Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska
Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.

Suomi on parantanut tänä vuonna yhden pykälän verran sijoitustaan kilpailukykyä mittaavassa 69 maan kansainvälisessä vertailussa. Sveitsiläisen IMD:n (Institute for Management Development) kilpailukykyvertailussa Suomen sijoitus oli tänä vuonna 14., kun viime vuonna olimme sijalla 15. Suomen sijoitus vertailussa on nyt palautunut koronapandemiaa edeltävälle tasolleen, kun vuosina 2021–2023 Suomi oli jo kivunnut sijoille 8–11.
Vertailun kärkisijat menivät tänäkin vuonna pienille kansantalouksille. Sveitsi ponnisti takaisin kärkeen ja seuraavia sijoja pitävät Singapore, Hongkong ja Tanska. Yhdysvallat on juuri Suomen edellä sijalla 13, Ruotsi sijalla 8 ja Kiina Suomen takana sijalla 16. Yhdistyneet arabiemiraatit ja Taiwan kirivät nyt Irlannin ja Ruotsin ohitse.
Viime vuodesta Suomen sijoitus parani kansanvälisissä investoinneissa, hintakehityksessä sekä yrityslainsäädännössä. Eniten sijoitus heikkeni työllisyyden osalta.
─ Parin viime vuoden huono talouskehitys näkyy monissa vertailun muuttujissa, sillä osa niistä on suhdanneluonteisia. Mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa teknologisessa infrassa sekä koulutuksessa. Näiden talouskasvua heikentävä vaikutus näkyy vasta viipeellä, huomauttaa Etlan tutkija Ville Kaitila.
Kaitilan mukaan myös veropolitiikassa Suomen sijoitus on valunut jatkuvasti heikommaksi.
Suomi petrasi monilla osa-alueilla, mutta jumbosijakin tuli
IMD:n kokonaisindeksi jakautuu neljään kokonaisuuteen ja ne kukin edelleen viiteen alakohtaan. Neljä pääkokonaisuutta ovat taloudellinen menestys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky sekä infrastruktuuri.
Suomi pärjää edelleen heikoimmin taloudellisessa menestyksessä, joskin sijoitus parani hieman viime vuodesta (nyt sijalla 46). Suomen sijoitusta latisti heikko taloustilanne. Taloutta ovat painaneet erityisesti korkotason nousun vaikutus investointeihin ja kulutukseen sekä Venäjän hyökkäyssodan vaikutus tavara- ja palveluvientiin.
Suomen sijoitus parani niin julkisen hallinnon tehokkuudessa kuin yritysten suorituskyvyssä. Julkisen talouden osalta sijoitusta kuitenkin painavat korkea verotus, budjettialijäämä sekä velkaantuminen. Julkisen sektorin menot oli vertailun ainoa muuttuja, jossa Suomi jäi koko 69 maan vertailuporukan jumbosijalle. Yritysten suorituskyvyssä Suomen sijoitus parani pari pykälää, mutta se olikin heikentynyt viime vuonna rutkasti.
Infrastruktuuri on yksi Suomen vahvuuksista ja tänä vuonna siinä vertailussa sijoitumme sijalle 6.
─ Suomi onnistui tänä vuonna petraamaan viime vuodesta hieman jokaisella osa-alueella, mutta silti häviämme muille Pohjoismaille lähes kaikissa indeksin pääkategorioissa. Ainoastaan infran osalta päihitimme Norjan. Suhdanneluontoisten tekijöiden odotetaan kuitenkin hiljalleen alkavan parantua, mikä voisi tukea Suomen kilpailukykyä ja sijoittumista tässäkin mittauksessa lähivuosina, toteaa Etlan Ville Kaitila.
IMD:n yhteistyökumppani Suomessa on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.
IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi sitä, ”miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi”. Indeksi on pysynyt samankaltaisena vuodesta 2001, joskin käytetyt muuttujat vaihtuvat välillä jonkin verran. Kokonaisindeksi lasketaan 170 tilasto- ja muista sekundaarilähteistä saadun ”kovan” muuttujan sekä 92 yritysjohtajille ja muille vaikuttajille suunnatulla kyselyllä hankitun ”pehmeän” muuttujan vakioituna ja painotettuna summana. Kysely tehdään internetissä siten, että vastaajat ottavat kantaa väittämiin 6-portaisella asteikolla. Lisäksi kerätään tietoa 80 taustamuuttujasta. Pehmeiden muuttujien painoarvo on noin yksi kolmasosa. IMD:n kevättalvella 2025 toteutettuun kyselyyn vastasi eri maissa yhteensä 6 162 henkilöä. Kukin henkilö vastaa kyselyyn oleskelumaataan koskien.
Liitteet:
Liite 1: Kaitila, Ville: Muistio IMD:n 2025 World Competitiveness Ranking -julkaisusta. 30.6.2025.
Liite 2: IMD:n kilpailukykyvertailu 2025 -taulukko
Liite 3: Maiden lukumäärä ja Suomen sijoitus IMD:n kilpailukykyvertailussa
Liite 4: Suomen sijoitukset IMD:n kilpailukykyvertailussa 2025 ja sijoitus vuonna 2024
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Kutsu medialle: Mistä vauhtia palvelualan tuottavuuskasvuun?18.9.2025 10:28:55 EEST | Kutsu
Yksityinen palvelusektori on keskeinen osa Suomen taloutta, ja sen bkt-osuus onkin kasvanut merkittävästi viime vuosina. Suomen palvelualojen tuottavuuskehitys on kuitenkin jäänyt jälkeen kilpailijamaista. Jos tämä ero säilyy pysyvänä, se heikentää koko kansantalouden kasvupotentiaalia ja kaventaa julkisen talouden liikkumavaraa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa Suomen palvelualojen tuottavuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Nyt järjestettävässä hankkeen päättävässä loppuseminaarissa pohditaan palvelusektorin nykytilaa, ratkaisuja tuottavuuskuoppiin sekä tulevaisuuden näkymiä. Aika: Keskiviikkona 24.9. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Ilmoittaudu mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Livestriimiin ilmoittautuneille lähetetään linkki striimiin myöhemmin. Ilmoittaudu mukaan Ilmoittautumiset tilaisuuteen
Etla alentaa kuluvan vuoden kasvuennustettaan – ”kasvun heikoin lenkki on nyt kotitalouksien kulutus”17.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talouden lupaavasti alkaneeseen kasvuun on tullut tänä vuonna yllättävä katkos. Sen takia Etla alentaa ennustettaan ja ennustaa kuluvalle vuodelle vain 0,8 prosentin kasvua. Edellytykset parempaan ovat kuitenkin yhä olemassa ja ensi vuodelle ennakoidaan 1,4 prosentin kasvuvauhtia. Kansainvälistä kauppaa varjostanut tulliuhka on osittain väistynyt, mutta ulkomaankauppa ei pysty kertaheitolla kääntämään Suomen taloutta kasvuun. Kotitalouksien kulutus painuu jo kolmatta vuotta peräkkäin ja on vajonnut nyt vuoden 2018 tasolle, kun myös työmarkkinat jatkavat kohmeisina. Käänne on kuitenkin odotettavissa ensi vuonna, arvioi Etlan ennusteryhmä.
Muistutuskutsu medialle: Etlan ennuste julki huomenna 17.9.16.9.2025 10:00:00 EEST | Kutsu
Etla julkistaa vuoden toisen laajan talousennusteensa, syksyn Suhdanteen, keskiviikkona 17.9. Tuore ennuste julkaistaan verkossa klo 9, ja lukuja ja arvioita käydään tarkemmin läpi klo 9.30 alkavassa julkistuswebinaarissa.
Kutsu medialle: Etlan suhdanne-ennuste julki keskiviikkona 17.9.10.9.2025 10:45:00 EEST | Kutsu
Etla julkistaa vuoden toisen laajan talousennusteensa, syksyn Suhdanteen, keskiviikkona 17.9. Tuore ennuste julkaistaan verkossa klo 9, ja lukuja ja arvioita käydään tarkemmin läpi klo 9.30 alkavassa julkistuswebinaarissa.
Etla: Suomen bioteknologia-ala vahvasti kasvuhakuinen, mutta viranomaisten hitaat lupaprosessit sekä haasteet myynnissä ja markkinoinnissa tulppaavat kasvua9.9.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan bioteknologia-ala on noussut merkittäväksi osaksi Suomen kansantaloutta. Ala tuottaa jo yli seitsemän miljardin euron vuosittaisen liikevaihdon ja työllistää yli 19 000 ihmistä. Erityisesti molekyylibiologiaan perustuvan modernin bioteknologian yritykset tavoittelevat vauhdikasta kasvua, mutta kamppailevat viranomaislupien, jakelukanavien ja rahoituksen saatavuuden kanssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme