Tutkimus: Moni pitää älylaitteiden omaa tietoturvaa riittävänä, vaikka se ei tarjoakaan riittävää suojaa

Erilaisten tietoturvasovellusten käyttö on laskenut hieman viime vuodesta. Digitaalinen elämä -kyselyn vastaajista 35 prosenttia kertoo käyttävänsä niitä älylaitteissaan, kun viime vuonna näin teki 40 prosenttia vastaajista.

– Älylaitteiden oma tietoturva ei kata kaikkea. Ihmisillä on ehkä liian suuri luottamus laitteiden omaan tietoturvaan, koska erityisesti Apple rajoittaa omassa iOS-käyttöjärjestelmässään sovellusten toimintaa. Heidän älylaitteissaan sovellukset eivät pääse käsiksi toistensa tietoihin tai järjestelmätiedostoihin. Lisäksi AppStore on niin tarkasti moderoitu, että virallisessa sovelluskaupassa julkaistuihin sovelluksiin voi pääsääntöisesti luottaa. Tämä ei kuitenkaan poista sitä mahdollisuutta, etteikö älylaitteen käyttäjä itse päätyisi vahingossa esimerkiksi verkkoselaimen tai saamansa viestin kautta huijaussivustolle tai hyväksymään haittaohjelman asentamisen. Tällä hetkellä ihmisiin kohdistuvien huijausten määrä onkin vahvassa kasvussa, DNA:n laitemyynnin osastopäällikkö Jesse Kieksi sanoo.

– Huijarit voivat myös liimata esimerkiksi oikeiden QR-koodien päälle uuden koodin, joka johtaa haitalliselle sivulle. Luulet maksavasi ihan oikealle taholle, mutta luottokorttitiedot päätyvätkin vääriin käsiin. Tällaisten huijausten tunnistamiseen tarvitaan erillistä tietoturvaa, Kieksi kuvailee.

Tietoturvapalvelut koetaan kalliiksi

Yksi syy erillisten tietoturvasovellusten suosion laskulle voi olla, että noin kolmannes (30 %) vastaajista pitää tietoturvaratkaisuja liian kalliina. Vielä vuonna 2022 näin ajatteli noin viidennes (23 %) vastaajista.  

– Inflaation ja epävarman maailmantilanteen myötä kuluttajat ovat tulleet yhä tarkemmiksi rahoistaan. Todennäköisesti osa kokee, ettei heillä ole varaa maksaa tietoturvasovelluksista. Noin puolet vastaajista (47 %) kokeekin, että taloudellinen tilanne tulee joko varmasti tai mahdollisesti vaikuttamaan heidän osallistumiseensa digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Samaan aikaan erilaisten tietoturvauhkien määrä kasvaa koko ajan, ja tekoälyn myötä huijauksista tulee entistä uskottavampia. Tässä on hankala ristiriita, Kieksi toteaa.

DNA on pyrkinyt taklaamaan tilannetta tuomalla keväällä markkinoille DNA Huoleton -liittymät eli uudet puhelin- ja laajakaistaliittymät, jotka sisältävät turvallisen nettiselauksen maksuttomana lisäpalveluna. Lisäksi erillisen ja kattavan tietoturvapalvelun hankkimalla voi välttää suuremmat taloudelliset menetykset, sillä huijarit tavoittelevat tyypillisesti taloudellista hyötyä. Yleensä huijarit joko kiristävät rahaa tai varastavat henkilökohtaisia tietoja tavoitellakseen rahallista hyötyä.

– Huijarit voivat myös ottaa suojaamattoman laitteen haltuun ja hyödyntää sitä palvelunestohyökkäyksissä. Tämä on yhdenlainen bisnes, sillä huijarit myyvät tällöin hyökkäyskapasiteettia muille. Laitteen omistaja ei välttämättä edes itse huomaa, että hänen laitteensa on kaapattu, Kieksi toteaa.

Oman älylaitteensa voi turvata hankkimalla tietoturvasovelluksen, joka on laitteeseen asennettava palvelu kuten DNA Digiturva. Se varmistaa, että laitteen käyttö on mahdollisimman turvallista. Lisäksi omia tietojaan ja laitteitaan voi suojata liittymällä, joka varmistaa, ettei käyttäjä vahingossa mene haitalliselle sivulle.

DNA:n yhdessä Nepa Insightin kanssa tekemä Digitaalinen elämä -kyselytutkimus toteutettiin online-paneelissa 24.–28.3.2025. Sen tavoitteena on selvittää, miten suomalaiset käyttävät erilaisia digitaalisia palveluja sekä millaiseksi digitaalinen yhdenvertaisuus koetaan. Vuosittain toteuttavaan tutkimukseen vastasi 1 019 iältään yli 15-vuotiasta suomalaista. Tutkimus on tehty vuodesta 2013 alkaen.

Lisätietoja medialle:

Laitemyynnin osastopäällikkö, Jesse Kieksi, DNA, 044 044 9484, jesse.kieksi@dna.fi

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi