Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista

Helsingin yliopiston laajassa rekisteritutkimuksessa selvitettiin, kuinka yleisiä mielenterveyden, käyttäytymisen ja neurokehityksen häiriöt ovat Suomessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka suurelle osalle väestöstä eri häiriöitä diagnosoidaan, missä iässä häiriöt yleisimmin todetaan ja mikä osuus ihmisistä on mielenterveyspalveluiden piirissä sen jälkeen.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että mielenterveyden häiriöt ovat erittäin yleisiä. Esimerkiksi Tanskassa ja Uudessa-Seelannissa on havaittu yli 80 % elämänaikainen esiintyvyys.

– Aiemmista tutkimuksista poiketen tässä tutkimuksessa käytettiin koko väestön tietoja sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta ja siten saatiin aiempaa tarkempaa tietoa esiintyvyydestä sekä eri häiriöistä erikseen, toteaa apulaisprofessori Christian Hakulinen Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksessa selvisi, että arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden häiriön diagnoosin. Kun muistisairaudet ja fyysisiin sairauksiin liittyvät mielenterveyden häiriöt rajataan pois, vastaavat luvut ovat 66 % naisilla ja 60 % miehillä 75 vuoden ikään mennessä. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt, jotka ovat myös tavallisimpia psykiatrisessa sairaalahoidossa. Häiriöt todetaan useimmiten ensimmäistä kertaa: naisilla 15–19-vuotiaana, useimmiten ahdistus- ja mielialahäiriöinä, ja miehillä jo 6-vuotiaana, usein kehityksellisinä häiriöinä (esim. ADHD).

Luokittelun perusteena ICD-10 diagnoosiluokitus

Tutkimuksessa mielenterveyden, käyttäytymisen ja neurokehityksen häiriöt määriteltiin ICD-10 diagnoosiluokituksen mukaisesti. Mielenterveyden häiriö on laaja kattotermi, joka sisältää hyvin moninaisia ilmiöitä. Ryhmään kuuluvat esimerkiksi päihteidenkäyttöhäiriöt, psykoosit, mieliala-, ahdistus-, syömis- ja persoonallisuushäiriöt sekä neurokehitykselliset häiriöt. Lisäksi tähän ryhmään kuuluvat muun muassa dementiat ja älyllisen kehityksen häiriöt, joille usein on selvä elimellinen syy osoitettavissa, toisin kuin mielenterveyden häiriöille yleensä. Lähivuosina Suomessa käyttöön tuleva uusi versio ICD-11 tarkentaa luokittelua. Huomionarvoista on, että dementiat ja neurokehitykselliset häiriöt pysyvät samassa pääryhmässä mielenterveyden häiriöiden kanssa.

– Tutkimuksemme antaa kattavan kuvan mielenterveyden häiriöiden yleisyydestä Suomessa 2000-luvulla. Mielenterveyden haasteet koskettavat jossain vaiheessa suurinta osaa ihmisistä – joko omakohtaisesti tai läheisen kautta. Tämä kannattaa ottaa huomioon niin työelämässä, kouluissa, julkisissa palveluissa kuin arkielämässäkin, kertoo tutkijatohtori Kimmo Suokas Helsingin yliopistosta.

Mielenterveyden häiriöitä vai ongelmia?

Mielenterveyden häiriön määrittely ei ole täysin yksiselitteistä. Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO käyttää lisääntyvissä määrin ilmaisua mielenterveyden ongelmat (mental health conditions) kun halutaan viitata sekä häiriöihin että muihin ongelmiin, joihin liittyy merkittävää psyykkistä kärsimystä, toimintakyvyn heikentymistä tai itsensä vahingoittamisen riski ilman kannanottoa siitä, onko kyseessä häiriö tiukasti määriteltynä.

– Mielenterveyden häiriöiden täsmällinen määrittely on keskeinen psykiatrian filosofiaan liittyvä ongelma. Tutkimuksemme herättää kysymyksen, olisiko tietty osa diagnosoiduista häiriöistä parempi käsitteellistää häiriöiden sijaan mielenterveyden ongelmina. Uskomme, että tutkimuksemme havainnot ovat hyödyllisiä sekä terveydenhuollon palveluiden suunnittelussa, että häiriöiden olemusta ja määrittelyä pohdittaessa, Suokas toteaa.

Keskeiset tulokset:

• Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden häiriön diagnoosin.
• Kun muistisairaudet ja fyysisiin sairauksiin liittyvät mielenterveyden häiriöt rajataan pois, vastaavat luvut ovat 66 % naisilla ja 60 % miehillä 75 vuoden ikään mennessä.
• Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt, jotka ovat myös tavallisimpia psykiatrisessa sairaalahoidossa.
  • Ahdistuneisuushäiriöiden elämänaikainen ilmaantuvuus oli 47% naisilla ja 27% miehillä,
  • mielialahäiriöiden 39% naisilla 25% miehillä.
  • Masennus on yleisin mielialahäiriö, sen osuudet olivat 37% and 23%.
• Häiriöt todetaan useimmiten ensimmäistä kertaa:
  • Naisilla 15–19-vuotiaana, useimmiten ahdistus- ja mielialahäiriöinä
  • Miehillä jo 6-vuotiaana, usein kehityksellisinä häiriöinä (esim. ADHD)

Lue lisää tutkimuksesta

Lisätietoja:

Kimmo Suokas, psykiatrian erikoislääkäri, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
kimmo.suokas@helsinki.fi

Christian Hakulinen, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Puh. 050 448 2041
christian.hakulinen@helsinki.fi