Tekonurmi ei lisää naisjalkapalloilijoiden loukkaantumisriskiä
Naisjalkapalloilijoiden vammojen ilmaantuvuuksissa ei havaittu eroja tekonurmen ja luonnonnurmen välillä Kansallisessa Liigassa. Myöskään erityisesti naisjalkapalloilijoilla huolta herättäneiden polvivammojen riskin ei havaittu olevan tekonurmella luonnonnurmea korkeampi, selviää Tampereen urheilulääkäriaseman ja UKK-instituutin tutkimuksessa.
Tutkimuksen seurantakausina 2020–2024 pelattiin 401 sarjaottelua tekonurmella ja 116 luonnonnurmella. Seuranta-aikana raportoitiin 237 raportoitua äkillistä vammaa, joista 184 sattui tekonurmella ja 53 luonnonnurmella. Vammojen ilmaantuvuuksissa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja tekonurmen ja luonnonnurmen välillä. Tutkimuksessa ei myöskään havaittu eroja alustojen välillä vamman sijainnin, uusiutumisen, kontaktin, vakavuuden tai pelipaikan suhteen.
Tutkimuksen tausta
Tekonurmikentät tarjoavat luonnonnurmeen nähden useita käytännön hyötyjä, kuten käytön ja sään kestävyys. Ammattilaisjalkapalloilijoiden asenteet tekonurmialustaa kohtaan ovat olleet kyselytutkimuksissa verrattain negatiivisia, ja pelaajat arvioivat yleisesti tekonurmialustan lisäävän loukkaantumisriskiä.
Naisten jalkapallossa tutkimusnäyttöä on vähemmän kuin miehissä, ja aiemmat tulokset ovat ristiriitaisia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata naisten Kansallisen Liigan äkillisten vammojen ilmaantuvuutta tekonurmella ja luonnonnurmella.
Tutkimuksessa käytettiin Tampereen urheilulääkäriaseman ja UKK-instituutin keräämää aineistoa Kansallisen Liigan kausien 2020–2024 loukkaantumisista. Kahdeksasta kymmeneen joukkuetta osallistui seurantaan kaudesta riippuen.
Loukkaantumistiedot kerättiin viikoittaisten pelaajakyselyiden kautta. Loukkaantumiset ryhmiteltiin seuraaviin alaluokkiin: anatominen sijainti, uusiutuminen, kontakti, vakavuus ja pelipaikka.
Tutkimuksen merkitys
Tutkimustulos vahvistaa käsitystä siitä, ettei tekonurmialusta lisää vammariskiä naisten jalkapallossa. Tämän tutkimuksen perusteella ei ole myöskään viitteitä siitä, että polvivammojen riski lisääntyisi naispelaajilla tekonurmialustalla.
Uutta tutkimusnäyttöä tarvitaan tulevaisuudessa tekonurmialustojen materiaalien kehittyessä. Lisää tutkimusta tarvitaan myös alustan vaikutuksesta rasitusvammojen ilmaantuvuuteen.
Alkuperäisjulkaisu: Immonen V, Mustakoski I, Kuitunen I, Vasankari T, Leppänen M. No difference in sudden-onset injury risk between artificial turf and natural grass for Finnish female elite-level footballers: a five-season study. Knee Surgery, Sports Traumatology, Arthroscopy 2025. doi: 10.1002/ksa.70018
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville Immonen
lääkäri (LL) ja väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto
p. 050 512 0980, imville(a)uef.fi
Mari Leppänen
tutkimus- ja kehittämisjohtaja, Tampereen urheilulääkäriasema, UKK-instituutti
p. 044 212 1083, mari.leppanen(a)ukkinstituutti.fi
Linkit
Tampereen urheilulääkäriasema (Taula) on UKK-instituutin yhteydessä toimiva liikunta- ja urheilulääketieteen asiantuntija- ja tutkimuskeskus. Taulan tutkimustoiminnan painopiste on liikuntaturvallisuuden edistäminen koko väestössä. Taula on yksi Suomen kuudesta liikuntalääketieteen keskuksesta, jotka yhdessä muodostavat urheilijoiden, aktiiviliikkujien sekä koko väestön terveyttä ja hyvinvointia tutkivan ja edistävän asiantuntijaverkoston.
UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alalla toimiva tutkimus- ja asiantuntijakeskus. UKK-instituutin tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä lisäämällä terveysliikuntaa ja vähentämällä liikkumattomuutta, liikuntavammoja ja vapaa-ajan tapaturmia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta UKK-instituutti
Matalatehoisesta harjoittelusta kunto- ja terveyshyötyjä jo lyhyessä ajassa22.1.2026 13:57:30 EET | Tiedote
Jo varsin matalatehoisella harjoittelulla voidaan saavuttaa myönteisiä kunto- ja terveysvaikutuksia lyhyessä ajassa. Teho näyttäisi vaikuttavan eniten siihen, paljonko kestävyyskunto kohenee. Nämä selvisivät UKK-instituutin koordinoimassa meta-analyysissä.
Huippukokous asetti ensimmäisenä maailmassa tavoitteen fyysisen toimintakyvyn tasolle14.1.2026 12:45:00 EET | Tiedote
Toimintakykyinen Suomi -huippukokous kokosi 14.1.2026 Finlandia-talolle Suomen ylimmän poliittisen ja yritysjohdon sekä keskeiset asiantuntijat keskustelemaan tulevaisuuden toimintakyvystä. Huippukokouksessa hyväksyttiin parlamentaarinen julkilausuma, jonka tavoitteena on nostaa fyysisen toimintakyvyn tasoa 15 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Suomi on ensimmäinen maa, joka asettaa itselleen tällaisen tavoitteen.
Uusi indeksi suomalaisten fyysisestä toimintakyvystä14.1.2026 12:45:00 EET | Tiedote
UKK-instituutin kehittämä indeksi kuvaa suomalaisten aikuisten fyysistä toimintakykyä mitattujen tietojen perusteella. Se yhdistää kymmenen osatekijää kehon koostumuksesta, fyysisestä kunnosta sekä liikkumisesta ja paikallaanolosta koko vuorokauden ajalta. Uusi indeksi pohjautuu UKK-instituutin KunnonKartta-väestötutkimukseen ja mahdollistaa toimintakyvyn muutosten seurannan ajan myötä.
KunnonKartta-tutkimus käynnistyy Jyväskylän seudulla – yli 2 000 aikuista kutsuttu mittauksiin7.1.2026 07:04:00 EET | Tiedote
UKK-instituutin KunnonKartta-tutkimus selvittää aikuisten liikkumista, fyysistä kuntoa ja toimintakykyä. Tutkimuksessa kerätään tietoa myös unesta, paikallaanolosta ja kehonkoostumuksesta sekä siitä, miten nämä osa-alueet ovat muuttuneet. Jyväskylän alueelta tutkimukseen on kutsuttu yli 2 000 osallistujaa.
KunnonKartta-tutkimus alkaa Turun seudulla – kutsu mittauksiin yli 2 000 aikuiselle13.11.2025 07:02:00 EET | Tiedote
UKK-instituutin KunnonKartta-tutkimus selvittää aikuisten liikkumista, fyysistä kuntoa ja toimintakykyä. Tutkimus tuottaa tietoa myös paikallaanolosta, unesta ja kehonkoostumuksesta sekä niiden muutoksista. Turun seudulta on kutsuttu yli 2 000 osallistujaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme