Árktalaš rávdnječázit leat hearkkit hávkkanoađuheapmái – buggeluosa mielddisbuktán duvttalasáhus boktá fuola dutkiide
2.7.2025 08:51:03 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Varas dutkamuš čujuha, ahte árktalaš leat hearkkit lassánan hávkkanoađuheapmái šaddanáigodaga áiggis dahje joga sturrodagas beroškeahttá. Áican boktá fuola, go boahttevuođas buggeluosa garra lassáneapmi sáhttá lasihit davvi jogain duvttanoađi.
Árktalaš rávdnječáziid duvttahearkivuođa dutke Suoma birasguovddáža ja Oulu universiteahta ollašuhttán luondduiskosis, mas čielggadedje hávkka ja fosfora váikkuhusa debbuid mearrái. Iskosis áice, ahte hávkkalasáhus lasihii čielgasit bodnedebbuid meari, go fas fosforis ii lean sullasaš váikkuhus. Iskkus ollašuhttui Deanu johkafierpmádagas gávccinuppelogi sturrodagas dáfus molsašuddi jogas ja ođasmahttui guktii šaddanáigodaga áigge. Bohtosa leat almmustahtton miessemánus riikkaidgaskasaš Arctic Science -bláđis (cdnsciencepub.com).
Iskosis čielggai, ahte álgogease fosfora ovttas hávkkain lasihii debbomeari eanet go dušše beare hávkka, muhto čakčat hávkka lei čielgasit duvtta, mii lasihii bodnedebbuid šaddama.
”Debbuid šaddama jođálmahttán váikkuhusa hávkka geažil, oidnui buot sturrosaš rávdnječáziin smávva ádjagiin gitta stuorra jogaide, de Ohcejohka, Veahčajohka ja Áhkojohka”, muitala dutkamuša jođihan akademiijadutki Kaisa-Leena Huttunen Suoma birasguovddážis.
Álgogease duvttalasáhus jođálmahtii debbuid šaddama eandalii dain čáziin, gos ledje luonddu dágus unnit hávkadoalut. Dalle maiddái čuovgga meari áice lasihit debbuid. Nuppe dáfus šaddanáigodaga loahpas hávkka orui lasiheamen debbošaddama beroškeahttá čázi álgoálggolaš duvttadoalus, čuovgga mearis dahje eará birasdahkkiin. Dát áican bajida ain hávkka rolla debbo šaddama lasiheaddjin.
Buggeluossa áitá davvi hearkkes jogaid
Dutkit atnet dieđuid árktalaš rávdnječáziid hearkivuođas fuolastuhttin, go lunddolaččat hui duvttahis čáziid duvttadoalut sáhttet badjánit boahttevuođas. Okta ovdamearka vejolaš lassánan biebmoávnnasgálduin leat buggeluosaid mássadihttomat jogain, mat golget Jiekŋamerrii.
Jaskesábi luosaide gullevaš buggeluossa lea vierisšládja, maid ruoššat leat gilván Guoládatnjárgii 1950-logus. Ja dat lea lihkostuvvan dahkat máŋgga Norgga johkii bissovaš ja lassáneaddji náliid gilvimiid loahpaheamis beroškeahttá. Álgoálggolaš leavvanguovlluinis jaskesábi luosa leat áican lasihit jogaid hávkka- ja fosforadoaluid máŋggageardásaččat go veardida luosahis jogaide.
”Duvttalasáhus boahtá oassái buggeluosa gođđoláhttemis, mas bodnái vurkejuvvon biebmoávdnasat luovvanit ruovttoluotta čáhccái gođđanrokkiid roggama oktavuođas. Seammalágan gođđanláhtten lea maiddái eará luossanáliin, muhto mássadihttomiid oktavuođas buggeluosat leat olu eanet go vaikko Atlántta luosat. Lassin buggeluosain buot gođđan guolit jápmet farga gođu maŋŋá, ja ráppiin luovvanit biebmoávdnasat go dat guohcagit”, Huttunen čilge.
Buggeluosa ekologalaš váikkuhusaid čielggadat aiddo Huttunen jođihan Suoma Akademiija ja Oulu universiteahta ruhtadan dutkanfidnuin.
”Álgoálggolaš dihttonguovlluin buggeluosas lea eará jaskesábiluosaid láhkai stuorra mearkkašupmi eará johkaekosystema doaibmamii, nuba ealániidda čuohcán váikkuhusat leat sihkkaris vuordimis misge”, gávnnaha Oulu universiteahta nákkosgirjedutki Aino Erkinaro.
Dutkanfidnuin dahkat dutkanbargguid Suomas ja Norggas ja Várjjatvuonas geassemánus čakčamánu lohppii. Geassit 2025 lea álgimin vuot buggeluosa mássadihtton, mii dáhpáhuvvá dušše bárahis gesiid áigge. Jagis 2017 mássadihttomiid ovttadatmearit leat lassánan jagis jahkái, nuba dán gease davvi jogaide leat vuordimis vejolaččat olahusmearit gođđi buggeluosat, mat bukte mielddisteaset ođđa duvttanoađi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sierradutki Kaisa-Leena Huttunen, Suoma birasguovddáš, tlf. 0295 252 294, ovdanamma.sohkanamma@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.
The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release
In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.
Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista – rannikkovesistä avomerelle ulottuva seuranta kertoo miksi18.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus toteutti elokuussa Itämerellä kaksi seurantamatkaa: merentutkimusalus Aranda keräsi tietoa avomereltä ja ms Hessu Saaristomereltä ja rannikolta. Rehevöityminen on edelleen Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesäkuussa julkaistun rannikkovesien tila-arvion mukaan vain kuusi prosenttia Suomen rannikkovesistä on hyvässä tilassa. Tuoreet mittaukset ja mallinnukset tarjoavat päivitetyn tilannekuvan siitä, miten maalta tuleva ravinnekuormitus näkyy rannikkovesissä ja avomerellä, ja miksi meren tila on edelleen kaukana tavoitteista.
Nostot medialle 21.–25.9.2026: Miksi Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista? Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä17.9.2026 13:46:33 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä16.9.2026 14:55:34 EEST | Tiedote
Metsäluonnon ekologista tilaa on mahdollista parantaa yhteistyössä metsätalouden kanssa, painottavat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijat. Arvokkaimpia kohteita voidaan suojella, kun taas muualla luonnon tilaa voidaan parantaa metsätalouden rinnalla ennallistamisasetuksen avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme