Turun yliopisto

Immunologisten syöpähoitojen taustalta löytyi uusi hoitoja häiritsevä säätelijä

Jaa

Syövän immunoterapiat ovat hoitomuotoja, jotka vahvistavat kehon omaa immuunijärjestelmää taistelemaan syöpää vastaan. Kaikki potilaat eivät kuitenkaan saa niistä apua. Turun yliopiston tutkijoiden mukaan yksi syy tehoamattomuudelle saattaa olla liukoinen Clever-1 -proteiini.

Dosentti Maija Hollménin johtaman tutkimusryhmän tutkimuksessa havaittiin, että syöpäpotilaiden veressä oli runsaasti liukoista Clever-1 -proteiinia. Se syntyy kudosten Clever-proteeinin pilkkoontuessa, jolloin proteiinia pääsee liukenemaan vereen.

Verenkierrossa liukoinen Clever-1 voi sitoutua kehon puolustussoluihin eli T-soluihin ja häiritä niiden normaalia toimintaa. Häirintä estää T-soluja aktivoitumasta ja tunnistamasta kasvainta.

Kun tutkijat tarkastelivat ihmisen kasvainkudosta laboratoriossa, he havaitsivat, että liukoinen Clever-1 sitoutui aktiivisiin valkosoluihin ja lisäsi tulehdusta hillitsevän TGFβ-proteiinin eritystä. Tämä heikentää edelleen elimistön kykyä tunnistaa ja taistella syöpäkasvainta vastaan.

Tieto, että liukoinen Clever-1 on näin aktiivinen immuunijärjestelmän säätelijä, on uusi. Tähän saakka sen vaikutusten on ajateltu tulevan proteiinin kyvystä säädellä soluja, kuten makrofagi-puolustussoluja.

Haitta voi kääntyä hyödyksi

Syövässä liukoisen Clever-1:n toiminta on potilaalle vahingollista, mutta joissakin muissa sairauksissa sen tulehdusta hillitsevästä kyvystä saattaisi olla hyötyä.

– Liukoinen Clever-1 on mielenkiintoinen siksi, että se auttaa meitä ymmärtämään, miksi osa potilaista ei hyödy immunoterapiasta. Aivan uutta on kuitenkin se, että se näyttää olevan aktiivinen osa tulehdusreaktion säätelyä. Tämä avaa ovia täysin uudenlaisille hoidoille, joissa halutaan hillitä liiallista tulehdusreaktiota, Maija Hollmén toteaa.

Tutkija Stuart Prince näkee liukoisessa Clever-1-proteiinissa kiinnostavan lääkekehityskohteen.

– Löydöksemme viittaa siihen, että liukoista Clever-1:tä voitaisiin tulevaisuudessa myös hyödyntää liiallisen tulehdusvasteen vaimentamiseen. Se on tarpeen esimerkiksi autoimmuunisairauksissa tai kudosvaurioon liittyvässä liiallisessa tulehduksessa., Prince kertoo.

Maija Hollménin tutkimus on tehty yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja osana Suomen Akatemian rahoittamaa InFLAMES-lippulaivaa, joka yhdistää immunologian, syöpätutkimuksen ja lääketieteellisen teknologian osaamista. Ryhmän löydökset on julkaistu 23.6.2025 korkeatasoisessa Theranostics-lehdessä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.

Turun yliopiston mediatiedotteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto

Etätyö passivoi työntekijää – Turun yliopiston tutkimus kannustaa lisäämään aktiivisuutta etätyöpäiviin29.8.2025 08:45:00 EEST | Tiedote

Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan etätyössä kertyy enemmän paikallaanoloa kuin työpaikalla tehdyssä toimisto- tai manuaalityössä. Runsas paikallaanolo, kuten pitkittynyt istuminen, altistaa tuki- ja liikuntaelimistön vaivoille, painonnousulle ja lisää muun muassa sydäntautiriskiä. Siksi etätyöpäiviin on hyvä lisätä aktiivisia taukoja.

Tutkijat selvittivät molekyylibiologian pitkäaikaisen mysteerin: Solut mittaavat RNA-häntien pituuden molekyylikellon avulla28.8.2025 13:54:22 EEST | Tiedote

Turun yliopiston johtama kansainvälinen tutkimusryhmä on ratkaissut, miten solut mittaavat lähetti-RNA:n (mRNA) nanometrien kokoisten häntien pituuden. Sen sijaan, että solut mittaisivat häntien kokoa, ne ajoittavat niiden kasvun sekuntikellon tarkkuudella. Tutkijoiden ”kineettiseksi viivaimeksi” nimeämä mekanismi tarjoaa soluille täsmällisen tavan ohjata elintärkeitä biokemiallisia prosesseja, kuten geenien ilmentymistä.

Väitös: Liikunta voi hidastaa rintasyövän kasvua ja estää lääkehoidon haitallisia sydänvaikutuksia27.8.2025 12:53:57 EEST | Tiedote

FM Tytti-Maria Uurasmaan väitöstutkimuksessa liikunta hidasti rintasyöpäkasvainten kasvua hiirillä, mutta vain jos eläimet juoksivat tarpeeksi. Myös pienemmästä liikunta-aktiivisuudesta todettiin olevan hyötyä, sillä se sai aikaan hoitoennustetta mahdollisesti parantavia muutoksia kasvainten aineenvaihdunnassa ja verenkierrossa ja esti syöpähoidossa käytettävien lääkeaineiden haitallisia sydänvaikutuksia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye