Tutkimus vertaili nuorten mielenterveysoireilua Euroopan ja Aasian maissa – tytöillä kaikissa maissa enemmän tunne-elämän ongelmia kuin pojilla
30.6.2025 10:12:50 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen uudessa tutkimuksessa tutkittiin 13–16-vuotiaiden nuorten raportoimia mielenterveyteen liittyviä oireita 12:ssa Euroopan ja Aasian maassa. Tutkimuksessa selvitettiin myös laajasti käytössä olevan Vahvuudet ja Vaikeudet -kyselyn käyttöä ja kansainvälistä vertailukelpoisuutta.

Turun yliopiston professori Andre Souranderin johtama tutkimus toteutettiin yhteistyössä kansainvälisen tutkimusverkoston kanssa. Verkosto koostuu lasten ja nuorten mielenterveyden parissa työskentelevistä ammattilaisista.
Tutkimuksessa tutkittiin nuorten mielenterveysoireita koululaiskyselyillä, ja siihen osallistui yhteensä 26 306 nuorta Suomesta, Kiinasta, Kreikasta, Intiasta, Indonesiasta, Iranista, Israelista, Japanista, Liettuasta, Norjasta, Singaporesta ja Vietnamista. Kyselyssä käytettiin Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyä (Strengths and Difficulties Questionnaire, SDQ), joka on maailmanlaajuisesti yleisesti käytetty lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia kartoittava mittari.
– Tuloksemme osoittivat, että tytöillä esiintyi kaikissa maissa poikia enemmän tunne-elämän ongelmia, kuten masennus- ja ahdistusoireilua, Andre Sourander kertoo.
– Myös prososiaalisuus, eli toisia ihmisiä hyödyttävä ja sosiaalisia suhteita edistävä käyttäytyminen, oli tytöillä yleisempää. Sukupuolten välisen eron suuruus kuitenkin vaihteli merkittävästi eri maiden välillä. Ero oli suurin Suomessa ja Norjassa, pienin Intiassa.
On tärkeää tuottaa vertailutietoa nuorten hyvinvoinnista erilaisissa kulttuureissa ja olosuhteissa
Tutkimuksessa selvitettiin myös Vahvuudet ja Vaikeudet -mittarin rakennetta ja kansainvälistä vertailukelpoisuutta. Luotettavan maiden välisen vertailun edellytyksenä on, että käytetyt mittarit mittaavat samoja asioita kussakin maassa.
– Eri kulttuurien välillä on eroja siinä, miten mielenterveys ymmärretään, koetaan ja ilmaistaan. Lisäksi kulttuuri, normit ja esimerkiksi kieli voivat vaikuttaa siihen, miten mittarin kysymyksiä tulkitaan ja miten niihin vastataan. On siis tärkeää varmistaa, että maiden väliset erot kyselyssä johtuvat todellisista eroista mielenterveydessä, eivätkä vain heijasta eroja mittarin toiminnassa eri maissa, sanoo erikoistutkija Minja Westerlund.
Tutkimuksessa todettiin, että Vahvuudet ja vaikeudet -kysely soveltuu käytettäväksi kansainvälisissä nuorten mielenterveyttä vertailevissa tutkimuksissa. Tulos luo tärkeää perustaa tuleville tutkimuksille, joissa vertaillaan nuorten psykososiaalista hyvinvointia eri maiden välillä.
– Nuorten psyykkisten ongelmien lisääntyminen maailmanlaajuisesti on huolestuttavaa. Tätä ilmiötä on jo kutsuttu globaaliksi megatrendiksi nuorten hyvinvoinnissa, ja se alleviivaa nuorten mielenterveyden tutkimuksen tärkeyttä, Andre Sourander sanoo.
– Valtaosa nuorten mielenterveysongelmiin liittyvistä tutkimuksista on kuitenkin tehty länsimaissa. On siis tärkeää tuottaa tutkimustietoa, jossa vertaillaan nuorten hyvinvointia erilaisissa kulttuureissa ja taloudellisissa olosuhteissa. Mielenterveyttä mittaavien menetelmien validointi on perusta nuorten mielenterveyden tutkimukselle.
Tutkimus on julkaistu arvovaltaisessa Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry -lehdessä.
Lisätietoja
professori Andre Sourander, Turun yliopisto, andsou@utu.fi, 050 365 3447
erikoistutkija Minja Westerlund, Turun yliopisto, minwes@utu.fi
Avainsanat
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Väitös: Pitkäunisuus ja univaikeudet ovat yhteydessä heikompaan kognitioon5.3.2026 08:51:00 EET | Tiedote
Tuore väitöskirjatutkimus osoittaa pitkäunisuuden ja univaikeuksien olevan yhteydessä heikompaan kognitioon myöhäisessä keski-iässä ja vanhuudessa. Eläkkeelle siirtymisen yhteydessä kognition osoitettiin hetkellisesti paranevan riippumatta muutoksista unessa.
Tutkijat soittivat soluille musiikkia ja kurkunpääsyövän aggressiivisuus väheni4.3.2026 10:30:00 EET | Tiedote
Äänihuulten jatkuva liike heikkenee ja lopulta loppuu kurkunpääsyövän kehittyessä. Suomen Akatemian huippuyksikön ja InFLAMES-lippulaivan tutkijat havaitsivat ensimmäistä kertaa, että pitkälle edenneen äänihuulisyövän aggressiivisuus väheni soluvärähtelyn palautuksella. Kun syöpäsolut altistettiin ääniaaltovärähtelylle, syövän kasvua ja vakavuutta lisäävä proteiini väheni.
Kutsu medialle: Mitä opimme koronapandemiasta ja mitä pitäisi tehdä toisin seuraavassa terveyskriisissä?3.3.2026 14:11:09 EET | Kutsu
Tervetuloa Koronapandemian hallinta ja saadut opit Suomessa -raportin julkaisutilaisuuteen perjantaina 6.3.2026 klo 13.00–14.30. Tilaisuus järjestetään Teams-etätapahtumana.
Turun yliopiston Silakka ja Itämeri -seminaari Uudessakaupungissa 13.3.3.3.2026 11:05:00 EET | Tiedote
Miksi ja miten Itämeri on muuttunut? Miten meremme suurin luonnonresurssi, silakka, voi – onko se sopeutunut muutokseen? Heikentääkö vai ylläpitääkö ammattikalastus sitä luonnonresurssia ja ekosysteemiä, jossa se toimii? Entä mitä rannikkoseutujen asukkaat, kunnat ja yritykset voivat tehdä Itämeren ja silakkakantojen hyväksi? Näistä aiheista keskustellaan Saaristomeren tutkimuslaitoksen kaikille avoimessa seminaarissa 13. maaliskuuta.
Modernit lonkan tekonivelet kestävät hyvin jopa 30 vuotta – laaja kansainvälinen tutkimus osoittaa merkittävän parannuksen pitkäaikaiskestävyydessä3.3.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Tuoreessa kansainvälisessä tutkimuksessa selvitettiin modernien lonkan tekonivelten pitkäaikaispysyvyyttä ja osoitettiin, että modernit liukupintaratkaisut näyttävät merkittävästi vähentäneen lonkan tekonivelten uusintaleikkausten tarvetta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme