Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska

30.6.2025 00:01:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa

Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.

Suomi on parantanut tänä vuonna yhden pykälän verran sijoitustaan kilpailukykyä mittaavassa 69 maan kansainvälisessä vertailussa. Suomen sijoitus oli tänä vuonna 14., kun viime vuonna olimme sijalla 15. Vertailun kärkisijat menivät tänäkin vuonna pienille kansantalouksille. Sveitsi ponnisti takaisin kärkeen ja seuraavia sijoja pitävät Singapore, Hongkong ja Tanska.
Suomi on parantanut tänä vuonna yhden pykälän verran sijoitustaan kilpailukykyä mittaavassa 69 maan kansainvälisessä vertailussa. Suomen sijoitus oli tänä vuonna 14., kun viime vuonna olimme sijalla 15. Vertailun kärkisijat menivät tänäkin vuonna pienille kansantalouksille. Sveitsi ponnisti takaisin kärkeen ja seuraavia sijoja pitävät Singapore, Hongkong ja Tanska.

Suomi on parantanut tänä vuonna yhden pykälän verran sijoitustaan kilpailukykyä mittaavassa 69 maan kansainvälisessä vertailussa. Sveitsiläisen IMD:n (Institute for Management Development) kilpailukykyvertailussa Suomen sijoitus oli tänä vuonna 14., kun viime vuonna olimme sijalla 15. Suomen sijoitus vertailussa on nyt palautunut koronapandemiaa edeltävälle tasolleen, kun vuosina 2021–2023 Suomi oli jo kivunnut sijoille 8–11. 

Vertailun kärkisijat menivät tänäkin vuonna pienille kansantalouksille. Sveitsi ponnisti takaisin kärkeen ja seuraavia sijoja pitävät Singapore, Hongkong ja Tanska. Yhdysvallat on juuri Suomen edellä sijalla 13, Ruotsi sijalla 8 ja Kiina Suomen takana sijalla 16. Yhdistyneet arabiemiraatit ja Taiwan kirivät nyt Irlannin ja Ruotsin ohitse. 

Viime vuodesta Suomen sijoitus parani kansanvälisissä investoinneissa, hintakehityksessä sekä yrityslainsäädännössä. Eniten sijoitus heikkeni työllisyyden osalta.  

─ Parin viime vuoden huono talouskehitys näkyy monissa vertailun muuttujissa, sillä osa niistä on suhdanneluonteisia. Mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa teknologisessa infrassa sekä koulutuksessa. Näiden talouskasvua heikentävä vaikutus näkyy vasta viipeellä, huomauttaa Etlan tutkija Ville Kaitila

Kaitilan mukaan myös veropolitiikassa Suomen sijoitus on valunut jatkuvasti heikommaksi.  

Suomi petrasi monilla osa-alueilla, mutta jumbosijakin tuli 

IMD:n kokonaisindeksi jakautuu neljään kokonaisuuteen ja ne kukin edelleen viiteen alakohtaan. Neljä pääkokonaisuutta ovat taloudellinen menestys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky sekä infrastruktuuri. 

Suomi pärjää edelleen heikoimmin taloudellisessa menestyksessä, joskin sijoitus parani hieman viime vuodesta (nyt sijalla 46). Suomen sijoitusta latisti heikko taloustilanne. Taloutta ovat painaneet erityisesti korkotason nousun vaikutus investointeihin ja kulutukseen sekä Venäjän hyökkäyssodan vaikutus tavara- ja palveluvientiin.  

Suomen sijoitus parani niin julkisen hallinnon tehokkuudessa kuin yritysten suorituskyvyssä. Julkisen talouden osalta sijoitusta kuitenkin painavat korkea verotus, budjettialijäämä sekä velkaantuminen. Julkisen sektorin menot oli vertailun ainoa muuttuja, jossa Suomi jäi koko 69 maan vertailuporukan jumbosijalle. Yritysten suorituskyvyssä Suomen sijoitus parani pari pykälää, mutta se olikin heikentynyt viime vuonna rutkasti.  

Infrastruktuuri on yksi Suomen vahvuuksista ja tänä vuonna siinä vertailussa sijoitumme sijalle 6. 

─ Suomi onnistui tänä vuonna petraamaan viime vuodesta hieman jokaisella osa-alueella, mutta silti häviämme muille Pohjoismaille lähes kaikissa indeksin pääkategorioissa. Ainoastaan infran osalta päihitimme Norjan. Suhdanneluontoisten tekijöiden odotetaan kuitenkin hiljalleen alkavan parantua, mikä voisi tukea Suomen kilpailukykyä ja sijoittumista tässäkin mittauksessa lähivuosina, toteaa Etlan Ville Kaitila. 

IMD:n yhteistyökumppani Suomessa on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. 

IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi sitä, ”miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi”. Indeksi on pysynyt samankaltaisena vuodesta 2001, joskin käytetyt muuttujat vaihtuvat välillä jonkin verran. Kokonaisindeksi lasketaan 170 tilasto- ja muista sekundaarilähteistä saadun ”kovan” muuttujan sekä 92 yritysjohtajille ja muille vaikuttajille suunnatulla kyselyllä hankitun ”pehmeän” muuttujan vakioituna ja painotettuna summana. Kysely tehdään internetissä siten, että vastaajat ottavat kantaa väittämiin 6-portaisella asteikolla. Lisäksi kerätään tietoa 80 taustamuuttujasta. Pehmeiden muuttujien painoarvo on noin yksi kolmasosa. IMD:n kevättalvella 2025 toteutettuun kyselyyn vastasi eri maissa yhteensä 6 162 henkilöä. Kukin henkilö vastaa kyselyyn oleskelumaataan koskien. 

Liitteet:  

Liite 1: Kaitila, Ville: Muistio IMD:n 2025 World Competitiveness Ranking -julkaisusta. 30.6.2025.
Liite 2: IMD:n kilpailukykyvertailu 2025 -taulukko
Liite 3: Maiden lukumäärä ja Suomen sijoitus IMD:n kilpailukykyvertailussa
Liite 4: Suomen sijoitukset IMD:n kilpailukykyvertailussa 2025 ja sijoitus vuonna 2024

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkija Ville Kaitila, Etla
Tutkija Ville Kaitila, Etla
Lataa
IMD:n kilpailukykyvertailu 2025 -taulukko
IMD:n kilpailukykyvertailu 2025 -taulukko
Lataa
Maiden lukumäärä ja Suomen sijoitus IMD:n kilpailukykyvertailussa
Maiden lukumäärä ja Suomen sijoitus IMD:n kilpailukykyvertailussa
Lataa
Suomen sijoitukset IMD:n kilpailukykyvertailussa 2025 ja sijoitus vuonna 2024
Suomen sijoitukset IMD:n kilpailukykyvertailussa 2025 ja sijoitus vuonna 2024
Lataa

Liitteet

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Etlan logo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa – työtyytyväisyys ei ole kärsinyt eivätkä pelot lisääntyneet7.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.

Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.

Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye