Turun yliopisto

Maukkaampia ja kestävämpiä mansikoita – tuore tutkimus kartoittaa aihioita tulevaisuuden mansikkalajikkeiksi

Jaa

Tuoreessa Turun yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin uusien mansikkaristeytysten koostumusta ja aistittavia ominaisuuksia. Risteytyksillä puutarhamansikkaan pyritään palauttamaan kestävyyttä ja kiinnostavia makuja.

Pienehkön kokoisia mansikoita kasvamassa.
Yksi tutkituista uusista mansikkahydrideistä. Kuva: Carla Vecenâncio da Silva Carla Vecenâncio da Silva

Puutarhamansikka on hybridilaji, jonka perinnöllinen monimutoisuus, eli geneettisiin ominaisuuksiin liittyvä monimuotoisuus on supistunut intensiivisen jalostuksen vuoksi.

Juuri julkaistussa Turun yliopiston elintarviketieteiden yksikön tutkimuksessa tarkasteltiin uusien Luonnonvarakeskuksen jalostamien mansikkaristeytysten kemiallista koostumusta ja aistittavaa laatua osana Puutarhamansikan uusi laatu -hanketta.

Uudet mansikkahybridit on risteytetty chilenmansikasta ja virginianmansikasta, joiden perimän avulla puutarhamansikkaan pyritään palauttamaan sekä kestävyysominaisuuksia tauteja ja muuttuvia kasvuolosuhteita vastaan että kiinnostavia makuja ja aromeja.     

Tutkimus osoittaa, että alkuperäislajitason risteytyksellä on selkeä vaikutus mansikan yhdisteisiin sekä väri-, haju- ja makuominaisuuksiin. Risteytysten ominaisuuksia verrattiin kaupallisiin lajikkeisiin, Polkaan, Koronaan ja Honeoyeen. Vaikka risteytysten havaittiin olevan pienempiä ja väriltään vähemmän punaisia näihin verrattuna, aistinvaraisessa arvioinnissa niiden haju ja maku (flavori) arvioitiin voimakkaammaksi.

Yliopisto-opettaja Niina Kelanne kertoo, että hybridit sisälsivät haihtuvia yhdisteitä, joita ei ole kaupallisissa lajikkeissa lainkaan.

– Mikä mielenkiintoisinta, nämä erittäin miellyttävinä pidetyt aromiyhdisteet ovat yleensä tyypillisiä aho- eli metsämansikalle, Kelanne selittää.

Tutkimusta jatketaan noin 200 mansikkanäytteellä. Tavoitteena on yhdistää eri tavoin kerättyä dataa ja hyödyntää uutta teknologiaa mielenkiintoisimpien lajike-ehdokkaiden kartoittamiseen.

– Uudet menetelmät, kuten koneoppiminen, auttavat käsittelemään laajoja aineistoja ja löytämään mansikan perimän ja koostumuksen välillä merkityksellisiä yhteyksiä, joita olisi vaikea havaita ilman tehokkaita apukeinoja, kertoo väitöskirjatutkija Carla Vecenâncio da Silva.

Tutkimusta on rahoittanut Niemi-säätiö ja Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiö.

Tutkimusartikkeli on julkaistu avoimesti Food Chemistry -lehdessä 7.4.2025.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Pienehkön kokoisia mansikoita kasvamassa.
Yksi tutkituista uusista mansikkahydrideistä. Kuva: Carla Vecenâncio da Silva
Carla Vecenâncio da Silva
Lataa
Mansikoita kasvamassa.
Kaupallinen Korona-mansikkalajike.
Maaria Kortesniemi
Lataa

Linkit

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.

Turun yliopiston mediatiedotteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto

Etätyö passivoi työntekijää – Turun yliopiston tutkimus kannustaa lisäämään aktiivisuutta etätyöpäiviin29.8.2025 08:45:00 EEST | Tiedote

Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan etätyössä kertyy enemmän paikallaanoloa kuin työpaikalla tehdyssä toimisto- tai manuaalityössä. Runsas paikallaanolo, kuten pitkittynyt istuminen, altistaa tuki- ja liikuntaelimistön vaivoille, painonnousulle ja lisää muun muassa sydäntautiriskiä. Siksi etätyöpäiviin on hyvä lisätä aktiivisia taukoja.

Tutkijat selvittivät molekyylibiologian pitkäaikaisen mysteerin: Solut mittaavat RNA-häntien pituuden molekyylikellon avulla28.8.2025 13:54:22 EEST | Tiedote

Turun yliopiston johtama kansainvälinen tutkimusryhmä on ratkaissut, miten solut mittaavat lähetti-RNA:n (mRNA) nanometrien kokoisten häntien pituuden. Sen sijaan, että solut mittaisivat häntien kokoa, ne ajoittavat niiden kasvun sekuntikellon tarkkuudella. Tutkijoiden ”kineettiseksi viivaimeksi” nimeämä mekanismi tarjoaa soluille täsmällisen tavan ohjata elintärkeitä biokemiallisia prosesseja, kuten geenien ilmentymistä.

Väitös: Liikunta voi hidastaa rintasyövän kasvua ja estää lääkehoidon haitallisia sydänvaikutuksia27.8.2025 12:53:57 EEST | Tiedote

FM Tytti-Maria Uurasmaan väitöstutkimuksessa liikunta hidasti rintasyöpäkasvainten kasvua hiirillä, mutta vain jos eläimet juoksivat tarpeeksi. Myös pienemmästä liikunta-aktiivisuudesta todettiin olevan hyötyä, sillä se sai aikaan hoitoennustetta mahdollisesti parantavia muutoksia kasvainten aineenvaihdunnassa ja verenkierrossa ja esti syöpähoidossa käytettävien lääkeaineiden haitallisia sydänvaikutuksia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye