Kysely: Digihuijareille rahaa menettäneitä yhtä paljon kuin Oulussa ja Turussa on asukkaita
26.6.2025 08:24:24 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
- Tuoreen kyselyn mukaan 7,3 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Koko maan väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa yli 400 000 suomalaista. Miehet ovat joutuneet huijauksen uhreiksi hieman naisia useammin.
- 4,6 prosenttia vastanneista kertoo, että pankki onnistui estämään tai palauttamaan rahansiirron rikollisille.
- Finanssiala ry:n tilaamaan kyselytutkimukseen digihuijausten yleisyydestä vastasi 2 500 suomalaista. Kyselyssä selvitettiin digihuijausten yleisyyttä sekä ihmisten tietämystä huijauksiin liittyen.
Suomalaisista 1,9 prosenttia on menettänyt digihuijauksessa itselleen merkittävän summan rahaa. Väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa 107 000 suomalaista. Tämä selviää Finanssiala ry:n (FA) Norstat Oy:llä teettämän kyselystä. Rahamäärän suuruutta ei kyselyssä ollut täsmennetty, sillä eri suuruiset summat ovat tuloista ja varallisuudesta riippuen merkittäviä eri ihmisille.
Vastaajista 5,4 prosenttia, eli noin 300 000 suomalaista, kertoi menettäneensä huijareille summan, joka ei ollut heille merkittävä. Miehistä näin vastasi 6,4 prosenttia, naisista 4,4 prosenttia.
Kyselytutkimuksessa myös kysyttiin, monenko vastaajan kohdalla pankki oli onnistunut estämään tai palauttamaan rikollisille menossa olleen rahansiirron. Näin oli käynyt 4,6 prosentille eli 260 000 suomalaiselle.
”Kaikki pankkien tekemät torjuntatoimet ja rahansiirtojen estot eivät edes tule asiakkaan tietoon. Pankit tekevät taustalla asiakkaille näkymätöntä torjuntatyötä, joilla saadaan torjuttua iso osa huijauksista”, kertoo Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Pankeilta saatujen tietojen mukaan viime vuonna pysäytettyjen tai palautettujen rahansiirtojen euromääräinen arvo kohosi 44 miljoonaan euroon. Lisäksi pankkien haaviin jää epäilyttävää toimintaa jo niin varhaisessa vaiheessa, ettei niitä näissä tilastoissa näy. Kaikkiaan suomalaisia huijattiin viime vuonna 107 miljoonan euron edestä.
Yleisimmät huijauskanavat sähköposti, tekstarit ja Whatsapp-viestit
Kyselyyn vastanneiden mukaan yleisin huijauskanava oli sähköposti. Vastaajista 47 prosenttia sanoi kohdanneensa huijauksen sähköpostissa. Tekstiviestitse tai Whatsappin kautta tulleeseen huijausyritykseen oli törmännyt 40 prosenttia vastaajista.
Sosiaalinen media oli kolmanneksi yleisin kanava huijausyrityksille. Naiset olivat törmänneet huijausyrityksiin sosiaalisen median alustoilla (deittisovellukset mukaan lukien) miehiä useammin. Miehet taas olivat kohdanneet naisia useammin huijausyrityksiä valesivustoilla.
Torjuntatoimia tarvitaan monella rintamalla
”Sähköisen viestinnän palveluntarjoajat olisi velvoitettava osallistumaan huijausten torjuntaan”, vaatii Niko Saxholm. ”Huijaukset saavat usein alkunsa esimerkiksi somessa tai internetin kauppapaikoilla. Näiden toimijoiden pitäisi tulla mukaan talkoisiin ja siivota omia alustojaan tietojenkalastelusta.”
Saxholmilla on myös viesti lainsäätäjille, sillä nykyisin pankkien torjuntatyötä vaikeutetaan lainsäädännöllä. Pankit eivät nimittäin saa kertoa toisilleen epäilyttävistä asiakkaista, joiden epäillään syyllistyvän rahanpesuun. Epäilyttävästä toiminnasta voi nykylainsäädännön mukaan kertoa poliisille ja rahasiirron saajapankille, mutta muita pankkeja ei voi varoittaa.
”Mikäli epäilyttävästä asiakkaasta voisi varoittaa muita pankkeja, olisi rikoksia helpompi torjua. Kun pankit pystyisivät jakamaan tietoa keskenään, yksittäisistä epäilyttävistä toimista voisi nopeammin hahmottua kokonaiskuva selvästi rikollisesta toiminnasta”, Saxholm toteaa.
Nyrkkisäännöt – muista ainakin nämä
- Varo sähköpostilla tai tekstiviestillä tullutta linkkiä. Älä avaa epäilyttävää linkkiä. Ylipäätään linkkien kautta ei tulisi kirjautua pankkitunnuksilla mihinkään.
- Älä luovuta verkkopankkitunnuksiasi tai salasanojasi kenellekään – muista, että pankki tai viranomainen ei koskaan pyydä pankkitunnuksiasi eikä tarvitse niitä mihinkään.
- Pankkitunnuksesi on tarkoitettu vain sinun käyttöösi. Älä anna niitä kenellekään.
- Älä mene pankin, viranomaisen, postin, verottajan tms. verkkopalveluun hakukoneen avulla.
- Varmista, että päädyt oikealle sivulle kirjoittamalla itse koko verkko-osoite selaimen osoitekenttään tai käyttämällä palveluntarjoajan mobiilisovellusta.
Jos epäilet tulleesi huijatuksi
- Ota ensimmäiseksi yhteys pankkitunnusten ja korttien sulkupalveluun (24/7) tai oman pankkisi asiakaspalveluun. Nopealla toiminnalla voidaan parhaassa tapauksessa rajoittaa tai estää vahinkoja.
- Tee rikosilmoitus poliisille.
- Älä jää yksin. Uhriksi voi joutua kuka vaan eikä sitä tarvitse hävetä. Hae rohkeasti apua läheisiltäsi ja tarvittaessa ammattilaisilta.
Yhteyshenkilöt
Jussi KarhunenKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiNiko SaxholmJohtaja, vahingontorjunta ja turvallisuus
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiLinkit
Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finanssialan Ahosniemi: EU-komissiokin tunnistaa vahvojen ja vakavaraisten pankkien roolin talouskasvun tukijana sekä tarpeen järkevöittää sääntelyä17.7.2026 17:22:36 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä, että EU-komissio tunnistaa pankit oleellisena osana talouskasvun vauhdittamista. EU-komissio on julkaissut 17.7.2026 pankkien kilpailukykyraportin, joka kuvaa pankkisektorin kilpailukyvyn haasteita ja niiden taustatekijöitä. Tarkoitus on luoda kokonaiskuva pankkisektorin kilpailukyvystä ja sääntelyn muutostarpeista.
Suomalaiset satsaavat turvalliseen maksamiseen, kertoo tuore kysely – mutta tulisiko virtuaalisella kirpputorilla tarvita pankkitunnuksia?13.7.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset huolehtivat maksamisen turvallisuudesta yleisesti ottaen hyvin, kertoo tuore valtakunnallisesti edustava kysely. 82 prosenttia välttää pankkitunnuksilla kirjautumista linkkien kautta ja pitää tunnukset sekä salasanat omana tietonaan. Joidenkin turvakeinojen kohdalla luku voisi silti olla korkeampikin. Esimerkiksi vain 48 prosenttia kertoo, ettei siirry verkkopankkiin tai muihin palveluihin hakukoneen kautta. Pankkitunnuksia ei kannata käyttää yleisavaimena kaikkiin palveluihin. Ne olisi hyvä varata pankkiasiointiin ja käyttää muussa tunnistautumisessa muita vaihtoehtoja, kuten mobiilivarmennetta. FA:n Norstatil Oy:lta tilaama kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta.
Osakeralli tasaantui, mutta rahastomarkkinan näkymä pysyi myönteisenä – kesäkuussa rahastoihin virtasi lähes 2 miljardia euroa ja pääomat kasvoivat 221 miljardiin9.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa yhteensä 1,9 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 221 miljardia euroa.
Pankinjohtajien arvio: 40-vuotiset asuntolainat ovat kädenojennus ensiasunnon ostajille ja työuran alkumetreillä oleville2.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Pankinjohtajat arvioivat, että 40 vuoden asuntolainoista ovat kiinnostuneita ensi sijassa ensiasunnon ostajat ja työuran alkumetreillä olevat kotitaloudet. Eduskunta ja talousvaliokunta etunenässä ansaitsevat kiitosta ennakkoluulottomasta asuntomarkkinasääntelyn höllennyksestä. Asuntolainan voi nyt saada korkeintaan 40 vuodeksi. Ennen muutosta raja oli 30 vuotta. Ylipäänsä asuntoluottojen pituuteen säädettiin raja vasta vuonna 2023.
Finanssivalvonta helpottaa asuntolainan saantia - oikea päätös uinuvalle asuntomarkkinalle30.6.2026 11:03:26 EEST | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) nostaa asuntolainakaton 95 prosenttiin myös muille kuin ensiasunnon ostajille. Päätös pienentää asunnonvaihtajien omasäästöosuutta ja voi vauhdittaa uinuvaa asuntomarkkinaa. Samalla Fiva päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen edelleen nollassa prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää päätöksiä oikeana: makrovakauspolitiikan tulee tukea talouskasvua, kun pankkisektori on vahva ja ylikuumenemisriskit vähäisiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme