Tutkimus vertaili nuorten mielenterveysoireilua Euroopan ja Aasian maissa – tytöillä kaikissa maissa enemmän tunne-elämän ongelmia kuin pojilla
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen uudessa tutkimuksessa tutkittiin 13–16-vuotiaiden nuorten raportoimia mielenterveyteen liittyviä oireita 12:ssa Euroopan ja Aasian maassa. Tutkimuksessa selvitettiin myös laajasti käytössä olevan Vahvuudet ja Vaikeudet -kyselyn käyttöä ja kansainvälistä vertailukelpoisuutta.

Turun yliopiston professori Andre Souranderin johtama tutkimus toteutettiin yhteistyössä kansainvälisen tutkimusverkoston kanssa. Verkosto koostuu lasten ja nuorten mielenterveyden parissa työskentelevistä ammattilaisista.
Tutkimuksessa tutkittiin nuorten mielenterveysoireita koululaiskyselyillä, ja siihen osallistui yhteensä 26 306 nuorta Suomesta, Kiinasta, Kreikasta, Intiasta, Indonesiasta, Iranista, Israelista, Japanista, Liettuasta, Norjasta, Singaporesta ja Vietnamista. Kyselyssä käytettiin Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyä (Strengths and Difficulties Questionnaire, SDQ), joka on maailmanlaajuisesti yleisesti käytetty lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia kartoittava mittari.
– Tuloksemme osoittivat, että tytöillä esiintyi kaikissa maissa poikia enemmän tunne-elämän ongelmia, kuten masennus- ja ahdistusoireilua, Andre Sourander kertoo.
– Myös prososiaalisuus, eli toisia ihmisiä hyödyttävä ja sosiaalisia suhteita edistävä käyttäytyminen, oli tytöillä yleisempää. Sukupuolten välisen eron suuruus kuitenkin vaihteli merkittävästi eri maiden välillä. Ero oli suurin Suomessa ja Norjassa, pienin Intiassa.
On tärkeää tuottaa vertailutietoa nuorten hyvinvoinnista erilaisissa kulttuureissa ja olosuhteissa
Tutkimuksessa selvitettiin myös Vahvuudet ja Vaikeudet -mittarin rakennetta ja kansainvälistä vertailukelpoisuutta. Luotettavan maiden välisen vertailun edellytyksenä on, että käytetyt mittarit mittaavat samoja asioita kussakin maassa.
– Eri kulttuurien välillä on eroja siinä, miten mielenterveys ymmärretään, koetaan ja ilmaistaan. Lisäksi kulttuuri, normit ja esimerkiksi kieli voivat vaikuttaa siihen, miten mittarin kysymyksiä tulkitaan ja miten niihin vastataan. On siis tärkeää varmistaa, että maiden väliset erot kyselyssä johtuvat todellisista eroista mielenterveydessä, eivätkä vain heijasta eroja mittarin toiminnassa eri maissa, sanoo erikoistutkija Minja Westerlund.
Tutkimuksessa todettiin, että Vahvuudet ja vaikeudet -kysely soveltuu käytettäväksi kansainvälisissä nuorten mielenterveyttä vertailevissa tutkimuksissa. Tulos luo tärkeää perustaa tuleville tutkimuksille, joissa vertaillaan nuorten psykososiaalista hyvinvointia eri maiden välillä.
– Nuorten psyykkisten ongelmien lisääntyminen maailmanlaajuisesti on huolestuttavaa. Tätä ilmiötä on jo kutsuttu globaaliksi megatrendiksi nuorten hyvinvoinnissa, ja se alleviivaa nuorten mielenterveyden tutkimuksen tärkeyttä, Andre Sourander sanoo.
– Valtaosa nuorten mielenterveysongelmiin liittyvistä tutkimuksista on kuitenkin tehty länsimaissa. On siis tärkeää tuottaa tutkimustietoa, jossa vertaillaan nuorten hyvinvointia erilaisissa kulttuureissa ja taloudellisissa olosuhteissa. Mielenterveyttä mittaavien menetelmien validointi on perusta nuorten mielenterveyden tutkimukselle.
Tutkimus on julkaistu arvovaltaisessa Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry -lehdessä.
Lisätietoja
professori Andre Sourander, Turun yliopisto, andsou@utu.fi, 050 365 3447
erikoistutkija Minja Westerlund, Turun yliopisto, minwes@utu.fi
Avainsanat
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Miksi rikokset kiehtovat meitä? Yliopiston tutkijat sukeltavat teemaan Tieteen lavalla Turun Kaupunginteatterissa 12.11.5.11.2025 13:36:31 EET | Tiedote
Kaikille avoin ja maksuton Tieteen lava -keskustelusarja jatkuu Turun Kaupunginteatterin yleisölämpiössä keskiviikkona 12.11., kun Tatu Hyttinen, Tero Vanhanen ja Laura Puumala keskustelevat rikosten kiehtovuudesta Päällikkö-näytelmän teemojen innoittamana.
Mapineq-tutkimushanke osoittaa pitkäjänteiset investoinnit ja nopeat tukitoimet keinoiksi vähentää eriarvoisuutta5.11.2025 11:53:57 EET | Tiedote
Pitkäjänteiset panostukset ihmisten hyvinvointiin ja vaikeuksia kohdattaessa nopeat tukitoimet ovat avain sosiaalisen yhdenvertaisuuden vahvistamiseen Euroopassa. Tähän johtopäätökseen päätyi kahdeksan eurooppalaisen yliopiston ja tutkimuslaitoksen kolmivuotinen tutkimushanke Mapineq. Hankkeen päättyessä tutkijat kokosivat tuloksista laajan taustaraportin, joka antaa tutkimukseen pohjaten toimenpidesuosituksia päätöksentekijöille.
POOL-hanke tutkii kausikosteikkojen piiloelämää – taide ja tiede kohtaavat hankkeen loppunäyttelyssä5.11.2025 10:37:02 EET | Tiedote
Suomen metsien painanteissa piilee elämää kuhiseva maailma. Kausikosteikkojen jatkuvasti muuttuvaa elämää ja niiden merkitystä Suomen luonnolle selvittänyt POOL-hanke järjestää tiedettä ja taidetta yhdistävän loppunäyttelyn ja päätösseminaarin Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa marraskuussa.
Lääketieteellinen tiedekunta jakoi vuoden 2025 tunnustuspalkinnot Turun Lääketiedepäivillä4.11.2025 20:14:29 EET | Tiedote
Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta jakoi vuoden 2025 tunnustuspalkinnot Turun Lääketiedepäivien avajaisissa tiistaina 4.11. Dosentti, geriatrian erikoislääkäri Laura Viikari sai vuoden 2025 Kliinisen silmän, ja Vuoden opetusteko 2025 -palkinto myönnettiin korva-, nenä- ja kurkkutautien oppiaineen työryhmälle, johon kuuluu LT, EL Jaakko Piitulainen, LT, EL Lotta Ivaska, EL Satu Rantanen, EL Sampo Mäkinen, fysioterapeutti Vilma Lehtinen, audionomi Sanna Karhu ja audionomi Heli Lehtinen. Vuoden erikoislääkärikouluttajana palkittiin neurologian erikoislääkäri, LT, osastonlääkäri Jaana Rönkä. Turunmaan Duodecim-seuran tunnustuspalkinto myönnettiin Turun yliopiston geriatrian dosentti, ylilääkäri Maarit Wuorelalle.
Potilaaseen kohdistuvia pakkotoimia pyritään vähentämään mielenterveyshoidossa osaamista kehittämällä4.11.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Uusi pohjoismainen verkosto kehittää sosiaali- ja terveysalan koulutusta tarjoaville korkeakouluille yhteisen opintojakson, jonka ytimessä on potilaaseen kohdistuvien pakkotoimien ennaltaehkäisy mielenterveyshoidossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme