudoksen toimintaa sekä tukea lääketestausta ja yksilöllisemmän lääketieteen kehitystä. Tulevassa tutkimusprojektissa kasvatetaan rasvan kantasoluja ja verisuonisoluja kolmiulotteisella kudossirulla ja tutkitaan verisuonten muodostumiskykyä. Tutkimuksessa hyödynnetään kantasoluja, jotka on saatu normaalipainoisilta, ylipainoisilta ja sairaalloisen ylipainoisilta luovuttajilta. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan syksyllä 2026.

Artikkeli Effects of Bariatric Surgery-Related Weight Loss on the Characteristics, Metabolism, and Immunomodulation of Adipose Stromal/Stem Cells in a Follow-Up Study julkaistiin Stem Cells International -aikakauslehdessä 13.5.2025.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Väitöskirjatutkija Amna Adnan selvitti painon vaikutusta rasvan kantasolujen kykyyn edistää immuunipuolustusta ja verisuonten muodostumista. Aiemmissa tutkimuksissa on hyödynnetty eläinmalleja ja useita eri yksilöitä, mutta Adnan keräsi soluja samalta henkilöltä. Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston Aikuisen kantasolujen tutkimusryhmässä.
Väitöskirjatutkija Amna Adnan selvitti painon vaikutusta rasvan kantasolujen kykyyn edistää immuunipuolustusta ja verisuonten muodostumista. Aiemmissa tutkimuksissa on hyödynnetty eläinmalleja ja useita eri yksilöitä, mutta Adnan keräsi soluja samalta henkilöltä. Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston Aikuisen kantasolujen tutkimusryhmässä.
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Jouston hyödyntäminen sähkönsiirtoverkossa mahdollistaa kantaverkon käyttöasteen nostamisen kustannustehokkaasti17.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan DI Antti Kuusela esittää tarpeeseen tilattavan jouston hyödyntämistä sähkönsiirtoverkossa ratkaisuksi uusien verkkoliityntöjen mahdollistamiseen, siirtokapasiteetin kasvattamiseen sekä siirtorajoitusten hallintaan. Menetelmä kasvattaa kustannustehokkaasti nykyisen sähköjärjestelmän käyttöastetta, nopeuttaa puhdasta energiasiirtymää ja pienentää sähkösiirtojärjestelmän ympäristövaikutuksia.

Väitös: Uudet biomusteet ja monimateriaalitulostus vievät 3D-biotulosteet kohti potilashoitoa10.9.2025 08:40:00 EEST | Tiedote

Ihmiskehon uusiutumiskyky on ihmeellinen – mutta myös rajallinen. 3D-biotulostus voi mullistaa lääketieteen tarjoamalla uusia keinoja kudosten ja elinten biovalmistukseen silloin, kun luovuttajilta saatuja kudoksia ei ole riittävästi saatavilla. Diplomi-insinööri Paula Puistola kehitti väitöstutkimuksessaan uudenlaisia biomusteita ja biotulostusstrategioita, jotka auttavat ratkaisemaan alan nykyisiä teknologisia haasteita ja viemään biotulostusta lähemmäs kliinistä käyttöönottoa.

Väitös: Uudet verkottuneet menetelmät mahdollistavat paikannuksen, jos satelliittisignaali puuttuu9.9.2025 09:17:00 EEST | Tiedote

Satelliittipaikannus ei ole enää itsestäänselvyys – miten pelastajat paikannetaan, kun signaalit katoavat? DI Maija Mäkelän väitöstyö esittelee uudenlaisia verkottuneita paikannusmenetelmiä, jotka yhdistävät sensoritiedon ja etäisyysmittaukset. Tuloksena on satelliittivapaa paikannusratkaisu, joka mahdollistaa jalankulkijaryhmien seurannan myös haastavissa olosuhteissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye