Árktalaš rávdnječázit leat hearkkit hávkkanoađuheapmái – buggeluosa mielddisbuktán duvttalasáhus boktá fuola dutkiide
Varas dutkamuš čujuha, ahte árktalaš leat hearkkit lassánan hávkkanoađuheapmái šaddanáigodaga áiggis dahje joga sturrodagas beroškeahttá. Áican boktá fuola, go boahttevuođas buggeluosa garra lassáneapmi sáhttá lasihit davvi jogain duvttanoađi.
Árktalaš rávdnječáziid duvttahearkivuođa dutke Suoma birasguovddáža ja Oulu universiteahta ollašuhttán luondduiskosis, mas čielggadedje hávkka ja fosfora váikkuhusa debbuid mearrái. Iskosis áice, ahte hávkkalasáhus lasihii čielgasit bodnedebbuid meari, go fas fosforis ii lean sullasaš váikkuhus. Iskkus ollašuhttui Deanu johkafierpmádagas gávccinuppelogi sturrodagas dáfus molsašuddi jogas ja ođasmahttui guktii šaddanáigodaga áigge. Bohtosa leat almmustahtton miessemánus riikkaidgaskasaš Arctic Science -bláđis (cdnsciencepub.com).
Iskosis čielggai, ahte álgogease fosfora ovttas hávkkain lasihii debbomeari eanet go dušše beare hávkka, muhto čakčat hávkka lei čielgasit duvtta, mii lasihii bodnedebbuid šaddama.
”Debbuid šaddama jođálmahttán váikkuhusa hávkka geažil, oidnui buot sturrosaš rávdnječáziin smávva ádjagiin gitta stuorra jogaide, de Ohcejohka, Veahčajohka ja Áhkojohka”, muitala dutkamuša jođihan akademiijadutki Kaisa-Leena Huttunen Suoma birasguovddážis.
Álgogease duvttalasáhus jođálmahtii debbuid šaddama eandalii dain čáziin, gos ledje luonddu dágus unnit hávkadoalut. Dalle maiddái čuovgga meari áice lasihit debbuid. Nuppe dáfus šaddanáigodaga loahpas hávkka orui lasiheamen debbošaddama beroškeahttá čázi álgoálggolaš duvttadoalus, čuovgga mearis dahje eará birasdahkkiin. Dát áican bajida ain hávkka rolla debbo šaddama lasiheaddjin.
Buggeluossa áitá davvi hearkkes jogaid
Dutkit atnet dieđuid árktalaš rávdnječáziid hearkivuođas fuolastuhttin, go lunddolaččat hui duvttahis čáziid duvttadoalut sáhttet badjánit boahttevuođas. Okta ovdamearka vejolaš lassánan biebmoávnnasgálduin leat buggeluosaid mássadihttomat jogain, mat golget Jiekŋamerrii.
Jaskesábi luosaide gullevaš buggeluossa lea vierisšládja, maid ruoššat leat gilván Guoládatnjárgii 1950-logus. Ja dat lea lihkostuvvan dahkat máŋgga Norgga johkii bissovaš ja lassáneaddji náliid gilvimiid loahpaheamis beroškeahttá. Álgoálggolaš leavvanguovlluinis jaskesábi luosa leat áican lasihit jogaid hávkka- ja fosforadoaluid máŋggageardásaččat go veardida luosahis jogaide.
”Duvttalasáhus boahtá oassái buggeluosa gođđoláhttemis, mas bodnái vurkejuvvon biebmoávdnasat luovvanit ruovttoluotta čáhccái gođđanrokkiid roggama oktavuođas. Seammalágan gođđanláhtten lea maiddái eará luossanáliin, muhto mássadihttomiid oktavuođas buggeluosat leat olu eanet go vaikko Atlántta luosat. Lassin buggeluosain buot gođđan guolit jápmet farga gođu maŋŋá, ja ráppiin luovvanit biebmoávdnasat go dat guohcagit”, Huttunen čilge.
Buggeluosa ekologalaš váikkuhusaid čielggadat aiddo Huttunen jođihan Suoma Akademiija ja Oulu universiteahta ruhtadan dutkanfidnuin.
”Álgoálggolaš dihttonguovlluin buggeluosas lea eará jaskesábiluosaid láhkai stuorra mearkkašupmi eará johkaekosystema doaibmamii, nuba ealániidda čuohcán váikkuhusat leat sihkkaris vuordimis misge”, gávnnaha Oulu universiteahta nákkosgirjedutki Aino Erkinaro.
Dutkanfidnuin dahkat dutkanbargguid Suomas ja Norggas ja Várjjatvuonas geassemánus čakčamánu lohppii. Geassit 2025 lea álgimin vuot buggeluosa mássadihtton, mii dáhpáhuvvá dušše bárahis gesiid áigge. Jagis 2017 mássadihttomiid ovttadatmearit leat lassánan jagis jahkái, nuba dán gease davvi jogaide leat vuordimis vejolaččat olahusmearit gođđi buggeluosat, mat bukte mielddisteaset ođđa duvttanoađi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sierradutki Kaisa-Leena Huttunen, Suoma birasguovddáš, tlf. 0295 252 294, ovdanamma.sohkanamma@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Arktiset virtavedet ovat herkkiä typpikuormitukselle – kyttyrälohen aiheuttama ravinnelisäys huolestuttaa tutkijoita30.6.2025 11:55:37 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että arktiset virtavedet ovat herkkiä lisääntyvälle typpikuormitukselle kasvukauden ajankohdasta tai joen koosta riippumatta. Havainto herättää huolta, sillä tulevaisuudessa kyttyrälohen voimakas runsastuminen voi lisätä pohjoisten jokien ravinnekuormaa.
Det ostadiga vädret har hållit cyanobakterieläget måttligt26.6.2025 13:09:15 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier är fortfarande huvudsakligen lugn, och observationerna i insjöar samt längs kustområden har förblivit få. Det ostadiga vädret under den gångna veckan har försvårat satellitobservationer från öppna havsområden. Enligt automatiska observationer från handelsfartyg har dock mängden cyanobakterier varit något förhöjd i de västra öppna havsområdena i Finska viken.
Unsettled weather has kept the blue-green algae situation moderate26.6.2025 13:05:44 EEST | Press release
The situation with blue-green algae remains mostly calm, and observations in inland waters and along coastal areas have remained few. The unsettled weather over the past week has made satellite observations from open sea areas more difficult. However, according to automatic observations from merchant ships, the amount of blue-green algae has been slightly elevated in the western open sea areas of the Gulf of Finland.
Epävakainen sää on pitänyt sinilevätilanteen maltillisena26.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne jatkuu pääosin rauhallisena, ja havainnot sisävesillä sekä rannikkoalueilla ovat pysyneet vähäisinä. Kuluneen viikon epävakainen sää on vaikeuttanut satelliittihavaintojen tekemistä avomerialueilta. Kauppalaivojen automaattihavaintojen perusteella sinilevämäärä on kuitenkin ollut lievästi koholla Suomenlahden länsiosan avomerialueilla.
A calm start for the blue-green algae season19.6.2025 13:15:31 EEST | Press release
As typical in early summer, the number of blue-green algae observations is moderate. Some blue-green algae have been observed in inland waters, mainly in Southern Finland. In coastal areas, even slightly less blue-green algae have been detected than typical this time of year. So far, no significant deposits of algae have been observed in offshore areas.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme