Lisko-järvelle valmistui talkoovoimin kosteikkolauttoja

Viime lauantaina puheet talkoohengen häviämisestä osoitettiin tyhjiksi, sillä yhteensä yli 40 talkoolaista saapui viettämään kesälauantaita 28.6. Mikkelin pohjoispuolella sijaitsevalle Lisko-järven rannalle. Suuri osa osallistujista oli alueelle vasta perustetun vesiensuojeluyhdistyksen, Lisko-Loukee-Lylyjärvien vesistöjen suojeluyhdistys ry:n tai osakaskunnan jäseniä, mutta paikalle ilmestyi vapaaehtoisia myös kauempaa. Paikallisen vesiensuojeluyhdistyksen puheenjohtaja, Ulla Silaste yllättyi positiivisesti paikan päälle tulleiden talkoolaisten määrästä. 

• ”On hienoa nähdä, että lähijärvemme tila ja sen kohentaminen kiinnostaa ihmisiä”, Silaste iloitsi.
  
  

Kosteikkolauttoja ja pesimälaatikoita vesille

Päivä alkoi Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen hankepäällikön, Tiina Kontion asiantuntevalla puheenvuorolla kosteikkolautoista ja niiden rakentamisesta. Kosteikkolautat rakentuivat isolla porukalla tehokkaasti raudoitusverkoista, ponttoneista ja erilaisista kasvimateriaaleista. Aamupäivän aikana saatiin valmiiksi kolme pienempää lauttaa, jotka kytkettiin lopuksi yhdeksi suureksi lautaksi. Lautta työnnettiin rannasta vesille käsivoimin, uitettiin keskelle järveä veneellä ja ankkuroitiin kivillä paikoilleen.

Hanhijärvi-Saarijärvi osakaskunnan tuore puheenjohtaja Tapio Lind oli myös valmistanut lauttojen päälle laitettavaksi kaksi vanerista lintujen pesintälaatikkoa. Talkoisiin tulleet lapset koristelivat laatikot piirroksin ja kirjoittivat niihin terveisiä linnuille sekä järvelle.

Kelluvat kosteikot ovat vesistöön ankkuroitavia rakenteita, joiden päälle istutetaan ravinteita sitovia kasveja, kuten suovehkaa, saroja tai pajua.

• ”Kelluvien kosteikkolauttojen tarkoitus on keinotekoisesti lisätä kilpailua vesipatsaan liukoisista ravinteista siten, että lisätään kasvillisuuden ja mikro-organismien elintilaa mahdollisimman paljon”, kertoo hankepäällikkö Tiina Kontio Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksestä.

Kasvillisuus ja rakenteisiin syntyvä mikrobikasvusto kilpailevat vesipatsaan liukoisista ravinteista kasviplanktonien kanssa ja voivat siten torjua leväkukintoja. Kelluvat kosteikot tarjoavat lisäksi elinympäristöjä muun muassa erilaisille vesieliöille ja linnuille lisäten luonnon monimuotoisuutta.

Talkoisiin rahoitus hankkeesta ja ELY-keskukselta

Talkoot rahoitti Maaseudun Sivistysliiton LUMOAVA-hanke. Hankkeen edustaja, kyläkehittäjä Marikki Väisänen kertoi talkoolaisille, miten kyläyhteisöt ja paikalliset toimijat voivat saada tukea ja avustusta ympäristön tilaa parantaville hankkeille. Myös Etelä-Savon ELY-keskus osallistui kosteikkolauttahankkeen kuluihin. ELY-keskuksen vesistöasiantuntija Inka Vesala kertoi päivän aikana alueen vesistöjen tilasta ja vesienhoidosta. 

• ”Alueella on selkeitä vesienhoidon tarpeita ja ELY-keskus myöntää mielellään avustuksia niin järvissä kuin valuma-alueella tehtäviin kunnostuksiin”, Vesala ynnää.
  
  

Talkoot suunnitteli ja toteutti yhteistyössä Lisko-Loukee-Lylyjärvien vesistöjen suojeluyhdistys ry, Hanhijärvi-Saarijärvi osakaskunta, Etelä-Savon ELY-keskus, Maaseudun Sivistysliitto (LUMOAVA-hanke) ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys.