Kysely: Digihuijareille rahaa menettäneitä yhtä paljon kuin Oulussa ja Turussa on asukkaita
26.6.2025 08:24:24 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
- Tuoreen kyselyn mukaan 7,3 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Koko maan väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa yli 400 000 suomalaista. Miehet ovat joutuneet huijauksen uhreiksi hieman naisia useammin.
- 4,6 prosenttia vastanneista kertoo, että pankki onnistui estämään tai palauttamaan rahansiirron rikollisille.
- Finanssiala ry:n tilaamaan kyselytutkimukseen digihuijausten yleisyydestä vastasi 2 500 suomalaista. Kyselyssä selvitettiin digihuijausten yleisyyttä sekä ihmisten tietämystä huijauksiin liittyen.

Suomalaisista 1,9 prosenttia on menettänyt digihuijauksessa itselleen merkittävän summan rahaa. Väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa 107 000 suomalaista. Tämä selviää Finanssiala ry:n (FA) Norstat Oy:llä teettämän kyselystä. Rahamäärän suuruutta ei kyselyssä ollut täsmennetty, sillä eri suuruiset summat ovat tuloista ja varallisuudesta riippuen merkittäviä eri ihmisille.
Vastaajista 5,4 prosenttia, eli noin 300 000 suomalaista, kertoi menettäneensä huijareille summan, joka ei ollut heille merkittävä. Miehistä näin vastasi 6,4 prosenttia, naisista 4,4 prosenttia.
Kyselytutkimuksessa myös kysyttiin, monenko vastaajan kohdalla pankki oli onnistunut estämään tai palauttamaan rikollisille menossa olleen rahansiirron. Näin oli käynyt 4,6 prosentille eli 260 000 suomalaiselle.
”Kaikki pankkien tekemät torjuntatoimet ja rahansiirtojen estot eivät edes tule asiakkaan tietoon. Pankit tekevät taustalla asiakkaille näkymätöntä torjuntatyötä, joilla saadaan torjuttua iso osa huijauksista”, kertoo Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Pankeilta saatujen tietojen mukaan viime vuonna pysäytettyjen tai palautettujen rahansiirtojen euromääräinen arvo kohosi 44 miljoonaan euroon. Lisäksi pankkien haaviin jää epäilyttävää toimintaa jo niin varhaisessa vaiheessa, ettei niitä näissä tilastoissa näy. Kaikkiaan suomalaisia huijattiin viime vuonna 107 miljoonan euron edestä.
Yleisimmät huijauskanavat sähköposti, tekstarit ja Whatsapp-viestit
Kyselyyn vastanneiden mukaan yleisin huijauskanava oli sähköposti. Vastaajista 47 prosenttia sanoi kohdanneensa huijauksen sähköpostissa. Tekstiviestitse tai Whatsappin kautta tulleeseen huijausyritykseen oli törmännyt 40 prosenttia vastaajista.
Sosiaalinen media oli kolmanneksi yleisin kanava huijausyrityksille. Naiset olivat törmänneet huijausyrityksiin sosiaalisen median alustoilla (deittisovellukset mukaan lukien) miehiä useammin. Miehet taas olivat kohdanneet naisia useammin huijausyrityksiä valesivustoilla.
Torjuntatoimia tarvitaan monella rintamalla
”Sähköisen viestinnän palveluntarjoajat olisi velvoitettava osallistumaan huijausten torjuntaan”, vaatii Niko Saxholm. ”Huijaukset saavat usein alkunsa esimerkiksi somessa tai internetin kauppapaikoilla. Näiden toimijoiden pitäisi tulla mukaan talkoisiin ja siivota omia alustojaan tietojenkalastelusta.”
Saxholmilla on myös viesti lainsäätäjille, sillä nykyisin pankkien torjuntatyötä vaikeutetaan lainsäädännöllä. Pankit eivät nimittäin saa kertoa toisilleen epäilyttävistä asiakkaista, joiden epäillään syyllistyvän rahanpesuun. Epäilyttävästä toiminnasta voi nykylainsäädännön mukaan kertoa poliisille ja rahasiirron saajapankille, mutta muita pankkeja ei voi varoittaa.
”Mikäli epäilyttävästä asiakkaasta voisi varoittaa muita pankkeja, olisi rikoksia helpompi torjua. Kun pankit pystyisivät jakamaan tietoa keskenään, yksittäisistä epäilyttävistä toimista voisi nopeammin hahmottua kokonaiskuva selvästi rikollisesta toiminnasta”, Saxholm toteaa.
Nyrkkisäännöt – muista ainakin nämä
- Varo sähköpostilla tai tekstiviestillä tullutta linkkiä. Älä avaa epäilyttävää linkkiä. Ylipäätään linkkien kautta ei tulisi kirjautua pankkitunnuksilla mihinkään.
- Älä luovuta verkkopankkitunnuksiasi tai salasanojasi kenellekään – muista, että pankki tai viranomainen ei koskaan pyydä pankkitunnuksiasi eikä tarvitse niitä mihinkään.
- Pankkitunnuksesi on tarkoitettu vain sinun käyttöösi. Älä anna niitä kenellekään.
- Älä mene pankin, viranomaisen, postin, verottajan tms. verkkopalveluun hakukoneen avulla.
- Varmista, että päädyt oikealle sivulle kirjoittamalla itse koko verkko-osoite selaimen osoitekenttään tai käyttämällä palveluntarjoajan mobiilisovellusta.
Jos epäilet tulleesi huijatuksi
- Ota ensimmäiseksi yhteys pankkitunnusten ja korttien sulkupalveluun (24/7) tai oman pankkisi asiakaspalveluun. Nopealla toiminnalla voidaan parhaassa tapauksessa rajoittaa tai estää vahinkoja.
- Tee rikosilmoitus poliisille.
- Älä jää yksin. Uhriksi voi joutua kuka vaan eikä sitä tarvitse hävetä. Hae rohkeasti apua läheisiltäsi ja tarvittaessa ammattilaisilta.
Yhteyshenkilöt
Jussi KarhunenKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiNiko SaxholmJohtaja, vahingontorjunta ja turvallisuus
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiLinkit
Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202620.2.2026 11:41:11 EET | Kutsu
Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel
Geopoliittiset myrskyt ohjasivat sijoituksia Eurooppaan – Suomalaisiin rahastoihin tammikuussa yli miljardi euroa10.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin tammikuussa yhteensä 1,1 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi yli 205 miljardiin euroon, kun se joulukuun 2025 lopussa oli 202 miljardia euroa.
Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j
Komissiolla kannatettavat tavoitteet edistää eläkesäästämistä – Suomen hallitus on valitettavasti unohtanut sekä ohjelmansa että EU-linjauksensa7.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä komission tavoitetta edistää lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Keinot markkinan edistämiseksi ovat kuitenkin rajallisia ja vaikuttavuudeltaan vähäisiä. FA ihmettelee, miksi hallitus EU-politiikassaan kannattaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistämistä mutta kotimaan politiikassa toimii toisin. Hallitus käytännössä lopetti vapaaehtoisen eläkesäästämisen lakkauttamalla sen verokannusteen 1.1.2027 lukien. Vakuutussäästäminen on edelleen suosiossa: säästöt ovat kasvaneet vuodessa 7,7 prosenttia. EU-komissio kaavailee uudistuksia edistääkseen lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Tavoitteena on paremmin vanhusaikaan taloudellisesti varautunut väestö. Uudistuksiin kuuluu eläkesäästämiseen liittyviä suosituksia muun muassa eläkerekistereistä, verokannusteista sekä muutoksia IORP- ja PEPP-direktiiveihin. Suomen hallitus on ilmoittanut EU-tasolla kannattavansa täydentävien lisäeläkejärjestelyjen kehittämistä lakisää
Avaako kvanttiteknologia salatun tietoliikenteen hyökkääjille? Finanssiyhtiöt selvittivät varautumistaan pilotissa3.2.2026 11:08:30 EET | Tiedote
Lähes kaikki digitaalinen toiminta sekä finanssitoimialalla että muualla perustuu ulkopuolisilta salattuun eli kryptattuun tietoliikenteeseen. Nykytekniikalla salausten murtaminen ei ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa kvanttiteknologia voi mahdollistaa vihamielisille toimijoille pääsyn kryptattuun tietoliikenteeseen. Joukko suomalaisia finanssiyhtiöitä osallistui pilottiin, joka osoitti, että siirtyminen kvanttiteknologian kestävään salaukseen on jo mahdollista. Siirtymä on aloitettava pian, sillä salattua arkaluontoista tietoa voidaan kerätä jo nyt odottamaan kvanttiteknologian kehitystä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme